Työttömän arki
Tekee mieli vähän avautua kun ärsyttää muiden suhtautuminen työttömään. On toki varmasti ihmisiä jotka on laiskuuttaan työttömänä, mutta uskon että suurinosa on tahtomattaan. Työssäkäyvät sukulaiseni suhtautuvat työttömyyteeni hyvin alentavasti "eikö nyt mitään hommaa ole tarjolla" ja kehutaan omaa työtä vuolaasti joskin samalla valitetaan kun on niin rankkaa etc. Toista se on mulla kun mähän saan olla vaan kotona..voi kerpele että ärsyttää. Ajatteleekohan työssäkäyvät kunnialliset ihmiset koskaan sitä kuinka rankkaa ja raastavaa on etsiä töitä ja turhautua himassa kun niitä ei vaan ole. Puhumattakaan siitä sosiaalisesta paineesta jonka työttömyys aiheuttaa. Mua ei kohta huvita olla tekemissä yhdenkään työssäkäyvän ihmisen kanssa kun tulee niin kurja epäonnistunut olo. Jokaisen itseään täynnäolevan työttömiä morkkaavan työntekijän pitäisi joskus joutua kokemaan tämä työttömyyden ihanuus ja tulla sitten vasta arvostelemaan.
Kommentit (29)
Joo, näin se menee, vuorotteluvapaa pitäisi olla pakollista, ja koko sen ajan pitäisi hakea uutta työpaikkaa, siis vuoden. Pikkusiskoni joka ei ollut eläissään ollut työtön, joutui paikakunnan vaihdoksen takia etsimään töitä uudelta paikkakunnalta, ei edes kovin pitkään, mutta kyllä hän oli vähän ihmeissään että tälläistäkö tämä on sinullakin ollut, minä kun olen ollut monta kertaa työttömänä pitkäänkin 90-luvun laman myötä, koskaan ei ole ollut normaalia työpaikkaa.
Työllisyys tulee joka tapauksessa vähenemään, kun automatisaatio etenee, näin on käynyt jo nyt ja jatkossa vielä enemmän. Pitäisi ottaa työttömät täysivaltaisiksi yhteiskunnan jäseniksi ja lopettaa surkuttelu ja tuomitseminen, koska heitä on tulevaisuudessa huomattavan paljon. Riittävä tuki yleiseen elintasoon nähden, ei tarvi olla yhtä paljon rahaa kuin töissä käyvillä mutta niin että tulee toimeen, ja asenteiden tasolla v*ttuilut pois, siten saadaan parhaiten työttömien resursseja käyttöön ja kaikkien kannalta parhaat oltavat.
Löysin kesäyliopistosta kurssin, jossa käsitellään työttömyyttä ja ilmoittauduin heti. Työttömänä maksukin on kohtuullinen, jos saan opintosetelin. Onhan se hienoa, että on ihan akateemista työttömyyskoulutusta.
Tässä yksi linkki: https://avoin.korppi.jyu.fi/kotka/course/student/generalCourseInfo.jsp?course=169481
[quote author="Vierailija" time="18.08.2014 klo 15:14"]Tiedän miltä susta tuntuu. Minäkin olen työttömänä, olen päättänyt käyttää ajan hyväksi ja käyn viisi kertaa viikossa salilla, vituttaakin tämä tilanne vähemmän kun pääsee purkamaan paineita.
[/quote]
Sama! Vähintään 5x/vko salilla, olen elämäni kunnossa:) Mutta töitä ei ole...
Mä käyn osa-aikaisesti töissä, eli taidan sitten olla osa-aikaisesti työtön. Pitäis lähteä opiskelemaan, kun koulutusta ei ole, mutta on vaan nyt niin pirun hukassa ittensä kanssa ettei mikään kiinnosta. Hankala vuosi, toivottavasti 2015 parempi.
Kohta työttömiä on 500.000 enempi. Hurraa! Saavutus sekin: kokoomusta kiittäen.
[quote author="Vierailija" time="18.08.2014 klo 15:31"]
Minä olen pätkätyöläinen. Välillä on töitä, sitten pitkiä jaksoja että ei. Minulla on maisterin paperit ja olin huippuoppilas yliopistossa. Töissä kehutaan, mutta ei vakinaisteta. Pätkätyöläisellä ei ole mitään väliä.
[/quote]
Samoin, oletko huomannut saman ilmiön kuin minä: työtön maisteri on se viimeinen hätävara, jota ei koskaan valita muuta kuin varalle, tai sellaiseen paikkaan, johon kukaan muu ei suostu tulemaan? Olen aika usein ollut varasijalla, kun minunhan on otettava se paikka vastaan joka tapauksessa, jos kutsu kuuluu. Minua ei siis tarvitse valita varsinaisesti ensimmäisenä vaan vasta sitten, jos valituksi tullut ei suostu ottamaan paikkaa vastaan. Ja silloinkin vain määräaikaisesti ja paikka laitetaan uudestaan hakuun.
Se työttömyyskurssi muuten peruuntui, eikä opintosetelistäkään kuulunut mitään. Jotenkin mulla on vaikea ymmärtää, miten se eläkeiän nosto meitä työttömiä auttaa. Eikö se olisi ihan sama olla eläkkeellä jo 62-67-vuotiaan kuin työttömänä?
18
Työpaikat tulee vähenemään tulevaisuudessa ja väkiluku kasvaa. Melkoinen yhtälö. Samalla kun perustyöt automatisoituu ihmisten mielenterveysongelmat lisääntyy ja sote menot kasvaa. Hurjaksi menee tämä maailma.
Työpaikat tulee vähenemään tulevaisuudessa ja väkiluku kasvaa. Melkoinen yhtälö. Samalla kun perustyöt automatisoituu ihmisten mielenterveysongelmat lisääntyy ja sote menot kasvaa. Hurjaksi menee tämä maailma.
Minä olen työtön, eikä kiinnosta mitä muut ajattelee. Olen katsonut työpaikkoja, mutta asuinkaupungissani ei vain töitä ole, oikeasti! Keväällä alan katsomaan töitä pk-seudulta ja sinne olen valmis töiden perässä muuttamaan. Niin kauan kun saan ansiosidonnaista, en vaihda kaupunkia.
Päivät kyllä menee näinkin. Aamullla herään ja laitan lapset kouluun. Siivoan, pesen pyykkiä ym. Lenkkeilen ja hoidan kauppa-asiat. Teen ruoan ja lapset koulusta. Iltapäivät ja illat menee kotona lasten kanssa ulkoilessa ym. Keski euroopassa ihan normaalia, että kotona, Suomessa taas olet luuseri jos kotona kun isommat lapset
Tiedän miltä susta tuntuu. Minäkin olen työttömänä, olen päättänyt käyttää ajan hyväksi ja käyn viisi kertaa viikossa salilla, vituttaakin tämä tilanne vähemmän kun pääsee purkamaan paineita.
Mä olen jo ollut niin kauan työtön, että oikeasti en ehkä enää edes osaisi mennä töihin. Olen oppinut pärjäämään pienillä tuloilla, enkä haikaile mitään kalliimpaa. En tiedä kestäisikö psyykeni sitä jos joutuisi töihin. Olen nimittäin tehnyt niin kovan psyykkisen työn, että olen oppinut elämään tyytyväisenä työttömänä.
[quote author="Vierailija" time="18.08.2014 klo 15:03"]
Työpaikat tulee vähenemään tulevaisuudessa ja väkiluku kasvaa. Melkoinen yhtälö. Samalla kun perustyöt automatisoituu ihmisten mielenterveysongelmat lisääntyy ja sote menot kasvaa. Hurjaksi menee tämä maailma.
[/quote]
mt-ongelmien ei tarvitse kasvaa, jos suhtautumistapaa työttömiä kohtaan muutetaan inhimilliseksi.
Minä olen pätkätyöläinen. Välillä on töitä, sitten pitkiä jaksoja että ei. Minulla on maisterin paperit ja olin huippuoppilas yliopistossa. Töissä kehutaan, mutta ei vakinaisteta. Pätkätyöläisellä ei ole mitään väliä.
Itse olen työttömänä sekä työssäkäyvänä huomannut, että molemmat ovat rankkoja, mutta eri tavoilla. Työttömyys on henkisesti rankkaa, kun joudut olemaan kokoajan kotona ja kaikki läheiset ovat aina päivisin töissä. Jatkuva yksinäisyys. (Ja tähän on turha selittää, että keksi itsellesi tekemistä.) Töissä käyminen on enemmän fyysisesti rankkaa (herätykset, työmatkat jne.). Mieluummin valitsisin tottakai sen fyysisesti rankan, sillä kuka nyt haluaa, että polla hajoaa lopullisesti.
[quote author="Vierailija" time="18.08.2014 klo 15:31"]
Minä olen pätkätyöläinen. Välillä on töitä, sitten pitkiä jaksoja että ei. Minulla on maisterin paperit ja olin huippuoppilas yliopistossa. Töissä kehutaan, mutta ei vakinaisteta. Pätkätyöläisellä ei ole mitään väliä.
[/quote]
Tällaista se on ollut. Sillä erotuksella, että yhä enenevässä määrin työtä ei ole. Kohta tuskin ollenkaan. Kukaan ei palkkaa sellaista, jolla valmistumisesta on useampi vuosi, mutta pätkätöistä johtuen kokemusta minimaalisesti.
Vielä on aikapaljon vanhanaikasta ajattelutapaa töiden suhteen. Ennenvanhaan kun pääsi töihin kun marssi vaan tehtaaseen kysymään. Toista on nykyään vaikka oisit kuinka hyvä tyyppi ja työntekijä. Täytyy olla ehkä vähän tollo jos ei tajua että ajat muuttuneet.
Monella ihmisellä on pakottava tarve tuntea ylemmyydentunnetta ja työtön on tähän tarkoitukseen sopiva kohde sylkykuppi. Varmaan ainakin puolet on tälläisiä, jokainen Kokkareita äänestävä ainakin.