Mieheni on paras ystäväni

Täällä samanlainen pari. Olemme olleet yhdessä 25 vuotta. Kemia on valtava edelleen välillämme. Samalla hän on paras ystäväni, läheisin ihmiseni. Rakastan häntä kovasti. Kun tapaamme parin päivän eron jälkeen (esim. työmatka) ja halaamme ja suutelemme lentokentällä tai rautatieasemalla, mies pyörittää minua ilmassa ja monet varmaan luulevat meitä tuoreeksi pariskunnaksi :)

Mieheni ei ole paras ystäväni eikä edes ystäväni, kaveri korkeintaan. Mieheni ei ole ollut ikinä paras ystäväni, yhdessä olemme olleet 17 vuotta. Noh, ero on edessä.

Me. Yhdessä 7v ja paras ystäväni myös tuon ajan. Omat aiemmat ystävyyssuhteet hieman välillä kärsivät tästä. Samoin tuntuu pahalta ystävieni puolesta, jotka valittavat miehistään ja pettyvät kun en tee samoin. En ole tyhmä, tiedän että asiat ei pysy samana, mutta nyt olemme todella toistemme parhaat ystävät.tiedän olevani asian suhteen onnekas.

Ollaan fwb.

Eka vastaus kerää alapeukkuja. Harmittaako av-mammoja?

Taidamme olla mieheni kanssa myös toistemme parhaat (ainoat) ystävät. Kavereita toki on kummallakin, mutta hän jakaa parhaiten ajatusmaailmani ja ymmärtää puolesta sanasta, mitä ajan takaa. Saatan ärsyyntyä monista ihmisistä ympärilläni, mutta hän herättää minussa kunnioitusta ja sydäntä kipristelevää rakkautta vielä vuosienkin jälkeen.

Ei olla

Ollaan myös miehen kanssa bestiksiä. Olen aina ollut sitä mieltä ettei kaikkia munia pitäisi laittaa samaan koriin, meillä molemmilla on myös paljon kavereita. Silti kehenkään en ole saanut luotua yhtä vahvaa yhteyttä, enkä halua ketään yhtä paljon.