Nivustyrä 4-vuotiaalla?
Hei, onko kenelläkään muulla kokemusta nivustyrästä pienellä pojalla? Meille on 4-vuotiaalle pojalle ilmestynyt patti alavatsaan nivuksen kohdalle. Tämä havaittiin viikonloppuna ja poika valitteli sitä kipeäksi.
Olisi kiva tietää, onko muita, joilla tyrä olisi oikein diagnosoitu näin pienenä ja onko leikkaus ainoa hoito.
Kommentit (4)
Hei!
Meidän tyttömme oli vajaa kaksivuotias, kun karkasi kerran vaipanvaihdon yhteydessä juoksemaan ympäri asuntoa ja tuolloin huomasin nivusen pullottavan. Kun yleensä vaippa vaihdettiin selällään, en ollut pullotusta huomannut aiemmin, edes suihkussa.
Silloin heti ajattelin, onkohan se nivustyrä, vaikka olin lukenut sen olevan pokkupoikien vaiva. Se on paljon yleisempi pojilla kuin tytöillä. Soitin neuvolaan ja kävimme sitä siellä näyttämässä. Neuvolan hoitaja totesi sen näyttävän tyrältä ja soitti heti lasten ja nuorten poliklinikalle, johon saimme ajan jo seuraavalle viikolle. Siellä todettiin sitten sen olevan nivustyrä ja laitettiin tyttö heti leikkausjonoon. Kun tyrä todettiin kesäkuussa, elokuussa ennen tytön 2-vuotissynttäreitä tyrä oli jo leikattu. Leikkaukseen pääsi nopeasti juuri sen vuoksi, että tyrässä on kuroutumisvaara. Mekin saimme varoituksen, että jos sitä alkaa aristaa tmv., heti pitää mennä lääkäriin. Mutta meillä se oli vain sellainen pullottava patti nivusessa, joka plumpsahti sisään, kun siitä painoi. Kutakuinkin luumun kokoinen.
Leikkaus tehtiin päiväkirurgisesti. Aamulla syömättä sairaalaan, leikkaukseen valmistautumista ja aamupäivällä pääsi leikkaukseen. Itse leikkaus ei kestänyt kovin kauan, kun vatsanpeitteet vain suljettiin ja suolet pistettiin omalle paikalleen. Olisikohan tyttö ollut vajaassa parissa tunnissa takaisin osastolla. Iltapäivällä myöhään pääsimme sitten tytön kanssa kotiin. Meillä tyttö oli sen leikkausillan kipeämpi ja kipulääkettä annettiin säännöllisesti monta päivää. Seuraavana aamuna tyttö juoksi jo ympäri asuntoa jo kuin ei olisi leikkauskessa ollutkaan. Häntä piti oikein toppuutella olemaan rauhallisempi, että tikit pysyivät ehjänä.
Tuon leikkauksen jälkeen ei ole ollut mitään vaivoja. Itse leikkausarpikaan ei näy, koska se tehtiin alavatsan normaaliin juonteeseen, josta se ei erotu. Nivustyrästä ainakin meille sanottiin, että se on pieni synnynnäinen häiriö.
Ei kannata leikkausta ainakaan pelätä. Se on päivän keikka ja toipuminen on tosi nopeaa. Ikävämpää on, jos se tyrä hoitamattomana kuroutuu. Eli otatte vaikka neuvolaan yhteyttä ja käytte siellä kysymässä ekaksi, voisiko se olla tyrä. Tai sitten terveyskeskuslääkäriin, joka pistää lähetteen eteen päin.
Kiitos, kiva, kun vastasit. Oli hienoa lukea kattava selvitys asiasta. Soitinkin jo neuvolaan ja sanoivat heti, että on tyrä. Mennään huomenna näyttään sitä lasten kirurgille, joka katsoo sitten, miten edetään. Kaikkea sitä kanssa sattuukin. Jostain luin, että on perinnöllinen. Mun isällä ja veljelläni ollut myös.
Mukavaa syksyn jatkoa!
Pikkumiehelle voimia tulevaan jännittävään koitokseen. Hienosti se menee!
Mukavaa syksyn jatkoa sinnekin päin!
Hän syntyi keskosena ja leikattiin hänen ollessaan noin 2 kg painoinen. Keskosilla yleinen vaiva, luulinkin ettei niin paljoa enää vanhemmilla lapsilla. Leikkaus meni kuitenkin hyvin, vaikka siinä tilanteessa painetta riittikin. Aika pieni toimenpide, mutta jännittävä tietenkin. Toivotaan,e ttä selviätte ilman leikkausta.