Lue keskustelun säännöt.
Olihan taas kasvatuskeskustelu...
27.08.2006 |
5-vuotias poikani aloitti 3kk:n kesäloman jälkeen taas hoidon. 2 viikkoa hoitoa takana ja kasvatuskeskustelu oli torstaina. Olin saanut pojasta päivittäin PELKKÄÄ hyvää palautetta ja kasvatuskeskusteluun menin siis ihan hyvillä mielin.
Palaute olikin täysin toisenlaista. Lapseni on häiriköinyt unilla ja ruokailuissa, hän on tehnyt pientä kiusaa tovereilleen ja jättänyt lelujen keräämisen muille.
Tietenkään lapseni ei tällaisia asioita saa tehdä, ei kotona eikä hoidossa, mutta ihmettelen syvästi miksi minulle ei kerrottu aiemmin mitään. Aina vain on mennyt hyvin, kun kyselin.
Illalla sitten keskustelin pojan kanssa ihan yleisesti miten tulisi käyttäytyä hoidossa ja muuallakin. Perjantai olikin mennyt loistavasti, poika ymmärsi, että kaikki hoidossa tapahtunut tulee minun korviini ja pystyn siihen puuttumaan.
Kerroin myös hoitajille, että olen lapsen kanssa keskustellut ja haluan olla vastedeskin aktiivinen kasvatuskumppanuuden suhteen, mutta edellyttäen kuitenkin sen, että asioista minulle kerrotaan suhteellisen pian, eikä väritetä totuutta näillä " hyvin on mennyt, on nukkunut ja syönyt" lausein.
Mielestäni kasvatuskeskustelu käytiin muutenkin aika varhaisessa vaiheessa, ottaen huomioon, että kaikki tutut hoitajat ovat vaihtuneet uusiin ja heillä ei ole lapsestani kokemusta kuin 2 viikkoa, joista toisen viikon lto oli lomalla. Hassua oli myös se, että lto kertoi kaarrellen epäilevänsä jotain ad/hd:ta, koska sai samana aamuna tietää poikani mahdollisista neurologisista tutkimuksista. Nopeaa toimintaa noissa diagnoosien teossa, kun ajattelee, että viikon on lastani hoitanut...
Ja vielä sen verran haluan sanoa, että osaan todella ottaa negatiivisen palutteenkin ihan hyvin vastaan. Tämä nyt vain tuli niin yllättäen, että rupesi harmittamaan ne " hyvin menee" jankkaukset. Ja en epäile, etteikö asia näin olisi, tunnen kyllä poikani, joka kesällä jo antoi merkkejä tulevasta käytöksestään. =)
Kommentit (8)
Mielestäni kuitenkin olisi asiallista kertoa, että häiriköi ruokailussa ja nukkumatilanteissa sekä kiusaa muita. Varsinkin, kun olen kysynyt. Sitten tuleekin keskustelussa ryöppy niskaan, minun ollessani onnellisen tietämätön kaikesta.
Enkä nyt tarkoita, että päivä pitäisi kokonaan kerrata minulle, vaan ihan asiallisesti vain sanoa, että vilkas tapaus on ja ongelmia on näillä osa-alueilla ollut. Mielestäni kiusaamistapaukset on aina kerrottava heti, ettei kerkeä pidemmälle ehtiä. Se kuuluu niihin päivittäisiin kuulumisten jakamisiin.
Ap.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija:
Itse ainakin toivon rankan päivän jälkeen, että vanhemmat vaan hakisivat sen lapsensa pois, että ryhmä pienenee ja saa kaaosta hallittua paremmin. Silloin vastaan " ihan hyvin" " tänään oltiin jumppasalissa" ym. vastauksia. Todellisuudessa en ole edes ehtinyt keskittymään yhteen lapseen niin, että muistaisin mitä just se ja se on tänään leikkinyt. Tietty sellaiset " heitti kivellä päähän" ym. isommat riehumiset ja tapaukset jää mieleen ja niistä kerron.
Ryhmä itseasiassa ei ole iso ja hoitajiakin on enemmän kuin kuuluisi, koska väliaikaisesti tilat ovat pienemmät ja puutteelliset. Päiväkodissa on siis meneillään muutoksia, jotka vaikuttaa meihin kaikkiin. Myös meihin vanhempiin, lapsiimme ja hoitajiin. Silti pääperiaate on, että voin viedä lapseni hoitoon luottavaisin mielin. Ymmärrän, että tilanne ei ole nyt juuri paras mahdollinen, mutta hoidon laatuun sen ei pidä vaikuttaa, eipä vaikuta hoitomaksuihinkaan.
Ja kiire on kaikissa päiväkodeissa, aina ei voi sen taakse silti piiloutua, vastuu on kuitenkin kannettava. Ja tämä ihan yleisesti, ei tähän omaan tapaukseen liittyen. Hyvin ovat lapsiamme hoitaneet, sitä en todella kiistä. Tiedonkulkuun vain toivoisin pientä ponnekkuutta. Kerkesin jo luultavasti tottua niin saumattomaan yhteistyöhön edellisten hoitajien kanssa, jotka siirtyivät eri ryhmiin tämän väliaikaisratkaisun vuoksi.
mutta sitten välillä kuuli minkälaisia kurinpitotoimia hän on järjestänyt jne. Ja yht' äkkiä pojat olivatkin aivan kauheita... miksi helvetissä ei voi kertoa aikaisemmin. Itsekin epäilin koko ajan ettei asiat ole niin hyvin mutta hoitaja väitti KYLLÄ hän puhuu totta
ns. aloituskeskustelut lapsen tullessa päiväkotiin tai aloittaessa uudessa ryhmässä on pidettävä juuri kahden viikon sisään hoidon alkamisesta. onko teillä nyt kyse tästä vaiko " kunnon" kasvatuskeskustelusta, joka yleensä pidetään myöhemmin kun ollaan tutustuttu?
että palaute lapsesta tulee olla rehellistä ja realistista ihan alusta lähtien. Jos lapsella alkaa ryhmässä heikosti, se on ihan luonnollista. Mutta siitä pitäisi osata ja uskaltaa puhua.
Lasten vanhemmilla on oikeus oikeanlaiseen tietoon lapsensa asioista.
Toisaalta, voivat olla vanhasta kokemuksesta varpaillaan. Paljon on valitettavasti myös niitä vanhempia, jotka eivät kykene ottamaan vastaan negatiivista palautetta lapsestaan. Kaikki on aina päiväkodin syy...
Jospa tädit eivät olleet vielä uskaltaneet ja oliat halunneet hieman tutustua ja haistella sun suhtautumistasi?
Tee selväksi toiveesi, että jatkossa haluat välitöntä ja rehellistä palautetta. Näin pystyt itsekin puuttumaan lapsesi mahdollisiin ongelmiin ajoissa ja saatte parhaan mahdollisen tuloksen kun molemmissa päissä painotetaan samoja asioita.
Toivottavasti jatkossa on avoimempaa yhteistyötä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija:
ns. aloituskeskustelut lapsen tullessa päiväkotiin tai aloittaessa uudessa ryhmässä on pidettävä juuri kahden viikon sisään hoidon alkamisesta. onko teillä nyt kyse tästä vaiko " kunnon" kasvatuskeskustelusta, joka yleensä pidetään myöhemmin kun ollaan tutustuttu?
Luulen, että tämän pitäisi olla se " kunnon" kasvatuskeskustelu. Se käytiin edellisen keskustelun pohjalta. Ryhmä siis on pojalla sama kuin ennenkin, vain hoitajat on vaihtunut. Toinen hoitajista tuli pikkuveljen ryhmästä tälle isommalle. Tosin ei minua varsinaisesti haittaa, että keskustelu käytiin nyt, sainpahan vihdoin totuuden lapsestani. ;)
Vierailija:
että palaute lapsesta tulee olla rehellistä ja realistista ihan alusta lähtien. Jos lapsella alkaa ryhmässä heikosti, se on ihan luonnollista. Mutta siitä pitäisi osata ja uskaltaa puhua.
Lasten vanhemmilla on oikeus oikeanlaiseen tietoon lapsensa asioista.Toisaalta, voivat olla vanhasta kokemuksesta varpaillaan. Paljon on valitettavasti myös niitä vanhempia, jotka eivät kykene ottamaan vastaan negatiivista palautetta lapsestaan. Kaikki on aina päiväkodin syy...
Jospa tädit eivät olleet vielä uskaltaneet ja oliat halunneet hieman tutustua ja haistella sun suhtautumistasi?Tee selväksi toiveesi, että jatkossa haluat välitöntä ja rehellistä palautetta. Näin pystyt itsekin puuttumaan lapsesi mahdollisiin ongelmiin ajoissa ja saatte parhaan mahdollisen tuloksen kun molemmissa päissä painotetaan samoja asioita.
Toivottavasti jatkossa on avoimempaa yhteistyötä!
Tämä hoitaja oli ennen kuopuksen hoitaja ja jossain vaiheessa " kehui" minua siitä, kun minulle voi puhua rehellisesti lastani koskevista asioista ja kiitti myös hyvästä yhteistyöstä ja kasvatuskumppanuudesta. Meillä siis toimi tämä aiemmin loistavasti.
Sanoinkin keskustelussa, että haluan rehellistä ja avointa keskustelua lastani koskevissa asioissa. Se on myös kullan arvoista tietoa esim. neurologille ja muille terapeuteille, joiden kanssa työskentelemme lapseni hyvinvointia edistääksemme. Tieto siis on monella tapaa tärkeää.
Ja tarkoitukseni ei todella ole työllistää ketään liikaa. Uskon, että tämä keskusteluyhteys auttaisi myös heitä, koska pyrin puuttumaan kotoota käsin ongelmakohtiin ja näin ollen saavuttaisimme sen mitä tällä kasvatuskumppanuudella haetaan.
Itse ainakin toivon rankan päivän jälkeen, että vanhemmat vaan hakisivat sen lapsensa pois, että ryhmä pienenee ja saa kaaosta hallittua paremmin. Silloin vastaan " ihan hyvin" " tänään oltiin jumppasalissa" ym. vastauksia. Todellisuudessa en ole edes ehtinyt keskittymään yhteen lapseen niin, että muistaisin mitä just se ja se on tänään leikkinyt. Tietty sellaiset " heitti kivellä päähän" ym. isommat riehumiset ja tapaukset jää mieleen ja niistä kerron.