Saako mielestäsi vanhempi joskus menettää malttinsa koululaiselle ja huutaa?

No ei se fiksua ole. Mutta itse suoraan sanoen karjuin tänään pikkukoululaiselleni. Ei hienoimpia hetkiäni ihmisenä tai äitinä mutta tuli raja vastaan ja lapsikin sitten sen huomasi.

Saa tulistua. Ihmisiä tässä ollaan mutta pitää pahoitella jälkeenpäin käytöstään ja tarvittaessa pyytää anteeksi.

No ihmisiähän tässä ollaan, joten varmasti joka ikisellä joskus napsahtaa. Mutta oleellisinta on ehkä käyttäytyminen hermostumisen jälkeen. Pitäisi siis pyytää anteeksi huutamista ym. ja selittää mistä se johtui (vaikka koululainen sen varmasti tietääkin). Minusta kaikki tunteet saa näyttää, kunhan ei millään apinan raivolla riehu jos on vihainen.

Tottakai, ei mulla ainakaan pinna ikuisesti veny. Huudan harvoin, mutta kun se tapahtuu niin lapset tietää että olen tosissani. Pyydän aina anteeksi ja yleensä myös varoitan etukäteen että kohta mulla palaa pinna.

Lapsen kannattaa ottaa oppia aikuisista: tehdä väärin ja pyytää anteeksi, sillä siitä selviää. Mitä tahansa saa tehdä, kunhan se anteeksipyyntö tulee lopuksi, vaikka sitä ei tarkoita.

Joo, tiedän ettei ole fiksua mutta aika inhimillistä kai kuitenkin. Itse huudan todella harvoin, mutta tänään kiukustuin oikein kunnolla. Huusin muutaman lauseen todella kovaa, kyllä varmaan kuului koko taloon, mutta toisaalta en ole sellainen, että arastelisin komentaa lastani vain siksi että muut kuulevat. Koululainen huomasi että olen nyt tosi vihainen ja ihan asiasta. En silti halua ottaa tavaksi toimia näin, mutta olen nyt itselleni armollinen ja ajattelin että joskus vaan menee pinna...en pystynyt nyt muuhun, mutta ensi kerralla koitan venyttää pinnaa enemmän! Vähän silti paha mieli, mistä sitä kärsivällisyyttä saa...?ap

Kuulema meidän lasten opet joskut huutaa luokassa. Sallittakoon siis se myös vanhemmille ;)