Lue keskustelun säännöt.
Yliopisto-opiskelijoita paikalla? Apua hyvän esseen kirjoittamiseen
14.08.2014 |
En taaskaan saanut opiskelupaikkaa. Pääsykoekirjat olen lukenut moneen otteeseen joten luulen, että vika on esseessä. Kokeen ensimmäinen tehtävä on aina esseekirjoitus, josta saan joka kerta huonot pisteet :/
Osaan toki kirjoittaa ilman sen suurempia virheitä. Pilkutus ja yhdyssanat ovat hallussa, mutta esimerkiksi tekstin hyvä jäsentäminen tuottaa hankaluuksia. Voisitteko auttaa?
1) Kuinka pitkä on liian pitkä kappale?
2) Täytyykö valintakokeessa kirjoittaa lähteet (kysymys perustuu yhteen kirjaan), jos niin miten? Tekstin loppuun vai heti virkkeen perään, kun viittaan pääsykoekirjaan?
3) Kuinka paljon omia mielipiteitä ja ajatuksia voi tuoda esille niin, ettei essee muutu mielipidekirjoitukseksi?
4) Muita vinkkejä?
Kiitos paljon!
Kommentit (10)
Tekstisi on täynnä virheitä, onneksi et päässyt yliopistoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="14.08.2014 klo 21:38"]Kuka on Senjanen?
[/quote]
Suomen kuuluisin akateemikko. Et taida olla yliopistoihmisiä?
1. Ei ole mitään virkemäärää. Puolesta konseptisivusta puoleentoista. Pahempi virhe on, jos aihe pomppii siellä täällä kappaleen sisällä. Silloin kappaleessa on itse asiassa useita kappaleita sekaisin. Yksi aihepiiri/kappale = hyvä kappale.
2. Et ehkä muista sivunumeroita ulkoa, eli ei tarvitse. :) Riittää kun mainitsee silloin tällöin "Järvisen mukaan....", "Järvinen väittää..." tms. virkkeen alussa. Ja sitten omat jatkopohdinnat perään, jos niitä kysytään.
3. Riippuu aiheesta. Humanistisella voi olla paljonkin omaa. Nyrkkisääntö kuitenkin, että täsmällisiä, niukkoja huomioita, jotka pohjaavat lähteeseen ja jotka on perusteltu napakasti. Ei jaarittelua. Jos lähde on esimerkiksi ristiriidassa itsensä kanssa, kannattaa se toki mainita. Omia ajattelutaitoja kannattaa siis kuitenkin esitellä, ettei mene lähteen kopioimiseksi.
4. Suunnittele vastauksesi eli tee luonnos. Tasapaino lähteiden ja oman ajattelun kanssa. Täsmällisyys ja selkeys, niin että lukijan on helppo seurata ajatteluasi ja esseetäsi aihepiiristä toiseen. Jokin looginen vastausjärjestys kappaleissa. Esim. yleisistä huomioista yksityiskohtaisempiin. Osoita rajauksesi alussa. Kaikesta ei tarvitse sanoa kaikkea, muuten esseestä tulee sekava sillisalaatti. Uskalla jättää pois.
Huomio että esseessä siirryt luontevasti kappaleesta toiseen siten, että ne nivoutuu toisiinsa. Omia ajatuksia vain ihan loppuun ja siinä peilaat jo kirjoittamiasi pointteja, eli miten itse suhtaudut jo kirjoittamaasi tekstiin. Yliopistojen sivuilla on "opiskelukäytännöt" linkkejä, joissa kerrotaan esseen kirjoittamisesta nimenomaan tieteellisen esseen. En tosin usko, että pääsykokeissa tulisi jo hallita tieteellinen kirjoittaminen, kun sitä vasta yo.ssa opetellaan. Ja sitten vielä noista lähdeviitteistä. Jos kirjoitat vain yhdestä teoksesta, niin ei sitä tarvitse joka väliin tunkea. Ellei sitten sulla ole sitä kirjaa siellä pääsykoetilaisuudessa mukana ja voit laittaa aina sivunumerot. Muuten viittaat vaan ekassa kappaleessa ja kerrot, että kuka ja mikä teos.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
1) Itsellä kappaleet on yleensä puolen sivun mittaisia, tällä tuskin väliä. Yksi kokonaisuus yhteen kappaleeseen.
2) Itse kirjoitin pääsykokeessa tyylillä "Nummisen mukaan... / Numminen mainitsee teoksessaan..".
3) Minun alani (valtio-oppi) valmennuskurssilla neuvottiin, että pääsykokeessa ei saa kirjoittaa omia mielipiteitään. Esseessä mitataan ymmärrystäsi kirjassa kerrotusta asiasta ja sen yhdistämistä kirjaan kokonaisuutena. Eli faktaa faktan perään, ei mitään omia ajatuksia asiasta, niistä ei saa pisteitä. Näin oletan olevan suurimmassa osassa pääsykokeista.
4) Esseessä jaetaan pisteitä per asia. Essee voi olla lyhyt, mutta sisältää paljon haluttuja asioita. Yksinkertaistettu esimerkki ja suluissa mistä saa pisteitä (en nyt keksinyt mitään muuta, tää on todella hölmön kuuloinen):
aiheena suomalaisten aamurutiinit
Kappaleessa 6 Numminen pureutuu suomalaisten aamurutiineihin. Yli 90% väestöstä heräämisaika arkipäivinä on kello 6.30 ja 7.00 välillä (0,25p). Aamurutiineihin kuuluu hygieniatoimet, aamupalan syönti ja pukeutuminen (0,25p). Hygieniatoimiin kuluu keskimäärin 15 minuuttia. Naisilla keskimääräinen aika hygieniatoimiin on kuitenkin 25 minuuttia, sillä Nummisen aineistossa hygieniatoimiin on lukeutuu myös meikkaaminen ja hiustenlaitto (0,5p).
Aamupalan syöntiin ja pukeutumiseen suomalaiset käyttävät kumpaankin keskimäärin aikaa 7 minuuttia (0,25p). Aamupalan syöntiin kuluvan ajan Numminen kokee tosin heittävän todellisuudesta, sillä tilastoinnissa ei ole eroteltu niitä, jotka eivät syö aamupalaa laisinkaan (0,25p).
Viikonloppuisin 90% suomalaisista herää myöhemmin kuin arkipäivisin (0,25p). Aamutoimiin kulutettu aika on yhteensä 45 minuuttia, kun arkipäivisin siihen kuluu 29 minuuttia (0,25p). Numminen uskoo tämän johtuvan kiirettömyydestä, sillä vastaajajoukko koostui pelkästään arkipäivisin toimistoaikoihin työskentelevistä suomalaisista (0,5p).
(joo mulla on tosi tylsää :D)
Mutta siis tosiaan pointtina oli se, ettei pääsykokeen esseeseen aleta kirjottelemaan mitään "itse kyllä käytän aamutoimiin keskimäärin 15 minuuttia". Pääsykokeessa kannattaa miettiä, mistä ne pisteet tulee. Tämän tyyppisessä esseessä ei saa lisäpisteitä tyylittelystä. Pidä ajankulua silmällä ja luonnostele esseeseen tulevat asiat vaikka mind mapilla. Itse tein pääsykokeessa (ja nyt tenteissä) niin, että ensin luen kysymykset, teen mind mapit kaikkiin ja sitten alan kirjoittamaan. Kirjoituksen lomassa tuntuu aina, että ajatukset lähtevät juoksemaan ja saatan muistaa hyviä tärppejä, jotka lisään mind mapiin.
Kiitos paljon teille! :) Olen aina tehnyt mind mapin, johon kirjoitan ne mielestäni tärkeimmät asiat. Ikäänkuin poistan ne mielestäni paperille talteen, etteivät oleellisen seikat unohdu. Itse esseetä kirjoittaessa mieleeni kuitenkin pulpahtelee kirjassa mainittuja pikkuasioita, jotka sitten paniikissa kirjoitan huolimattomasti vääriin kohtiin :/ Sainkin aina lukiossa äidinkielen opettajalta palautetta, että en hallitse tekstin sujuvaa jäsentämistä. Kirjoitin kappaleeseen vähän tästä ja hieman tuosta. Tätä minun täytyy prepata.
Pääsykokeen esseekysymyksessä siis todella testataan esseevastauksen hallintaa? Tietenkin koekirjallisuuden ymmärtämisen lisäksi? Olen pyrkinyt pelkästään näyttämään, että osaan vastata kysymykseen koekirjallisuuden pohjalta. Typerä minä :/
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="14.08.2014 klo 22:00"]
1) Itsellä kappaleet on yleensä puolen sivun mittaisia, tällä tuskin väliä. Yksi kokonaisuus yhteen kappaleeseen.
2) Itse kirjoitin pääsykokeessa tyylillä "Nummisen mukaan... / Numminen mainitsee teoksessaan..".
3) Minun alani (valtio-oppi) valmennuskurssilla neuvottiin, että pääsykokeessa ei saa kirjoittaa omia mielipiteitään. Esseessä mitataan ymmärrystäsi kirjassa kerrotusta asiasta ja sen yhdistämistä kirjaan kokonaisuutena. Eli faktaa faktan perään, ei mitään omia ajatuksia asiasta, niistä ei saa pisteitä. Näin oletan olevan suurimmassa osassa pääsykokeista.
4) Esseessä jaetaan pisteitä per asia. Essee voi olla lyhyt, mutta sisältää paljon haluttuja asioita. Yksinkertaistettu esimerkki ja suluissa mistä saa pisteitä (en nyt keksinyt mitään muuta, tää on todella hölmön kuuloinen):
aiheena suomalaisten aamurutiinit
Kappaleessa 6 Numminen pureutuu suomalaisten aamurutiineihin. Yli 90% väestöstä heräämisaika arkipäivinä on kello 6.30 ja 7.00 välillä (0,25p). Aamurutiineihin kuuluu hygieniatoimet, aamupalan syönti ja pukeutuminen (0,25p). Hygieniatoimiin kuluu keskimäärin 15 minuuttia. Naisilla keskimääräinen aika hygieniatoimiin on kuitenkin 25 minuuttia, sillä Nummisen aineistossa hygieniatoimiin on lukeutuu myös meikkaaminen ja hiustenlaitto (0,5p).
Aamupalan syöntiin ja pukeutumiseen suomalaiset käyttävät kumpaankin keskimäärin aikaa 7 minuuttia (0,25p). Aamupalan syöntiin kuluvan ajan Numminen kokee tosin heittävän todellisuudesta, sillä tilastoinnissa ei ole eroteltu niitä, jotka eivät syö aamupalaa laisinkaan (0,25p).
Viikonloppuisin 90% suomalaisista herää myöhemmin kuin arkipäivisin (0,25p). Aamutoimiin kulutettu aika on yhteensä 45 minuuttia, kun arkipäivisin siihen kuluu 29 minuuttia (0,25p). Numminen uskoo tämän johtuvan kiirettömyydestä, sillä vastaajajoukko koostui pelkästään arkipäivisin toimistoaikoihin työskentelevistä suomalaisista (0,5p).
(joo mulla on tosi tylsää :D)
Mutta siis tosiaan pointtina oli se, ettei pääsykokeen esseeseen aleta kirjottelemaan mitään "itse kyllä käytän aamutoimiin keskimäärin 15 minuuttia". Pääsykokeessa kannattaa miettiä, mistä ne pisteet tulee. Tämän tyyppisessä esseessä ei saa lisäpisteitä tyylittelystä. Pidä ajankulua silmällä ja luonnostele esseeseen tulevat asiat vaikka mind mapilla. Itse tein pääsykokeessa (ja nyt tenteissä) niin, että ensin luen kysymykset, teen mind mapit kaikkiin ja sitten alan kirjoittamaan. Kirjoituksen lomassa tuntuu aina, että ajatukset lähtevät juoksemaan ja saatan muistaa hyviä tärppejä, jotka lisään mind mapiin.
[/quote]
Erinomainen vastaus ainakin näin työkseen esseevastauksia yliopistolla lukevan opettajan näkövinkkelistä! Saat täydet kuusi pistettä :)
Yliopiston pääsykokeissa/tenteissä esseevastauksen pituudella ei ole oikeastaan mitään väliä. Ainoastaan asia ratkaisee. Meillä esim. tenteissä max. pisteet voivat olla jopa 20 pinnaa per kysymys ja tilaa vastaukselle varattu 2x A4 sivun verran, mutta täydet pisteet voi saada jo vajaan 10 rivin vastauksellakin. Nim. kokemusta on.
Eli pelkkää asiaa hyvin jäsenneltynä. Tenteissä/pääsykokeissa mitataan oletko oppinut jotain ja ymmärtänyt lukemasi. Eli turha haihattelu ja omat mielipiteet pois. Selkeä käsiala, selvät kappalejaot ja pysy aina yhdessä asiassa per kappale.
Meillä pisteitä lähtee tenteissä, jos vastaus on turhan pitkä asiaan nähden ja sekavaa luettavaa, vaikka vastauksesta löytyisikin periaatteessa kaikki oikeat asiat.
Yksi asia per kappale.
Ei tarvitse lähdeviitteitä tekstin loppuun, mutta esseessä voi kertoa että Senjasen mukaan jne.
Mielipiteet loppuun, ja hyvin rajatusti. Ne täytyy voida perustella kirjan teksteillä.
Katso, että essee etenee johdonmukaisesti, on kieliopillisesti selkeä ja että käytät ammattisanastoa monipuolisesti.