Onko synnytyskipu ollut kovin kokemasi kipu?

6xäippä

Tosin eri luonteista kuin esim. hammashermokipu. Silti valitsisin mieluummin 5 h synnytyskipuja kuin 5h hampaanporausta...

Sappikohtauksessa kipu oli paljon pahempi.

ja mul kyl ykskää synnytys oo ollu ees kipee ko kaikki jopa luomun tullu

Sappikivet ja jalan murtuminen olivat kovempia.

Mulla on aika korkea kipukynnys vieläpä, mutta kyllä synnytyksessä pahimmat avautumiskivut oli " jotain ihan muuta" . Järki lähti enkä muuta pystynyt kuin hokemaan että kuolen. Onneksi sitten otin epiduraalin.

Synnytys on toki jokaisella ihan erilaisensa, minulla epiduraali vaikutti sen verran hyvin, että itse kipua ei tuntunut, vaan sellaista kirvelyä ja vihlontaa, kun pää työntyi läpi.

muistanhan sen kivun vieläkin niin elävästi mielessäni. ja näen siitä untakin joskus. myös osa migreeni kohtauksistani on samalla viivalla. ne joihin olen avun hakenut sairaalasta piikin, tiputuksen ja osastolla olon muodossa

mitenkähän pääsi unohtumaan. loppu meinaan se kävely sit ihan seinään sillä jalalla loppujen lopulta. röntgenissäkin kuulin hoitajien jalasta puhuvan omassa kopissaan. ensin sain ottaa sillä askeleen, poistuessa en saanut ottaa. ihmettelivät miten olen sillä kävellyt yhtään. tai kaikki lääkärit ihmettelivät sitä samaa. kävellessä painui kasaan kokonaan, tuntui aika hurjalta.

Syvä haava johon lääkäri työnsi sormensa oli paljon kipeämpi operaatio :(

Ensimmäisen lapsen synnytyksessä oli pahimmat kivut joita olen ikäni aikana kokenut

Tuo hermokipu vie voiton 10-0. Onneksi vaiva on voitettu ainakin toistaiseksi, uusiutumisen mahdollisuus on toki olemassa.



Olen sanonut että mieluummin kymmenen lasta synnytän ennen kuin kokisin tuon uudelleen. Hermokivut voi johtaa päättämään päivänsä oman käden kautta niin lääkäri asian minulle ilmaisi.



Hemokipu pitää pyrkiä katkaisemaan opiaateilla ja minulle nuo tehosi, olin sairaalassa ja kotiin sain myös noita lääkkeitä jotka ovat huumereseptillä. Neurokirurgi kertoi että joskus vaiva on hoidettu pois mutta hermoihin jää muistijälki ja kipu tunnetaan edelleen. Aika erikoista eikö totta.



Kolme lasta olen synnyttänyt joista ensimmäisen luomusti.

ja se oli juhlaa verrattuna 15 senttisen metallipiikin vetämiseen jalan luun sisältä ilman puudutusta.

Puhumattakaan sitten parin päivän jälkisupisteluista...

Onneksi olin niin nuori että alakerta palautu kuntoon ilman suuria toimenpiteitä, mutta sitä kipua ja pelkoa en unohda koskaan!



Myöhemmin kuulin että tuo sekopää oli tappanut itsensä ja silloisen tyttöystävänsä=/=/ Että selvisin siis loppujen lopuksi vähällä.

Näköhermotulehdus, käden katkeaminen ja endometrioosikivut ovat olleet kovempia.

Epiduraali onneksi vei kivut, mutta sitä ennen oli aivan hirveät supistukset!

siis sillä hetkellä...

Mikään muu kipu ei ole ollut lähellekään yhtä kovaa ja kamalaa kuin kivut kahdessa synnytyksessäni. Ja silti olisin kestänyt vielä vähän enemmänkin...

Kaksi kertaa olen luomuna synnyttänyt ja kivut ihan siedettävissä.



Pahempi kipu on tullut rajusta virtsatietulehduksesta, jossa pissasin verta ja huusin että kuolen tähän.



Myös käden murtuminen kolmesta kohtaa ja lähinnä sen vetäminen paikoillee kolmen lääkärin voimin oli paljon pahempaa.



Ja vielä yksi epäonnistunut viisaudenhampaanpoisto, jossa hermoa jäi hankaamaan hampaanpalanen. Se kipu, kun tätä korjailtiin, oli jotain käsittämättömän kovaa.