Tuoksuyliherkän tarina

Minulla myös menee hajusteista ensin ääni. Saan aikaiseksi jotain pihinän kuuloista. On siitä hyötyäkin, sillä silloin minun ei tarvitse vastata töissä asiakkaiden soittoihin tai soitella heille. En tykkää puhua puhelimessa, joten tuo on pelkkää plussaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ajattehan herklänenät muidenkin vähemmistöjen oikeuksia yhtä pontevasti kuin omianne?

Kyllä. Minulle on ihan ok, että työpaikan taukotilassa kiellettiin kalaruokien lämmittäminen, kun yksi uusi työkaveri oli niin pahoin kalalle allerginen. Jos vien joskus työkavereille jotain kahville, katson, että se on laktoositonta ja keliaakikoillekin on sopivaa syötävää.

Kiva. Se ettei saa ottaa evääksi kalaruokaa, ei kuitenkaan rajoita tai vaadi työkavereilta yhtä paljon kuin se että kaikki tuotteet pitäisi vaihtaa tuoksuttomiin (kuten olen kuullut jollakin työpaikalla vaadittaneen yhden yliherkän vuoksi).

Venn-diagrammi "tuoksuyliherkkien" ja "sähköallergisten" kesken on ilmiselvästi silkka ympyrä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ajattehan herklänenät muidenkin vähemmistöjen oikeuksia yhtä pontevasti kuin omianne?

Kyllä. Minulle on ihan ok, että työpaikan taukotilassa kiellettiin kalaruokien lämmittäminen, kun yksi uusi työkaveri oli niin pahoin kalalle allerginen. Jos vien joskus työkavereille jotain kahville, katson, että se on laktoositonta ja keliaakikoillekin on sopivaa syötävää.

Kiva. Se ettei saa ottaa evääksi kalaruokaa, ei kuitenkaan rajoita tai vaadi työkavereilta yhtä paljon kuin se että kaikki tuotteet pitäisi vaihtaa tuoksuttomiin (kuten olen kuullut jollakin työpaikalla vaadittaneen yhden yliherkän vuoksi).

Työnantajan pitää järjestää työolosuhteet niin, että kaikki pystyvät käymään töissä. Ei se sen kummempaa ole.

Eräs tuttabåvani tuuksuyliherkkä. Hän haistelee ihan kaikkea ja haistaa sellaistakin mitä ei tasan tarkkaan haise millekään. Hän oikein mainostaa kuinka hyvä hajuaisti hänellä on.

Voivottelee oivoi kun taas joku haisee tai tuoksuu.

Toisaalta hän on kova tupakoimaan. En tiedä miksi ei tupakanhaju häntä haittaa.

Vierailija kirjoitti:

Oman huomaavaisuuteni ja empatiani raja menee tämän asian suhteen siinä, että jos läheisellä tai työkaverilla on yliherkkys, en käytä hajuvesiä tai voimakkaasti tuoksuvia tuotteita töissä tai tuota ihmistä tavatessa. Koko maailman tuoksuyliherkkiä en ota huomioon eli käytän julkisilla paikoilla tuoksuja vastedeskin, sori.

Minä toimin aika samalla tavalla koronan kanssa. Jos minulla on pieniäkin flunssan tai hengitystieinfektion oireita, niin vältän ilman muuta kaikkia kontakteja minulle tärkeiden ihmisten kanssa (helppoa yksinasuvalle), mutta julkisilla paikoilla liikun ihan normaalisti. Sori siitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuoksuyliherkkyys olisi niiiiiin paljon helpompi hyväksyä ja ymmärtää, ellei se olisi niin valikoivaa. Sen ärsytyävän työkaverin kaikki tuoksut saa hapen loppumaan, näppylät nousemaan ja hiukset putoamaan, mutta vaikka pomo ui partavedessä, se ei haittaakaan yhtään. Itse tietenkin voi pestä tai huuhtoa vaatteet sillä wc-raikastimen hajuisella aineella, syödä thai-ruokaa jne.

Pähkinäallergia olisi NIIIIIIIIIIIIIN paljon helpompi hyväksyä ja ymmärtää, ellei se olisi niin valikoivaa. Kaveri voi kuolla tyhmän kollegan tarjoamista pekaanipähkinöistä, mutta maapähkinää kyllä söi pomon kanssa pikkujouluissa. Ihan humpuukia! 

Eri hajuissa on eri kemikaaleja... hieman nyt haltuun nämä allergia- ja yliherkkyysasiat.

Hajusteallergia ja tuoksuyliherkkyys on kaksi eri asiaa. Hajusteallergia on oikea allergia, mutta se ei liity hajuihin mitenkään vaan kosketus aiheuttaa oireet. Tuoksuyliherkkyyttä taas ei pysty mitenkään todistamaan testeillä ja tutkimusten mukaan pelkkä tieto siitä että joku käyttää hajusteita voi vaikuttaa oireiden esiintymiseen.

Esittämäsi ei ole näyttöön perustuvaa lääketiedettä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oman huomaavaisuuteni ja empatiani raja menee tämän asian suhteen siinä, että jos läheisellä tai työkaverilla on yliherkkys, en käytä hajuvesiä tai voimakkaasti tuoksuvia tuotteita töissä tai tuota ihmistä tavatessa. Koko maailman tuoksuyliherkkiä en ota huomioon eli käytän julkisilla paikoilla tuoksuja vastedeskin, sori.

Minä toimin aika samalla tavalla koronan kanssa. Jos minulla on pieniäkin flunssan tai hengitystieinfektion oireita, niin vältän ilman muuta kaikkia kontakteja minulle tärkeiden ihmisten kanssa (helppoa yksinasuvalle), mutta julkisilla paikoilla liikun ihan normaalisti. Sori siitä.

Aika ontuva vertaus. Katsos, kun minun tuoksuni ei häiritse kuin pientä osaa ihmisistä. Koronan sen sijaan voi tartuttaa lähes kaikkiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aiemmin esim. hajuvedet tuotettiin aivan luonnollisista aineista.

Aikoinaan lempihajuveteni oli Laura Biagiottin hajuvesi, joka oli valmistettu ainoastaan valkoisten kukkien terälehdistä. Ihana tuoksu!

Nykyään kaikki on vain kemian teollisuuden synteettistä tavaraa, ja olen hajusteallergikko.

Myöskään tupakansavua en kestä enää, onneksi melkein missään ei saa enää polttaa.

Kerrostalossa alapuolella asuu yksi ketjupolttaja,, joka varmaan on mielestään "huomaavainen tupakoitsija", kun ensin käryttää sen sätkänsä, ja perään ruiskauttaa jotain kamalaa synteettistä hajustetta...(:

Usein luonnossa esiintyvät kemialliset yhdisteet allergisoivat enemmän kuin synteettiset valmisteet, vaikka tuoksuvat tietysti yleensä paremmalta.

Ei tosiaan varsinaisesti vakuuta tuoksuyliherkkyyden aitoudesta, jos puhutaan, että kestää kuitenkin ns. aitoa tavaraa - joka todellakin tunnetaan enemmän ärsyttävänä.

Meille on toki markkinoitu ajatus luonnonkosmetiikan luonnollisuudesta ihmisillekin - vaikka miks hemmetissä se, mikä palsternakalle sopii - olisi ihmisellekin parasta tavaraa.

Ja kemiasta siinäkin kyse.

Up