Olen 33 v ja asunut lähes koko aikuisikäni kimppäkämpissä

Oletko vähän kotona?

Käykö sinun luonasi paljon vieraita?

Oletko se aina sinä joka peset sen vessan.

Syökö joku ruokasi jääkaapista?

Onko kiva kuunnella kun kämppikset tuo jonkun random-panon aamuyöllä ravintolasta kotiin.

Oletko supersosiaalinen?

Maksaako kaikki aina oman osansa vuokrasta?

Tuleeko riitoja?

Kysytään sitten, kerran oikein pakotat:

Eikö nolota asua vielä tuon ikäisenä kimppakämpässä? Eikö sinulla ole töitä, jotta voisit muuttaa teinikommuunielämästä omaan, aikuiseen kotiin, jossa saisit olla täysin omassa rauhassa ja sisustaa kotisi miten haluat?

Miksi kommuunielämä olisi teinimäistä?

Oletko nainen? Panivatko kommuunin muut jäsenet sinua samaan aikaa vai vuorotellen?

[quote author="Vierailija" time="11.08.2014 klo 18:18"]

Miksi kommuunielämä olisi teinimäistä?

[/quote]

No hippimäistä vähintäänkin. Eihän siinä ole mitään omaa rauhaa. Itse en pystyisi.

[quote author="Vierailija" time="11.08.2014 klo 18:25"][quote author="Vierailija" time="11.08.2014 klo 18:18"]

Miksi kommuunielämä olisi teinimäistä?

[/quote]

No hippimäistä vähintäänkin. Eihän siinä ole mitään omaa rauhaa. Itse en pystyisi.

[/quote]

Et tietenkään.

I'll take that back. I could, but I won't :) And I don't get why anyone wants to live like that.

Answer the questions!

[quote author="Vierailija" time="11.08.2014 klo 18:33"]I'll take that back. I could, but I won't :) And I don't get why anyone wants to live like that.

Answer the questions!

[/quote]

Outo

Olen nainen, ja vain kerran olen sekaantunut kämppikseen ja sen verran sotkua siitä tuli (muutin lopulta pois kun juttu ei toiminutkaan), että sai jäädä viimeiseksi kerraksi. Asun kapungissa, jossa oman yksiön/kaksion saaminen on erittäin vaikeaa, vaikka siihen olisikin juuri ja juuri varaa. Ehkä siitäkin syystä ei tunnu ollenkaan nololta asua kimppakämpässä. Ja asun muutenkin mielummin muiden ihmisten kanssa kuin yksin. Saan edelleen sisustaa oman huoneeni ja yhteiset tilat melkein niinkuin haluan (kämppikset on oleet lähes aina miehiä, joita on kiinnostanut muut asiat kuin sisustaminen). Omaa rauhaa kaipaan silloin tällöin mutta olen niin sosiaalinen ihminen, ettei sitä tapahdu kovinkan usein.

Olen melko paljon kotona ja iltaisin on kiva, kun on joku jolle jutella jos siltä tuntuu. Mulla käy silloin tällöin vieraita mutta useammin niitä käy kämppikselläni, mutta heistä on tullut osittain myös minun kavereitani. Siivotaan suunnilleen kerran viikossa, yleensä se joka jaksaa/ehtii ensin. Aiemmissa kämpissä oli joskus hieman siisteysongelmia mutta ne selvisivät yleensä puhumalla. Jääkaapissa ruoat saa olla rauhassa, usein tosin kokataan yhdessä. Yhdelle vanhalle kämppikselle annettiin kerran lupa syödä meidän muiden ruokia kun sillä oli hieman heikompi rahatilanne. Random-panojen äänien kuuntelu ei ole kovin kivaa mutta yhtä hyvin ne äänet voisi kuulua naapuristakin.

Kaikki kämppikset on aina maksaneet osansa vuokrasta. Riitoja on tullut joskus, lähinnä siivouksesta mutta ollaan yleensä tultu niin hyvin toimeen, että on hetken huudettu ja sitten on kaikki ollut taas ok.

Mun mielestä on kummallinen paradoksi, että Suomessa on niin paljon yksinäisiä ihmisiä ja siltikin lähes kaikki haluaa väen vängällä asua yksin... 

[quote author="Vierailija" time="11.08.2014 klo 18:36"]

Olen nainen, ja vain kerran olen sekaantunut kämppikseen ja sen verran sotkua siitä tuli (muutin lopulta pois kun juttu ei toiminutkaan), että sai jäädä viimeiseksi kerraksi. Asun kapungissa, jossa oman yksiön/kaksion saaminen on erittäin vaikeaa, vaikka siihen olisikin juuri ja juuri varaa. Ehkä siitäkin syystä ei tunnu ollenkaan nololta asua kimppakämpässä. Ja asun muutenkin mielummin muiden ihmisten kanssa kuin yksin. Saan edelleen sisustaa oman huoneeni ja yhteiset tilat melkein niinkuin haluan (kämppikset on oleet lähes aina miehiä, joita on kiinnostanut muut asiat kuin sisustaminen). Omaa rauhaa kaipaan silloin tällöin mutta olen niin sosiaalinen ihminen, ettei sitä tapahdu kovinkan usein.

Olen melko paljon kotona ja iltaisin on kiva, kun on joku jolle jutella jos siltä tuntuu. Mulla käy silloin tällöin vieraita mutta useammin niitä käy kämppikselläni, mutta heistä on tullut osittain myös minun kavereitani. Siivotaan suunnilleen kerran viikossa, yleensä se joka jaksaa/ehtii ensin. Aiemmissa kämpissä oli joskus hieman siisteysongelmia mutta ne selvisivät yleensä puhumalla. Jääkaapissa ruoat saa olla rauhassa, usein tosin kokataan yhdessä. Yhdelle vanhalle kämppikselle annettiin kerran lupa syödä meidän muiden ruokia kun sillä oli hieman heikompi rahatilanne. Random-panojen äänien kuuntelu ei ole kovin kivaa mutta yhtä hyvin ne äänet voisi kuulua naapuristakin.

Kaikki kämppikset on aina maksaneet osansa vuokrasta. Riitoja on tullut joskus, lähinnä siivouksesta mutta ollaan yleensä tultu niin hyvin toimeen, että on hetken huudettu ja sitten on kaikki ollut taas ok.

Mun mielestä on kummallinen paradoksi, että Suomessa on niin paljon yksinäisiä ihmisiä ja siltikin lähes kaikki haluaa väen vängällä asua yksin... 

[/quote]

Vastasitkin niin fiksusti, että nostan sinulle hattua! Ja tuo viimeinen lause on kyllä ihan totta. Yksin asuminen on yksinäistä. Mutta kenties se houkuttaa löytämään itselleen sen kumppanin nopeammin :D

[quote author="Vierailija" time="11.08.2014 klo 18:25"]

[quote author="Vierailija" time="11.08.2014 klo 18:18"]

Miksi kommuunielämä olisi teinimäistä?

[/quote]

No hippimäistä vähintäänkin. Eihän siinä ole mitään omaa rauhaa. Itse en pystyisi.

[/quote]

Minulla on kämppis ja joskus kuluu kuukausia niin, ettemme edes näe toisiamme. Hän on yöeläjä, minä nukun öisin. 

Mä mietin, että kuinka moni niistä ihmisistä, jotka vastustaa kommuuniasumista, on itse asiassa ikinä edes asunut kommuunissa... Siis jokainenhan saa asua niin kuin haluaa, ainakin jos on varaa siihen, mutta säälittää hieman ne kaikki yksinäiset ihmiset, jotka hyötyisivät ehkä siitä, että asuisivat muiden ihmisten kanssa yhdessä. Ja onko aina niin hyvä asia muuttaa nopeasti kumppanin kanssa yhteen, jos iso syy siihen on se, ettei vain tarvitse asua/olla yksin? AP

Olen asunut miehen kanssa. En jaksa sitä, ettei siivoa, ja vaan roskaa. Yhteinen talous on lähinnä mun... Eli jos asuisin yhdessä pitäisi olla niin, että kaikki hoitaa. Ei yhden armoilla...

Mua suoraan sanoen ketuttaisi enemmän jos se sotkeva/ei ikinä siivoava tyyppi olisi mun oma mies eikä kämppis. Kämppiksen luota kun on kuitenkin hieman helpompi muuttaa pois...

Asutko Lontoossa?

Hyvin arvattu. Tosin Suomessakin asuin jo kimppäkämpässä, joten asuinpaikallani ei nyt ihan hirveästi ole vaikutusta asiaan. AP