HS tänään: Kotisynnytykset yleistyneet.

Eka synnytykseni (käynnistetty, käynnistys johtui lapsen pienestä koosta mutta loppujen lopuksi lapsessa ei ollut mitään vikaa eikä tarvinnut mitään ylimääräistä hoitoa) oli niin kipeä etten olisi pärjännyt ilman kivunlievitystä vikana päivänä. Loppu eteni niin nopeasti että vauvalla meni napanuora kaulan ympärille, sydänäänet laskivat ja käytettiin imukuppia. Jos tuo (turha) käynnistys olis jätetty tekemättä, asiat olisivat voineet mennä eri tavalla vaikka varma ei voi olla ja näissä asioissa kannattaa aina ottaa varman päälle.

Toinen synnytys oli luonnollinen ja ilman kivunlievitystä. Pari tikkiä kuitenkin laitettiin kun pientä repeämää tuli.

Olisi ihanaa kokea kotisynnytys mutta tunnen kyllä olon turvallisemmaksi sairaalassa. Mitenköhän ihan jo repeämätkin hoidettaisiin kotona?

[quote author="Vierailija" time="11.08.2014 klo 12:23"]

Eka synnytykseni (käynnistetty, käynnistys johtui lapsen pienestä koosta mutta loppujen lopuksi lapsessa ei ollut mitään vikaa eikä tarvinnut mitään ylimääräistä hoitoa) oli niin kipeä etten olisi pärjännyt ilman kivunlievitystä vikana päivänä. Loppu eteni niin nopeasti että vauvalla meni napanuora kaulan ympärille, sydänäänet laskivat ja käytettiin imukuppia. Jos tuo (turha) käynnistys olis jätetty tekemättä, asiat olisivat voineet mennä eri tavalla vaikka varma ei voi olla ja näissä asioissa kannattaa aina ottaa varman päälle.

Toinen synnytys oli luonnollinen ja ilman kivunlievitystä. Pari tikkiä kuitenkin laitettiin kun pientä repeämää tuli.

Olisi ihanaa kokea kotisynnytys mutta tunnen kyllä olon turvallisemmaksi sairaalassa. Mitenköhän ihan jo repeämätkin hoidettaisiin kotona?

[/quote]

Kätilöllä on kyllä tarvikkeet mukana.

[quote author="Vierailija" time="11.08.2014 klo 12:26"][quote author="Vierailija" time="11.08.2014 klo 12:23"]

Eka synnytykseni (käynnistetty, käynnistys johtui lapsen pienestä koosta mutta loppujen lopuksi lapsessa ei ollut mitään vikaa eikä tarvinnut mitään ylimääräistä hoitoa) oli niin kipeä etten olisi pärjännyt ilman kivunlievitystä vikana päivänä. Loppu eteni niin nopeasti että vauvalla meni napanuora kaulan ympärille, sydänäänet laskivat ja käytettiin imukuppia. Jos tuo (turha) käynnistys olis jätetty tekemättä, asiat olisivat voineet mennä eri tavalla vaikka varma ei voi olla ja näissä asioissa kannattaa aina ottaa varman päälle.

Toinen synnytys oli luonnollinen ja ilman kivunlievitystä. Pari tikkiä kuitenkin laitettiin kun pientä repeämää tuli.

Olisi ihanaa kokea kotisynnytys mutta tunnen kyllä olon turvallisemmaksi sairaalassa. Mitenköhän ihan jo repeämätkin hoidettaisiin kotona?

[/quote]

Kätilöllä on kyllä tarvikkeet mukana.

[/quote]

No kuulostaa jo heti paremmalta.

[quote author="Vierailija" time="11.08.2014 klo 12:43"]

[quote author="Vierailija" time="11.08.2014 klo 12:26"][quote author="Vierailija" time="11.08.2014 klo 12:23"]

Eka synnytykseni (käynnistetty, käynnistys johtui lapsen pienestä koosta mutta loppujen lopuksi lapsessa ei ollut mitään vikaa eikä tarvinnut mitään ylimääräistä hoitoa) oli niin kipeä etten olisi pärjännyt ilman kivunlievitystä vikana päivänä. Loppu eteni niin nopeasti että vauvalla meni napanuora kaulan ympärille, sydänäänet laskivat ja käytettiin imukuppia. Jos tuo (turha) käynnistys olis jätetty tekemättä, asiat olisivat voineet mennä eri tavalla vaikka varma ei voi olla ja näissä asioissa kannattaa aina ottaa varman päälle.

Toinen synnytys oli luonnollinen ja ilman kivunlievitystä. Pari tikkiä kuitenkin laitettiin kun pientä repeämää tuli.

Olisi ihanaa kokea kotisynnytys mutta tunnen kyllä olon turvallisemmaksi sairaalassa. Mitenköhän ihan jo repeämätkin hoidettaisiin kotona?

[/quote]

Kätilöllä on kyllä tarvikkeet mukana.

[/quote]

No kuulostaa jo heti paremmalta.

[/quote]

Jos on isot repeämät niin siinä tarvitaan leikkaussalia eikä parit neulat ja langanpätkä riitä.

[quote author="Vierailija" time="11.08.2014 klo 10:05"]

Minun molemmat synnytykseni olisivat sujuneet hyvin kotonakin :) :) Ei komplikaatiota, ei kivunlievitystarpeita, ei repeämiä. 

[/quote]

MIKSI tätäkin on pitänyt alapeukuttaa?!

[quote author="Vierailija" time="11.08.2014 klo 12:52"]

[quote author="Vierailija" time="11.08.2014 klo 10:05"]

Minun molemmat synnytykseni olisivat sujuneet hyvin kotonakin :) :) Ei komplikaatiota, ei kivunlievitystarpeita, ei repeämiä. 

[/quote]

MIKSI tätäkin on pitänyt alapeukuttaa?!

[/quote]

Koska synnytyksen on oltava traumaattista, sitä tulee pelätä etukäteen, siitä ei voi olla myönteisiä kokemuksia ja sen on oltava todella tuskallinen + revetä niskaan asti.

[quote author="Vierailija" time="11.08.2014 klo 10:25"][quote author="Vierailija" time="11.08.2014 klo 09:47"]

Mulla vähän sama juttu. En kuulunut ennen synnystystä mihinkään riskiryhmään, mutta niin vain lapsi tarvitsi tehohoitoa heti samantien ja olisi kotiolosuhteissa kuollut. Samantyyppisiä tarinoita on tuttavapiirissä muitakin.

Tämä on nyt joku trendi, joka päättyy kyllä, kun riittävän moni kuolee sinne kotiin.

[/quote]

Yleensähän näissä on kätilö mukana, ja hän sitten tarkkailee tilannetta niin, että sairaalaan lähdetään mielummin liian herkästi kuin liian myöhään.

Ensimmäisen lapsen kohdalla en kyllä ottaisi riskiä, mutta jos eka menee hyvin, niin toisesta voisikin jo harkita kotisynnytystä.

[/quote]

Mä varmaan olen nyt tosi ärsyttävä, mutta tartun tohon että jos eka synnytys menee hyvin niin toinenkin. Mulla oli eka synnytys todella helppo, ei kivunlievitystä, ei repeämiä. Seuraavan raskauden aikana kaikki jankutti että synnytys tulee menemään hyvin, vauvakin oli vielä aikaisempaa vähän pienempikin että mahtuu aivan täydellisesti tulemaan. Olin itsekin todella luottavainen.

No, toisessa synnytyksessä istukka irtosi liian lyhyen napanuoran takia, menetin verta aivan älyttömästi, vauva leikattiin pikaisesti ulos, molemmat jouduttiin teholle. Missään ultrassa ei oltu huomattu poikkeuksellisen lyhyttä napanuoraa. Jos olisin kotona synnyttänyt, oltaisiin molemmat vauvan kanssa kuoltu, siinä oli kyse ihan minuuteista. Neuvolantäti oli aivan järkyttynyt, pyysi jopa anteeksi sitä kun oli varma että kaikki menee hyvin (vaikka eihän se hänen vikansa ollut!), ja oli valmis järjestämään mut jopa psykologille. Nyt tästä on jo kaksi vuotta, ja edelleen synnytys on mielestäni niin kamala asia etten enää ikinä haluaisi kokea sitä uudestaan.

Mulla vähän sama juttu. En kuulunut ennen synnystystä mihinkään riskiryhmään, mutta niin vain lapsi tarvitsi tehohoitoa heti samantien ja olisi kotiolosuhteissa kuollut. Samantyyppisiä tarinoita on tuttavapiirissä muitakin.

Tämä on nyt joku trendi, joka päättyy kyllä, kun riittävän moni kuolee sinne kotiin.

Mä en ajattele, että asia on noin suoraviivainen. Maallikko ei välttämättä pysty sanomaan, miten paljon aiemmin asiat olisivat olleet ennakoitavissa ja mikä vaikuttaa mihinkäkin - tämän huomasin, kun ramppasin pelkopolilla käymässä läpi ensimmäistä synnytystäni. Suunnitelluissa kotisynnytyksissä on kuitenkin mukana ammatti-ihminen, kätilö. Mä olisin paljon enemmän huolissani suunnittelemattomista koti- ja autosynnytyksistä, jotka lisääntyvät, kun synnytyssairaaloja lakkautetaan.

Terv. sen toisen aihetta käsittelevän ketjun ap

Hätätilanteessa se kätilö ei paljon auta siellä kotona, ei auttaisi, vaikka olisi lääkäri, jos käytettävissä ei ole leikkaussalia tai verikeskusta jne.

Olen vakavasti harkinnut kotisynnytystä, sairaalaan on miltein 2h matka ja viimeisimmän synnytyksen kokonaiskesto alle 3h.. onneksi lähellä asuu kätilöyrittäjä, hän lähtee automatkalle mukaan... tai kätilöi kotona jos tarve tulee.

Kaksi synnyttänyt, kolmas (...ja viimeinen) tulossa.

Oliko Hesarin jutussa kyse suunnitelluista vai suunnittelemattomista kotisynnytyksistä? Olen kotoisin pohjoisesta ja tiedän useamman tapauksen, joissa lapsi on syntynyt suunnittelemattomasti kotona tai autossa tai ambulanssissa, koska äiti ei ole ehtinyt sairaalaan. Sitä se sairaaloiden sulkeminen teettää. Näille perheille olisi parempi, jos ko. paikkakunnilla olisi edes käitön päivystys, jos lääkäreitä ei joka pikkukaupunkiin ja kylään riitäkään. Monet menevät Ouluun asumaan sukulaisten tai ystävien luokse kuukautta tai muutamaa viikkoa ennen laskettua aikaa, mutta eihän se aina ja kaikille ole mahdollista. Varsinkin keskosten kannalta kehitys on kyllä huono,

Minunkin heinäkuinen synnytykseni päätyi pitkittyneeseen ponnistusvaiheeseen, vauvan happivajeeseen ja sydänäänteen laskuun, imukuppiin ja kolmannen asteen repeämiin. Lapsi oli 1,3kg suurempi kuin oli arvioitu. Nyt kuukautta myöhemmin on terve vauva kotona ja itsekin olen toipunut hyvin. En tiedä, miten kotona olisi käynyt.

[quote author="Vierailija" time="11.08.2014 klo 09:57"]

Hätätilanteessa se kätilö ei paljon auta siellä kotona, ei auttaisi, vaikka olisi lääkäri, jos käytettävissä ei ole leikkaussalia tai verikeskusta jne.

[/quote]

Jos luit sen jutun, siinä sanottiin, että kotisynnytyksen yksi kriteeri on maks. puolen tunnin matka sairaalaan.

[quote author="Vierailija" time="11.08.2014 klo 10:00"]

Oliko Hesarin jutussa kyse suunnitelluista vai suunnittelemattomista kotisynnytyksistä? Olen kotoisin pohjoisesta ja tiedän useamman tapauksen, joissa lapsi on syntynyt suunnittelemattomasti kotona tai autossa tai ambulanssissa, koska äiti ei ole ehtinyt sairaalaan. Sitä se sairaaloiden sulkeminen teettää. Näille perheille olisi parempi, jos ko. paikkakunnilla olisi edes käitön päivystys, jos lääkäreitä ei joka pikkukaupunkiin ja kylään riitäkään. Monet menevät Ouluun asumaan sukulaisten tai ystävien luokse kuukautta tai muutamaa viikkoa ennen laskettua aikaa, mutta eihän se aina ja kaikille ole mahdollista. Varsinkin keskosten kannalta kehitys on kyllä huono,

[/quote]

Suunnitelluista. Toisessa ketjussa on se juttu kopioituna. http://www.vauva.fi/keskustelu/4248085/ketju/hs_kotisynnytykset_yleistyvat

Minun molemmat synnytykseni olisivat sujuneet hyvin kotonakin :) :) Ei komplikaatiota, ei kivunlievitystarpeita, ei repeämiä. 

Kivunlievitykset ovat ihan turhia. Ne vain pitkittää ja hankaloittaa synnytystä. Ennenkin synnytettiin ilman kemikaaleja. Epiduraalit ja spinaalit vaatii aina lääkärin paikalle, joten kuluttaa turhaan resurssejakin. 

[quote author="Vierailija" time="11.08.2014 klo 10:05"]

Minun molemmat synnytykseni olisivat sujuneet hyvin kotonakin :) :) Ei komplikaatiota, ei kivunlievitystarpeita, ei repeämiä. 

[/quote]

Voiko synnytyksen oikeasti käydä läpi ilman kivunlievitystä? Jos eka synnytys kestää vuorokauden tai ylikin? En ole synnyttänyt itse.

[quote author="Vierailija" time="11.08.2014 klo 10:13"]

[quote author="Vierailija" time="11.08.2014 klo 10:05"]

Minun molemmat synnytykseni olisivat sujuneet hyvin kotonakin :) :) Ei komplikaatiota, ei kivunlievitystarpeita, ei repeämiä. 

[/quote]

Voiko synnytyksen oikeasti käydä läpi ilman kivunlievitystä? Jos eka synnytys kestää vuorokauden tai ylikin? En ole synnyttänyt itse.

[/quote]

Voi. Ensimmäinen synnytys on yleensä aina pitempi.

[quote author="Vierailija" time="11.08.2014 klo 10:11"]

Kivunlievitykset ovat ihan turhia. Ne vain pitkittää ja hankaloittaa synnytystä. Ennenkin synnytettiin ilman kemikaaleja. Epiduraalit ja spinaalit vaatii aina lääkärin paikalle, joten kuluttaa turhaan resurssejakin. 

[/quote]

Juu, ja ennen kuoltiin verenhukkaan ja muihin synnytyskomplikaatioihin. Päästeletkö useinkin tällaisia aivopieruja? Miksi meidän pitäisi synnyttää kuin asuttaisiin vieläkin luolassa?