Lue keskustelun säännöt.
Ärsyttääkö muita nykylapsosten kotikasvatuksen puute
11.08.2014 |
Kysymys tuntuu saavan tutuilla mammoilla defenssit päälle ja sen oman murumussukan puolustelu alkaa. Ja useimmiten se hienoin kommentti minulle itselleni on: "sähän nyt et mistään tiedä kun sulla ei ole lapsiakaan" tai "kyllä sä sitten tiedät kun sulla on omia lapsia". Mikä on siis todella upea vastahyökkäys esim. siihen että skidit heittelee naapurin koiria aidan yli kivillä :D "kyllä sunkin lapset heittelee sitten naapurin koiria kivillä, odotahan vaan!"
Öööö. Tuuuskinpa. Mulla kun ei itselläni ole koskaan tullut mieleenkään satuttaa mitään kärpästä (no ok, ampiaista) isompaa (kiitos hyvän kotikasvatuksen), luulisin pystyväni kasvattamaan myös lapseni samaan malliin. Ja ei, meillä ei ollut mitään överiankaria sääntöjä sen enempää kuin mitään kammorangaistuksiakaan :D meillä vaan oli selkeä raja jonka toisella puolella oli sallitut asiat ja toisella puolella kielletyt asiat. Ja sen rajan yli ei menty. Piste. Ei tullut edes mieleen mennä :)
Kommentit (55)
Missä on sinun ymmärrys? Tottahan lapset tekee virheitä ja pahojakin juttuja vaikka olisi kotona puhuttu asioista. Sitähän se kasvatus on että puhutaan ja ohjataan. Ei kaikkea lapset tiedä ja joskus ihan ilkeyttään tekee kilteinkin vaikka tietää ettei niin tee. Sitähän se kasvaminen on!
Itselläni on viisi lasta ja suhteellisen kilttejä sanoisin itse, mutta on sillä rauhallisimmalla esikoisella jolla on tottumus jo pitää huoli pienemmistään myös napakka kieli suuttuessaan tai kesken leikin. Eikä kasvatus ole ohi kun koulu alkaa, isoveljeni lapset on täysi-ikäisiä mutta voisi yhä muistuttaa lapsilleen miten kuuluu toimia.. ;) Mutta helppoahan se on moittia muita! Tottakai lapset tekee tyhmyyksiä. Se että SINÄ olet ollut persoonaltasi jonkunlainen, ei varmasti niputa kaikkia ihmisiä samaan lokeroon!? Eihän? Kai sinä käsität ettei tuo ole "vain" kotikasvatusta. Koska kyllä joku joutuu ojentelemaan lastaan paljonkin ja toisessa perheessä lapsi ei koskaan tee mitään, on sellainen apaattinen ameeba niin eihän sellainen mitään pahaa tekisikään -vaiko sittenkin virheelle sijaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mua ärsyttää se, että jotkut kuvittelevat, että "nykylapsosia" ei kasvateta, ja se, että nämä samat ihmiset kuvittelevat, että he itse ovat olleet jotain herran terttuja. Haloo, ei lapsi kykene itse arvioimaan käytöstään toisen silmissä, koska lapsi on lapsi. Lapsi on ärsyttävä siitä syystä, että lapsi ei kykene kauhean syvällisesti pohtimaan omaa käytöstään ja tekemisiään.
Ihan samalla tavalla sun ikäpolvesta on joku santavagina valittanut, että näillä nykyajan lapsilla ei ole mitään käytöstapoja. Et vain itse sitä tajua.
Sieltä se puolustelu jo alkoikin. Lapsistahan ei saa nykyää edes yleisesti sanoa mitään kielteistä koska yleensä mammakerho hyökkää heti puolustamaan kukin sitä omaa Jani-Petteriään tai Odelia-Arabellaansa huomioimatta lainkaan sitä että mä en puhu kenenkään muksusta erikseen vaan juuri niistä älyvapaista yksilöistä, joilta tuntuu se kotikasvatus puuttuvan :D
Ehkä tässä on kyse samasta mitä itse todistin eilen leikkipuistossa: nicopetteri juoksee ympäriinsä, kiusaa muita, törmäilee pienempiin, potkii hiekkaa lasten silmiin, kiroilee... Mitä tekee äiti? Istuu vieressä penkillä ja lukee lehteä. Muiden aikuisten piti puuttua nicopetterin idioottimaiseen toimintaan.
On olemassa rajojen hakemista (joka on normaalia ja täysin ok) ja sitten on vaan huonoa kotikasvatusta. En yhtään ihmettele, että opettajat ovat lirissä koulussa.
Omat lapset, muitten mukulat! Jos/kun saat omia lapsia niin näkemys on tuo sinulla jos et ole tarkkana. Mutta mikä se on näkemys sillä jonka lapsi on kohelo tai reipas kokeilemaan asioita? Ehkä hänkin pystyy näkemään omat lapset ihanina rakkauspakkauksina ja muitten muksut ärsyttää?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="11.08.2014 klo 09:49"]
Ehkä tässä on kyse samasta mitä itse todistin eilen leikkipuistossa: nicopetteri juoksee ympäriinsä, kiusaa muita, törmäilee pienempiin, potkii hiekkaa lasten silmiin, kiroilee... Mitä tekee äiti? Istuu vieressä penkillä ja lukee lehteä. Muiden aikuisten piti puuttua nicopetterin idioottimaiseen toimintaan.
On olemassa rajojen hakemista (joka on normaalia ja täysin ok) ja sitten on vaan huonoa kotikasvatusta. En yhtään ihmettele, että opettajat ovat lirissä koulussa.
[/quote]
Mutta kun siis jos ne rajat on määritelty, niin eihän niitä sitten tarvitse kokeilla. Se on juuri sitä kotikasvatusta. Ja kun lapsi tietää, että näin saa tehdä ja näin ei saa tehdä, niin hän osaa toimia oikein. Kyllä ne rajat kannattaisi määritellä, ihan jo sen oman muru mussukan terveyden ja turvallisuuden kannalta...
[quote author="Vierailija" time="11.08.2014 klo 09:47"]
Sieltä se puolustelu jo alkoikin. Lapsistahan ei saa nykyää edes yleisesti sanoa mitään kielteistä koska yleensä mammakerho hyökkää heti puolustamaan kukin sitä omaa Jani-Petteriään tai Odelia-Arabellaansa huomioimatta lainkaan sitä että mä en puhu kenenkään muksusta erikseen vaan juuri niistä älyvapaista yksilöistä, joilta tuntuu se kotikasvatus puuttuvan :D
[/quote]
Puolustelu? Eihän tässä voi edes viritellä keskustelua, kun avaus on täysin itsekritiikitön, "ennen oli kaikki paremmin, nyt on kaikki huonosti" -tyyppinen renkutus. Ja avauksessa kerrotaan, että nykylapsilla ei ole kotikasvatusta, mutta nyt käsitelläänkin muutamaa älyvapaata yksilöä. Päätä jo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="11.08.2014 klo 09:58"]
[quote author="Vierailija" time="11.08.2014 klo 09:49"]
Ehkä tässä on kyse samasta mitä itse todistin eilen leikkipuistossa: nicopetteri juoksee ympäriinsä, kiusaa muita, törmäilee pienempiin, potkii hiekkaa lasten silmiin, kiroilee... Mitä tekee äiti? Istuu vieressä penkillä ja lukee lehteä. Muiden aikuisten piti puuttua nicopetterin idioottimaiseen toimintaan.
On olemassa rajojen hakemista (joka on normaalia ja täysin ok) ja sitten on vaan huonoa kotikasvatusta. En yhtään ihmettele, että opettajat ovat lirissä koulussa.
[/quote]
Mutta kun siis jos ne rajat on määritelty, niin eihän niitä sitten tarvitse kokeilla. Se on juuri sitä kotikasvatusta. Ja kun lapsi tietää, että näin saa tehdä ja näin ei saa tehdä, niin hän osaa toimia oikein. Kyllä ne rajat kannattaisi määritellä, ihan jo sen oman muru mussukan terveyden ja turvallisuuden kannalta...
[/quote]
Kuule, tuo ei pidä ollenkaan paikkaansa. Noin voi kuvitella, kun ei ole lapsia, mutta sitten kun niitä on, huomaa, että oho, ei se mennytkään ihan noin. Lapset todellakin kokeilevat niitä rajoja ihan päivittäin, vaikka ne olisi kuinka määritelty. Se, että rajat on ja kielletään, ei tarkoita sitä, että lapsi osaisi toimia oikein. Anteeksi nyt, jos tuotan sinulle pettymyksen, mutta ehkä tämä on hyvä tietää jo tässä vaiheessa elämää - olet ilmeisesti aika nuori.
[quote author="Vierailija" time="11.08.2014 klo 09:49"]
Ehkä tässä on kyse samasta mitä itse todistin eilen leikkipuistossa: nicopetteri juoksee ympäriinsä, kiusaa muita, törmäilee pienempiin, potkii hiekkaa lasten silmiin, kiroilee... Mitä tekee äiti? Istuu vieressä penkillä ja lukee lehteä. Muiden aikuisten piti puuttua nicopetterin idioottimaiseen toimintaan.
On olemassa rajojen hakemista (joka on normaalia ja täysin ok) ja sitten on vaan huonoa kotikasvatusta. En yhtään ihmettele, että opettajat ovat lirissä koulussa.
[/quote]
Tuo on tuota julmaa yleistämistä: mistä sinä tiedät mitä se tilanne on jos äiti alkaisi lastaan komentamaan? Tai jos äiti lukee niin ei sitten NÄE sitä hiekan heittämistä? Niin miksi olettaa ettei puutu jos näkisi?
Tai mikä se tilanne on ollut miksi hänen lapsi kokee tarvittavaksi ottaa hiekkaa ja heittää sillä? Ettei se alunperäinen "ongelma" ole se oma hellanlettas?
Osalla on kasvatusmetodina että puhuu sitten kotona. Meillä naapurissa tehdään niin koska lapset vetää kilarit kun niille alkaa komennus käymään, eli ne käy nämä asiat läpi kotona kun lapsi saa rauhassa maata maassa vetämässä parin tunnin paskaripulia. Ei siellä äiti vaan jaksa moista puistossa..
Miksi te ihmiset ette siellä puistossa keskustele? Hei anteeksi, sun lapsi täällä heittää hiekalla muita. Ja mietitte että miksi lapsi niin tekee.
On sekin naurettavaa kun yhden lapsen äidit vaatii pieneltä lapseltaan sanomaan anteeksi kun ei toinen osaa oikein vielä puhua eikä käsitä miksi pitäisi jotain sanoa kun äiti on siinä vieressä selvästi tolaltaan pienen käytöksestä kun heitti hiekkaa. Omat lapset on tuossa iässä halanneet kaveria. :( Varmaan tosi kamalaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun viestejä oli myös viestit 7 ja 11.
Kolmonen.
[quote author="Vierailija" time="11.08.2014 klo 09:58"]
[quote author="Vierailija" time="11.08.2014 klo 09:49"]
Ehkä tässä on kyse samasta mitä itse todistin eilen leikkipuistossa: nicopetteri juoksee ympäriinsä, kiusaa muita, törmäilee pienempiin, potkii hiekkaa lasten silmiin, kiroilee... Mitä tekee äiti? Istuu vieressä penkillä ja lukee lehteä. Muiden aikuisten piti puuttua nicopetterin idioottimaiseen toimintaan.
On olemassa rajojen hakemista (joka on normaalia ja täysin ok) ja sitten on vaan huonoa kotikasvatusta. En yhtään ihmettele, että opettajat ovat lirissä koulussa.
[/quote]
Mutta kun siis jos ne rajat on määritelty, niin eihän niitä sitten tarvitse kokeilla. Se on juuri sitä kotikasvatusta. Ja kun lapsi tietää, että näin saa tehdä ja näin ei saa tehdä, niin hän osaa toimia oikein. Kyllä ne rajat kannattaisi määritellä, ihan jo sen oman muru mussukan terveyden ja turvallisuuden kannalta...
[/quote]
Olipas harvinaisen typerä heitto. Luuletko sä että lapselle voi kertoa ne tarkat rajat kaikkiin maailman asioihin? Kun niitä asioita, joihin raja täytyy vetää, on aika paljon. Samoin kuin sääntöjä, jotka voi vaihdella eri tilanteissa. Ja eri perheissä jopa. Lapsi ei myöskään muista kaikkea heti. Ja koska ihminen on utelias olento, lapsi haluaa kokeilla itse. Ootko itse niellyt testaamatta kaiken, mitä vanhempasi ovat sulle sanoneet? Et ole testannut mitään? Kantapään kautta kokeillut?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="11.08.2014 klo 10:02"]
[quote author="Vierailija" time="11.08.2014 klo 09:49"]
Ehkä tässä on kyse samasta mitä itse todistin eilen leikkipuistossa: nicopetteri juoksee ympäriinsä, kiusaa muita, törmäilee pienempiin, potkii hiekkaa lasten silmiin, kiroilee... Mitä tekee äiti? Istuu vieressä penkillä ja lukee lehteä. Muiden aikuisten piti puuttua nicopetterin idioottimaiseen toimintaan.
On olemassa rajojen hakemista (joka on normaalia ja täysin ok) ja sitten on vaan huonoa kotikasvatusta. En yhtään ihmettele, että opettajat ovat lirissä koulussa.
[/quote]
Tuo on tuota julmaa yleistämistä: mistä sinä tiedät mitä se tilanne on jos äiti alkaisi lastaan komentamaan? Tai jos äiti lukee niin ei sitten NÄE sitä hiekan heittämistä? Niin miksi olettaa ettei puutu jos näkisi?
Tai mikä se tilanne on ollut miksi hänen lapsi kokee tarvittavaksi ottaa hiekkaa ja heittää sillä? Ettei se alunperäinen "ongelma" ole se oma hellanlettas?
Osalla on kasvatusmetodina että puhuu sitten kotona. Meillä naapurissa tehdään niin koska lapset vetää kilarit kun niille alkaa komennus käymään, eli ne käy nämä asiat läpi kotona kun lapsi saa rauhassa maata maassa vetämässä parin tunnin paskaripulia. Ei siellä äiti vaan jaksa moista puistossa..
Miksi te ihmiset ette siellä puistossa keskustele? Hei anteeksi, sun lapsi täällä heittää hiekalla muita. Ja mietitte että miksi lapsi niin tekee.
On sekin naurettavaa kun yhden lapsen äidit vaatii pieneltä lapseltaan sanomaan anteeksi kun ei toinen osaa oikein vielä puhua eikä käsitä miksi pitäisi jotain sanoa kun äiti on siinä vieressä selvästi tolaltaan pienen käytöksestä kun heitti hiekkaa. Omat lapset on tuossa iässä halanneet kaveria. :( Varmaan tosi kamalaa?
[/quote]
Joo sori, se olikin kaikki mun oman hellanlettaksen syytä. Ja mun tietysti myös kun en osannut oikealla tavalla lähestyä tän puistoterroristin äitiä.
Ja siis käsitinkö oikein, naapurin (?!) äiti ei halua komentaa lastaan puistossa kun se saa raivarit? Lapsihan ei lainkaan opi käyttämään tilannetta hyväkseen...
Ei ole mullakaan vielä lapsia, mutta (tai ehkä sen takia) samaa ihmettelen. Eniten kummastuttaa, kun aikuisilla ei tunnu olevan enää mitään auktoriteettiä lapsiin nähden. Jos mä yritän komentaa joitain lapsia, saan vastaukseksi lähinnä naurua. Itse kyllä olisin lapsena totellut melkein pissat housussa.
Ehkä syy on se, että lapset nostetaan nykyään kaiken keskipisteeksi. Juhlissa ei ole enää lastenpöytiä erikseen, vaan kaikki tällätään aikuisten pöytiin, lapset päättää mitä syödään, milloin ulkoillaan, mihin matkustetaan jne. Lasten ei tarvi siivota enää sotkujaan ja viikkoraha juoksee, vaikkei mitään sen eteen tekis.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kunnioitus, kunnioitus ja kunnioitus!
Viime talvena lapsen kaveri haukkui koko ajan tyttäreni vaatteita ja tyttärellä oli aina paha mieli. Lopulta soitin äidille ja kerroin asiasta. Hän vaan nauroi, että haukkuuhan hänen tyttärensä hänenkin vaatteita ja äiti vaan nauraa. Ei sitten tullut mieleen, että jos vaatteiden arvostelu on kotona sallittua puuhaa, lapsi ei voi ymmärtää, että kaverit eivät suhtaudukaan asiaan samalla tavalla rennosti.
Sama tyttö oli meillä kylässä ja olin keittänyt TAVALLISIA kananmunia. Hän oli aivan järkyttynyt, koska hän haluaa syödä vain LUOMUmunia. - Haisee pahalla, yök, ällöö, miten joku voi.
Sama tyttö on sellainen, josta kaikkien tyttöjen vanhemmat haluavat eroon. Kukaan ei vaan jaksa sitä, että lapselle ei ole opetettu kiitollisuutta, kunnioitusta tai alkeellisempiakaan käytöstapoja!
[quote author="Vierailija" time="11.08.2014 klo 10:10"]
Ei ole mullakaan vielä lapsia, mutta (tai ehkä sen takia) samaa ihmettelen. Eniten kummastuttaa, kun aikuisilla ei tunnu olevan enää mitään auktoriteettiä lapsiin nähden. Jos mä yritän komentaa joitain lapsia, saan vastaukseksi lähinnä naurua. Itse kyllä olisin lapsena totellut melkein pissat housussa.
Ehkä syy on se, että lapset nostetaan nykyään kaiken keskipisteeksi. Juhlissa ei ole enää lastenpöytiä erikseen, vaan kaikki tällätään aikuisten pöytiin, lapset päättää mitä syödään, milloin ulkoillaan, mihin matkustetaan jne. Lasten ei tarvi siivota enää sotkujaan ja viikkoraha juoksee, vaikkei mitään sen eteen tekis.
[/quote]
Anteeksi, mutta aivan yhtä rasittavaa yleistämistä kuin ap:llakin. Silloin, kun sinä olit lapsi, kaltaisesi ihmiset paheksuivat sen ajan lapsia ihan samoilla argumenteilla. Taidat olla sen verran nuori, että lapsuudessasi oli olemassa erilaisia nettipalstoja, tämä AV:kin. Voit halutessasi selata vanhoja viestejä ja todeta itse, miten silloinkin kritisoitiin nykylasten kasvatuksen puutetta.
Oikean ja väärän käyttäytymisen pystyy opettamaan ihan käytännössä lapsille, kun vähän katsoo lasten perään. Käytännön esimerkki: Olimme n. 10-v sitten Lahdessa lasten (4 alle kouluikäisen) kanssa sukuloimassa. Kävimme ravintolassa, jossa oli lasten leikkipaikka. Oma poikani, tuolloin 5-v tönäisi toista lasta liukumäkeen ja tämä tyttö kolhaisi kätensä kipeasti liukumäen reunaan. Vein pojan tytön perheen tykö ja äiti oli alkoi jo vähän kiroilla (oletti, että tulemme valittamaan, sen kertoi myöhemmin minulle). Sanoin vain, että pojallani on asiaa teidän tytölle. Poika pyysi anteeksi tytöltä ja sitten jatkuivat leikit sovussa. Äiti sanoi, ettei ole koskaan nähnyt tuollaista käytöstä vanhemmilta. Itse olin todella vihainen poikani agressivisuudesta. Huonoon käytökseen täytyy puuttua, parhaimmillaan vanhempien mutta myös ulkopuolisten olisi suotavaa puuttua sanallisesti jos lapsen omat vanhemmat eivät huomaa/halua huomata lapsen epäsosiaalista käytöstä. Myös lapsettomien, sama maalaisjärki pitäisi toimia lapsiluvusta riippumatta.
Olen todella hämmästynyt näistä puolustuspuheenvuoroista. Se koira älähtää, johon kalikka kolahtaa! Olen ap:n kanssa täysin samaa mieltä. Harmittavan isolta osalta vanhemmista puuttuu oikea vanhemmuus. Ei oteta sitä auktoriteettia, joka vanhemman kuuluu ottaa. Vastuullinen vanhemmuus tarkoittaa sitä, että oman lapsen väärään toimintaan puututaan heti, kerrotaan perustelut, miksi mitäkin ei voi tai saa tehdä ja jos lapsi silti tekee kiellettyjä juttuja, niillä on seuraamuksensa.
Meillä on käytössä systemaattinen plus- ja miinuspisteiden kerääminen. Aina, kun lapsi tekee oma-aloitteisesti hienoja juttuja (auttaa muita pyyteettömästi, siivoaa oma-aloitteisesti jne.) hän saa pluspisteen. Kun hän tekee kiellettyjä asioita, hänelle annetaan varoitus ja jos silti tekee, saa miinuspisteen. Kun miinuksia kertyy tietty määrä, hän saa rangaistuksen. Rangaistus on jotakin, jonka hän kokee työläänä, mutta se on kasvattavaa. Esim. laitamme hänet käymään kaupassa ostamassa esim. maitoa, koska hän tarvitsee kannustusta tämän tyyppiseen toimintaan. Tai laitamme hänet imuroimaan. Näin lapsi oppii vastuuntuntoa ja hän oppii itse valitsemaan, mitä hän tekee. Hän voi valita ns. huonon käytöksen, mutta sillä on aina myös seuraamuksensa. Lapsi oppii itsesäätelykykä ja harkintaa. Kun hän saa tietyn määrän pluspisteitä, hän saa jonkin itseään motivoivan palkinnon (pääsee leffaan, saa uudet sulkapallomailat tms.)
Plus- ja miinussysteemi vaatii molemmilta vanhemmilta systemaattisuutta. Muuten se ei toimi.
Kunpa muutkin opettaisivat tapoja lapsilleen. Nykyisin näkee ihan liikaa lapsia, joilla ei ole mitään rajoja. Eivätkä vanhemmat uskalla yhtään turhauttaa lasta. Lapsi saa tahtonsa periksi, kun vain huutaa ja vinkuu riittävästi ja näin palkitaan huono käytös. Valitettavasti.
t. psykologi-äiti
[quote author="Vierailija" time="11.08.2014 klo 10:08"]
[quote author="Vierailija" time="11.08.2014 klo 10:02"]
[quote author="Vierailija" time="11.08.2014 klo 09:49"]
Ehkä tässä on kyse samasta mitä itse todistin eilen leikkipuistossa: nicopetteri juoksee ympäriinsä, kiusaa muita, törmäilee pienempiin, potkii hiekkaa lasten silmiin, kiroilee... Mitä tekee äiti? Istuu vieressä penkillä ja lukee lehteä. Muiden aikuisten piti puuttua nicopetterin idioottimaiseen toimintaan.
On olemassa rajojen hakemista (joka on normaalia ja täysin ok) ja sitten on vaan huonoa kotikasvatusta. En yhtään ihmettele, että opettajat ovat lirissä koulussa.
[/quote]
Tuo on tuota julmaa yleistämistä: mistä sinä tiedät mitä se tilanne on jos äiti alkaisi lastaan komentamaan? Tai jos äiti lukee niin ei sitten NÄE sitä hiekan heittämistä? Niin miksi olettaa ettei puutu jos näkisi?
Tai mikä se tilanne on ollut miksi hänen lapsi kokee tarvittavaksi ottaa hiekkaa ja heittää sillä? Ettei se alunperäinen "ongelma" ole se oma hellanlettas?
Osalla on kasvatusmetodina että puhuu sitten kotona. Meillä naapurissa tehdään niin koska lapset vetää kilarit kun niille alkaa komennus käymään, eli ne käy nämä asiat läpi kotona kun lapsi saa rauhassa maata maassa vetämässä parin tunnin paskaripulia. Ei siellä äiti vaan jaksa moista puistossa..
Miksi te ihmiset ette siellä puistossa keskustele? Hei anteeksi, sun lapsi täällä heittää hiekalla muita. Ja mietitte että miksi lapsi niin tekee.
On sekin naurettavaa kun yhden lapsen äidit vaatii pieneltä lapseltaan sanomaan anteeksi kun ei toinen osaa oikein vielä puhua eikä käsitä miksi pitäisi jotain sanoa kun äiti on siinä vieressä selvästi tolaltaan pienen käytöksestä kun heitti hiekkaa. Omat lapset on tuossa iässä halanneet kaveria. :( Varmaan tosi kamalaa?
[/quote]
Joo sori, se olikin kaikki mun oman hellanlettaksen syytä. Ja mun tietysti myös kun en osannut oikealla tavalla lähestyä tän puistoterroristin äitiä.
Ja siis käsitinkö oikein, naapurin (?!) äiti ei halua komentaa lastaan puistossa kun se saa raivarit? Lapsihan ei lainkaan opi käyttämään tilannetta hyväkseen...
[/quote]
En siis puhunut OMASTA kasvatusnäkökulmasta vaan mitä naapurissa tehdään. Ja sielläKIN lapset on kasvaneet ja osaa toimia, ei se AINOA oikea tapa kasvattaa ole se OMA. Kuten minäkään en omia tapojani muille tuputa. Plus viittä lasta kasvattaessa on tullut huomattua miten yhden kanssa toimiminen ole sovi toiselle tai neljännelle.
Se, että lapset on vaikeita tai tekee tyhmiä vääryyksiä eikä äiti saa selvää hepulia ei tarkoita ettei lapselle vaikka kotona asiasta puhuta. Tätä se on sitten taas sitä enenemässä määrin kun lapset kasvaa kouluikään ja kuulet lapsen tehneen jossain jotain ja siihen puutut eikä sitä muut vanhemmat näe. Olen meinaan itse kokenut että lapsien kaveriporukassa on tuomittu jo ala-asteikäisiä lapsia sopimattomiksi kaveruuteen: yksi ei saa leikkiä jonkun "huonon tyypin" kanssa niin ne leikkii salaa keskenään! Ja minä siis tiedän että se toinen poika on sanonut ettei vanhemmat anna lupaa leikkiä sen pojan X kanssa ja nämä sitten leikkii salaa.. Ketä siinä pitäisi huomauttaa? Minusta sen "mukavan" pojan vanhempia jotka on menneet tuomitsemaan tuon yhden perheen. On niin häilyvää tuollainen kuka komentaa ja kuka kasvattaa -tuo perhe jossa on sanottu ettei häirikön kanssa leikitä ajaa vaan yhtä poikaa ahtaammalle. Ymmärrätkö mitä haen? Se, oma "kasvatus" ei ole aina oikeaa ja järkevää vaan silläkin voi olla huono vaikutus ympäristössäsi. Eikä se taas tarkoita etteikö tuotakin häirikköpoikaa olisi koitettu opettaa ja neuvoa -me ei oll vaan samanlaisia ja mukavatkin lapset voi tehdä kiusaa vaikka sulkemalla muita pois leikeistä.
Kolmonen
[quote author="Vierailija" time="11.08.2014 klo 10:35"]Oikean ja väärän käyttäytymisen pystyy opettamaan ihan käytännössä lapsille, kun vähän katsoo lasten perään. Käytännön esimerkki: Olimme n. 10-v sitten Lahdessa lasten (4 alle kouluikäisen) kanssa sukuloimassa. Kävimme ravintolassa, jossa oli lasten leikkipaikka. Oma poikani, tuolloin 5-v tönäisi toista lasta liukumäkeen ja tämä tyttö kolhaisi kätensä kipeasti liukumäen reunaan. Vein pojan tytön perheen tykö ja äiti oli alkoi jo vähän kiroilla (oletti, että tulemme valittamaan, sen kertoi myöhemmin minulle). Sanoin vain, että pojallani on asiaa teidän tytölle. Poika pyysi anteeksi tytöltä ja sitten jatkuivat leikit sovussa. Äiti sanoi, ettei ole koskaan nähnyt tuollaista käytöstä vanhemmilta. Itse olin todella vihainen poikani agressivisuudesta. Huonoon käytökseen täytyy puuttua, parhaimmillaan vanhempien mutta myös ulkopuolisten olisi suotavaa puuttua sanallisesti jos lapsen omat vanhemmat eivät huomaa/halua huomata lapsen epäsosiaalista käytöstä. Myös lapsettomien, sama maalaisjärki pitäisi toimia lapsiluvusta riippumatta.
[/quote] minä puutun aina siihen jos oma taaperoni loukkaa toista lasta. Ensin istutaan jäähy ja sitten pyydetään anteeksi. Itseäni ottaa päähän näiss tilanteissa toisten vanhempien mitätöivä ja vähättelevä suhtautuminen. Tyyliin eihän siinä nyt mitään sattunut, lapset nyt on lapsia jne. Yritä siinä sittrn kasvattaa
Joo toi on tosi yleinen ajattelutapa lapsettomilla, että lapsi on robotti, jonka voi ohjelmoida käyttäytymään tietyllä tavalla.