Parisuhteessa olevat, osaatteko nukkua yksin?
Ollaan asuttu miehen kanssa yhdessä 13 vuotta ja naimisissakin ollaan. Tuntuu, että en osaa nukkua yksin, kun olen tottunut siihen toiseen vierellä. Ollaan tosi harvoin öitä erossa, ehkä pari kertaa vuodessa.
Nyt mies menossa reissuun ja pitäisi pari yötä osata nukkua yksin... Katkonaiset yöunet varmaan tulossa.
Niin ja meillä ei ole lapsia.
Kommentit (16)
Melko huonosti ja vähän, ikävä kyllä. Olen muutenkin jokseenkin uniongelmainen, ja jos en nuku jonkun kanssa mun täytyisi hyvin nukkuakseni nukkua sellaisessa paikassa missä näen tarvittaessa koko tilan hyvin. Meillä on kolmio, ja aina jossain kohtaa yötä olen kuulevinani jotain olkkarista (meillä on kaksi kissaa ja koira joten rapinoita kuuluu aina), ja nukun sitten huonosti kun alan pelätä. Joo, olen vähän reppana aikuiseksi ihmiseksi, ja olen kyllä harkinnut jonkinlaista terapiaa.
Osaan, totakkai. Huolestuisin jos en osaisi. Yhdessä oltu 17 vuotta.
Nukutaan yleensä aina erillään ihan siksi että iän ja vuorotyön vuoksi miehellä uni on herkässä. Väsyneenä elämä on kamalaa. Parempi näin niin molemmat nukkuvat paremmin
No todellakin!
Koko ajan nukutaan kotona erillään johtuen vuorotöistä mm
Osaamme molemmat. Yötkin tulee nukuttua paremmin, kun emme jaa samaa sänkyä. Olemme molemmat energisiä nukkujia.
Osataan. Mutta tuntuu kyllä oudolta, hankala nukahtaa jos mies ei suutele niskaa ja toivota hyvää yötä.
Osaan, en ole läheisriippuvainen.
Osaan, ja mitä vanhemmaksi tulen, niin sen vaikeampaa on nukkua hyvin ja rauhallisesti toisen kääntyilyn, unissapuhumisen ja kuorsaamisen kanssa! Yhdessä melkein 25 v.
On se nukkuminen yksin vähän niin ja näin. Katkonaista unta. Tottunut siihenn, että toinen on lähellä. Ja on niin ihanaa käpertyä toisen kainaloon tai ihon kosketukseen. Olemme olleet yhdessä 18v. Lapsia ei ole. Onnekseni tulee harvoin tilanteita, että joutuu nukkumaan yksin.
Osaan kyllä ihan hyvin, jos on koko yön poissa. Työn puolesta mies reissaa melko paljon, niin siihen on tottunut. Sen sijaan jos tiedän että mies on tulossa aamuyöstä kotiin, niin uneni on katkonaisempaa.
En ole mielelläni erossa miehestäni. Osaan kuitenkin nukkua, se taito ei katoa vaikka olisi ikävä. Mieheni ei ole minulle yhdentekevä perheenjäsen.
En osaa. Ollaan uusperhe ja miehellä on toisella paikkakunnalla asunto jossa nukkuu välillä kun on lapsensa kanssa kahdestaan. Niinä öinä en osaa mennä ajoissa petiin eikä uni vaan tule.
Mies sanoo hänellä olevan sama juttu kämpillään. Ei osaa mennä nukkumaan kun en ole paikalla. :)
Osaan, ja vähän pakkokin osata, koska muuten valvoisin pe-la ja la-su kun mies tulee vasta aamulla töistä.
No todellakin osaan. Ollaan noin viikko-viikko yhdessä-erikseen.