Luonnollinen vanheneminen ei ole rupsahtamista
Ihmiset elävät nykyään keskimäärin kahdenkymppisiksi. Elämän varrella karttuu paljon kokemuksia ja toivottavasti hieman viisautta ja suhteellisuudentajua. En ymmärrä, miksi tällä palstalla erityisesti naiset pauhaavat toisten naisten rupsahtamisesta. Eletty elämä muuttaa mielen lisäksi myös vartaloa.
Meidän ei ole tarkoitus koteloitua ikuisiksi kaksikymppisiksi. Raskausarvet, naururypyt, rintojen muuttuminen, hiusten harmaantuminen kuuluvat elämään.
Minustakin nuoret ihmiset ovat kauniita, niin varmasti miehestänikin. Elämän mukanaan tuomista muutoksista huolimatta olemme rakastuneet toisiimme viisikymppisinä. Toistemme silmissä olemme kauniita ja haluttavia.
Kyllä tekin toisia arvostelevat ja halveksivat ulkokuoreen tuijottajat vielä vanhenette ja rypistytte, jos saatte elinpäiviä. Tämä on elämän normaali kiertokulku eikä mitään rupsahtamista.
Kommentit (6)
Kahdeksankymppisiksi. Anteeksi bussimatkalla tehty näppäilyvirhe. ;)
[quote author="Vierailija" time="10.08.2014 klo 12:49"]Kahdenkymppinen?
[/quote]
Ymmärsit varmaan mitä ap tarkoitti. Olisit vain kommentoinut sitä. Inhoan tuollaista pilkunviilaamista.
Siitäkin huolimatta mä haluaisin näyttää myös 6 -kymppisenä tältä: http://a57.foxnews.com/global.fncstatic.com/static/managed/img/News/0/0/christie-brinkley-60-2.jpg
Ei vanheneminen ole rupsahtamista.
Itse käsitän rupsahtamiseksi sen, että omilla elintavoillaan on vanhentunut ennenaikaisesti vanhentunut. 26-vuotias voi näyttää ikätovereihinsa verrattuna väsyneemmältä ja rasittuneemmalta -> rupsahtaminen, ei sinänsä ikääntyminen.
Täällä bussissa istuessani katselen kanssamatkustajia. Meitä on eri-ikäisiä naisia kaksikymppisistä seitsemänkymppisiin. Nuoria, siloisia naisia pitkine hiuksineen, vauvaa imettävä nuori äiti, minä lapseni aikuisiksi kasvattanut keski-ikäinen, pari harmaahapsista vanhaa rouvaa. Kukaan meistä ei rupsahtanut, vaikkemme enää olekaan samanlaisia kuin syntyessämme.
Terveisin ap
Kahdenkymppinen?