Onko masentunut ihminen jatkuvasti ilkeä ja v-mäinen muita ihmisiä kohtaan?
Kertokaa te asiasta jotakin tietävät. Onko masentuneelle ihmiselle tyypillistä käytöstä olla jatkuvasti ilkeä, pirullinen, loukkaava ja itsekäs muita ihmisiä (erityisesti tiettyjä) kohtaan?
Itselläni on sellainen mielikuva, että masentunut ihminen olisi väsynyt ja syrjäänvetäytyvä, pikemminkin hiljainen eikä jaksaisi loukata muita koska omissakin ongelmissa on tarpeeksi murehtimista. Ettei masentuneella ihmisellä olisi energiaa tuhlattavaksi muiden loukkaamiseen.
Kyse on anopistani, joka on erittäin ilkeä ja omaa terävän kielen jolla muita jatkuvasti loukkaa. Pieniä ilkeyksiä tekee jatkuvasti ja sanallisesti piikittelee, puhuu pahaa selän takana ja usein myös ihan naamatusten. Hän on kuin jääpuikko, ihminen, jonka seurassa tunnelma latistuu ja vaivautuu. Ihminen, jolle kukaan ei uskalla kertoa omia asioitaan, koska saisi ne kuitenkin takaisin naamalleen ilkeyksiksi muotoiltuina. Luonnollisestikaan tällaisen henkilön seurassa ei monikaan halua olla ja uskon anopin olevan melko yksinäinen, ilmeisesti ihan omastakin halustaan. Ja ainakin itse aiheutetusti. Nyt hän on lapsilleen kertonut olevansa masentunut. Siis ilman diagnoosia. Ei kai masentunut ihminen noin käyttäytyisi?
Kommentit (26)
Teille muille tulee paskat housuun. Hän vain puhuu omalla tyylillä suoraan. Ota huumorilla ja vittuile takas.
Kyllä voi olla. Hän purkaa pahaa oloaan muihin ja siitä syntyy tämä oravanpyörä.
Masentuneilla on hurjasti erilaisia piirteitä, riippuu hoidosta, lääkkeistä, ihmisen luonteesta. :)
Masentuneet ovat itsekkäitä kylläkin ja ärtyneitä, mutta enemmän tuollainen jatkuvapiikittely ja haukkuminen kertoo narsismista ja huonosta itsetunnosta. Hän on puhtaasti vain ilkeä.
Anoppisi kuulostaa kyllä todella inhottavalta tyypiltä. En itse huomioisi hänen "masennustaan" millään tavalla, hän itsekin varmasti unohtaa tämän diagnoosinsa pian ja keksii vaikkapa sydänoireet tilalle tms.
No, mulla on masentunut kaveri ja osaa olla ilkeä, tajuamatta sitä itse.
Ennemmin kyllä näin että syrjäänvetäytyvä, nähty on sellaisia jotka hoitavat ahdistustaan ulosannilla, haukkumalla muita, se ei ole sama kuin masennus.
Ihmiset ovat tosiaan niin erilaisia, että paha olo purkautuu hyvin erilaisilla tavoilla. Esim. jotkut lääkitsevät ahdistusta tai masennusta alkoholilla, jotkut kontrolloimalla pakkomielteisesti syömisiään...
Kuulostaa omituiselta. Ja valitettavasti hyvin tutulta. Mun anoppini on nimittäin melko lailla samanlainen.
Kärsii huonosta itsetunnosta, alemmuudentunteista, ahdistuksesta, sosiaalisista peloista ja jännityksestä. On jatkuvasti todella inhottava ja pirullinen lähes kaikkia kohtaan. Tai ainakin kaikkia sellaisia kohtaan, joiden seurassa hän tuntee näitä ahdistavia alemmuuden tunteita. Esim minä miniänä olen liian nuori, liian koulutettu, liian iloinen, liian menestynyt, mulla on liikaa ystäviä ja harrastuksia...hän vertailee ilmeisesti itseään jatkuvasti muihin ja tuntee joko alemmuutta tai ylemmyyttä heidän seurassaan. Ei ikään kuin osaa olla olla ihmisten kanssa normaalisti, samanvertaisessa kanssakäymisessä. Aina joko ylempänä tai alempana. Arvatkaa vaan onko tällainen ihminen vaikea ja haastava läheisissä ihmissuhteissaan? :(
Aina kun unohdan roolini niin kyllä, valitettavasti, puheeni voivat olla ilkeitä. Kärsin masennuksesta.
[quote author="Vierailija" time="09.08.2014 klo 17:24"]
Aina kun unohdan roolini niin kyllä, valitettavasti, puheeni voivat olla ilkeitä. Kärsin masennuksesta.
[/quote]
Siis minkä roolin unohdat? Haluaisin ymmärtää masentuneen ihmisen mielentilaa ja aivoituksia.
Olet siis yleensä masentunut ja alakuloinen, mutta kun unohdat tämän masentuneen roolisi, susta tuleekin ilkeä piikittelijä? Miksi ihmeessä? Eikö se vain lisää sun pahaa oloasi ja masennustasi?
Kai se masentunutkin ihminen voi olla ilkeä jos perusluonne on kiero ja sysimusta. Ei varmaan tarvitse odottaa äkillistä masennuksesta paranemista jos jatkaa samalla ilkeällä linjallaan. Negatiivisuus ruokkii aina negatiivisuutta. Ilkeys on kuin bumerangi, se palaa satavarmasti takaisin.
Voin puhua vain omasta puolestani, mutta minä enemmänkin menetin kiinnostukseni kaikkeen. En tosiaan olisi jaksanut ilkeillä kenellekään.
[quote author="Vierailija" time="09.08.2014 klo 17:45"][quote author="Vierailija" time="09.08.2014 klo 17:24"]
Aina kun unohdan roolini niin kyllä, valitettavasti, puheeni voivat olla ilkeitä. Kärsin masennuksesta.
[/quote]
Siis minkä roolin unohdat? Haluaisin ymmärtää masentuneen ihmisen mielentilaa ja aivoituksia.
Olet siis yleensä masentunut ja alakuloinen, mutta kun unohdat tämän masentuneen roolisi, susta tuleekin ilkeä piikittelijä? Miksi ihmeessä? Eikö se vain lisää sun pahaa oloasi ja masennustasi?
[/quote]
Iloisen, positiivisen ja normaalin ihmisen roolini. Luuletko että haluan olla masentunut ja kertoa siitä kaikille? Roolin ylläpito nyt vaan on aika raskasta toisinaan ja en aina pysty sitä ylläpitämään.
En ole perusluonteeltani ilkeä ihminen. En koskaan ole ilkeä kenellekään tahallani.
Lähipiiriini on kuitenkin siunaantunut helvetillisiä ihmisiä, joiden menoa olen katsellut jo vuosikymmeniä. Masentuneenakaan he eivät kunnioita rajojani, joten päästän tatomattani leijionan valloilleni heidän kanssaan. He ovat hyvin raskaita ja haluan sen touhun loppuvan.
Jostakin syystä joudun puolustelemaan itseäni terveydenhoitoenkilökunnalle, koska käyttäydyn näin. Sekin on hyvin raskasta. Koska minusta haetaan vikaa, vaikka vika löytyy ihmisistä, jotka eivät kunnioita toisen aikuisen ihmisen rajoja.
Masentuneitakin on monenlaisia niinkuin ihmisiä yleensäkin
Millainen on ihmisen perusluonne, se määrittelee ihmisen käytöstä sairaudenkin aikana.
[quote author="Vierailija" time="09.08.2014 klo 22:43"]
Voin puhua vain omasta puolestani, mutta minä enemmänkin menetin kiinnostukseni kaikkeen. En tosiaan olisi jaksanut ilkeillä kenellekään.
[/quote]
Ja tämä voi näkyä lähimmäisille itsekkyytenä. Vaikka onkin pohjimmiltaan täysin toisenlaisista tarpeista kumpuavaa kuin jonkun toisen itsekkyys.
Itse ollut masentunut 7v, avohoidossa 5v. Masennus on mulla eri aikoina näyttäytynyt hyvin eri lailla. Itse sanoisin et ns agressiivisimpien masentuneiden piirteissä ehk lyhyt pinna ja sen tyyppinen ärtyisyys on yleisempää kuin se että muuten vaan ollaan ilkeitä, mutta masennus on ehkä sairauksista yksilöllisimpiä.
Voi olla että anoppisi on masentunut tai ahdistunut eikä tiedosta sitä, ja siksi on ilkeä. Voi myös olla että anoppisi on ihan kusipää muuten vaan.
Sanoisin että vaikka anoppisi sattuisikin olemaan masentunut, älä anna sen mahdollistaa hänen kävelemistä sinun ylitsesi. Jos puhut niinkuin aikuinen ihminen ja sanot että "turha minulle on tuosta ilkeillä" tai "tajuatko itsekään miten loukkaavasti puhuttelet toisia?". Jos hän tuosta loukkaantuu niin omapa on vikansa.
Jaa-a. Musta kuulostaa, että AP:n anoppi on masennuksen sijaan aidosti paha ihminen, joka on nyt keksinyt masennuksen uudeksi tekosyyksi paskamaiselle käytökselleen. Erityisesti jos ei edes diagnoosia ole saanut. Vaikka toisaalta: masennus-diagnoosi ja masennuslääkkeet tänäpäivänä taitaa olla melko helppo lääkäristä hakea jos vain tietää mitä vaivoja valitella tai mitä sanoa.