Lue keskustelun säännöt.
Reissutyötä tekevien/työn takia toisella paikkakunnalla asuvien puolisot!
09.08.2014 |
Te joiden puoliso matkustaa työn puolesta säännöllisesti/asuu töiden takia toisella paikkakunnalla, miten olette sopeutuneet tilanteeseen? Miten kestätte ikävän? Miten arki sujuu toisen ollessa pois, varsinkin jos teillä on lapsia?
Tapasin hiljattain miehen, joka työnsä puolesta on säännöllisesti pois asuinpaikkakunnaltamme n. kuukauden kerrallaan. Nyt on ensimmäinen kuukausi menossa, kun hän ei ole täällä. Tuntuu niin oudolta ja mietin, voiko tällaiseen tottua ikinä. Kertokaa te kokemuksianne.
Kommentit (4)
Kyllä siihen tottuu vaikka ikävä o usein läsnä ja viikonloput liian lyhyitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi tottua, ole huoleti! :)
Meillä mies lähti reissutöihin esikoisen ollessa noin kymmenen kuukauden ikäinen. Olihan se arjen uudelleen rakentaminen henkilökohtainen kriisi, mutta parien itkujen jälkeen arki löysi uomiinsa. Toinen kriisin paikka oli, kun itse palasin työelämään puolen vuoden päästä tuosta aiemmasta muutoksesta. Lapsi sopeutui näihin muutoksiin minua paremmin.
Tätä jatkui muutaman vuoden ajan. Rakentelin minulle ja esikoiselle sopivan päivärytmin ja rutiinin. Loppuajasta esim. loma-aikoina alkoi toisinaan jo ärsyttää, kun mies tuli ja sotki MEIDÄN eli minun ja lapsen rutiinit. Sekin on muuten ihan tavallista, muut samassa elämäntilanteessa olevat ovat kertoneet.
Kun aloin odottaa kuopusta, mies jäti reissuhommat toistaiseksi. Minun on tarkoitus itse lähteä parin vuoeen päästä osittain tien päälle. Ennen lapsia olinkin jo opiskelujen tähden viikot pois. Ja parisuhde on kestänyt lähes seitsemän vuotta. Laskin joskus, että puolet tästä ajasta on jompi kumpi ollut reissussa.
Meille tämä on ollut helppoa, luontevaakin. Muutama tuttu kysyi joskus, että miten on vuodesta toiseen näin jaksettu. En näe mitään ongelmaa. Luottamus toiseen on toki kaiken a ja o. Muuten ei pysty.
Tsemppiä valitsemallasi tiellä. Kokeilkaa rohkeasti. Ja luottakaa toisiinne.
Kiitos paljon rohkaisevista sanoistanne, 3 ja 4! Ehkä tämä ei sittenkään ole tuhoontuomittu idea. :)
ap
Up