Lue keskustelun säännöt.
Nyt loppui multa jaksaminen
08.08.2014 |
Meillä on puoli vuotias vauva ja minä menin synnytyksestä jotenkin todella syvään kuiluun. Puoli vuotta jo mennyt eikä ahdistus helpota enkä jaksa enää uskoa, että elämään tulisi koskaan enää värejä. Olen hoitanut vauvaa kotona ja mies on ollut töissä. Olen aivan poikki henkisesti jokaisesta päivästä ja odotan vain sitä, että mies tulee töistä kotiin. Itkeskelen aamusta iltaan ahdistustani ja jotenkin aina tsemppaan ennen miehen tuloa kotiin. Miehen kanssa ollaan puhuttu tästä tilanteesta. Hän on auttanut mm. hoitamalla yöheräämisiä, joita on vain yksi tai kaksi yössä. Ongelmana ei kuitenkaan ole fyysinen väsymys vaan henkinen.
Mies taas jatkuvasti valittaa oman ajan puutteesta. Saan kuulla useita kertoja viikossa haukkumista ja vikoja itsessäni puolisona. Ymmärrän valituksen pointteja ja niissä on aihettakin, mutta itselläni ei ole mitään voimavaroja korjata nyt mitään parisuhteen ongelmia kun oma oleminen on yhtä taistelua ja selviämistä minuutti minuutilta. Olen pyytänyt, että mies ottaisi tilani tosissaan ja auttaisi minua jotenkin, edes puhumalla ja kuuntelemalla. Toistuvista pyynnöistä huolimatta hän ei koskaan kysy miten voin. Hän vain sanoo, ettei osaa puhua.
Tuntuu absurdilta saada tässä tilanteessa haukkuja ja valitusta parisuhteesta ja siitä kuinka usein mies pääsee harrastukseensa tai voi käyttää omaa aikaansa vaikkapa netissä pyörien. En tiedä mitä hän kuvitteli lapsen syntymän myötä tapahtuvan. No, ei varmaankaan masentuvaa vaimoa. Kaiken valituksen lannistamana en enää jaksa tehdä sitä kaikkea mitä täällä päivisin teen. Katson nyt mihin hän aikansa käyttää kun annan siihen täysin vapaat kädet. Hoidan vauvan päivisin, mutta en kotia. Pyykit, siivous, ruoanlaitto, tiskit, lakanoiden vaihto ja kaikki saa nyt jäädä ja toki niitäkin teen, jos mies itse kerrankin oma-aloitteisesti ottaa esille siivoamisen ja ehdottaa, että pitäisi varmaankin siivota tai laittaa ruokaa, yhdessä.
Katson kuinka monta viikkoa nukumme likaisissa lakanoissa ja miten mies arkemme haluaa järjestää. En enää jaksa sitä, että kaikki arjen organisointi on harteillani ja saan siitä vain valitusta.
Kommentit (59)
[quote author="Vierailija" time="08.08.2014 klo 12:10"]
Ei minulla ole mitään jaksamista poistua kodista mihinkään shoppailemaan. Haluaisin vain maata sängyssä. Siitä huolimatta suoritan ja hoidan vauva ja kodin. Nyt en enää halua. Minusta mies valittaa kohtuuttomasti nyt kun tilanne on tämä. Venyn nyt jo niin paljon, etten voi enempää. Jos mies haluaa roikkua illan koneella tekee hän sen sitten ruoanlaiton tai lapsen kylvetyksen kustannuksella, mutta tehköön. En jaksa enää kannatella tätä arkea. Kun mies tulee ovesta sisään, hän saa vauvan hoidon lisäksi hoitaa myös kodin.
Neuvola ei minua auta, koska täällä missä asun ei sellaista valitettavasti ole.
ap
[/quote]
Nyt riittää tekosyyt. Jokaisessa kunnassa on järjestetty terveydenhoito tavalla tai toisella. Mene nyt jumalauta sinne hoitoon. Lapsesi antaitsee itselleen äidiin! Se, että haukut tällä lastesi isää kelvottmaksi ei tee sinusta yhtään sen parempaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="08.08.2014 klo 11:46"]
Lastenteko vapaaehtoista....
[/quote]
KUKAAN ei voi tietää mitä lapsen syntymän jälkeen tapahtuu. Syyllistäminen on turhaa.
Ei ole neuvolaa? No missä ihmeessä raskauden ajan seuranta ja vauvan terveystarkastukset sitten teillä tehdään?
En vain jaksa. En yhtään mitään. Juuri ja juuri hoidan vauvan ja kotia. Saan siitä vain valitusta. Lääkärissä olen ottanut asian puheeksi, mutta mitään apua ei tarjottu. Täällä lääkärit puhuvat huonosti englantia ja olen tuloksetta yrittänyt etsiä psykologia joka puhuisi englantia. Terapia ilman kunnollista yhteistä kieltä on hyödytöntä. ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Asut siis ulkomailla? Onko sinulla mitään muuta sosiaalista verkostoa siellä? Olisiko mahdollista tulla vähäksi aikaa Suomeen sukulaisten luo vauvan kanssa, jos sinulla on sukua Suomessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kannattaa ottaa yhteyttä päivystykseen. Kerro rehellisesti tunteistasi ja kannattaa aloittaa masennuslääkitys.Se alkaa tehoaan kahdessa viikossa.Muista liikkua joka päivä vähintään puoli tuntia reipasta kävelyä tai pyöräilyä (taikka jotain liikuntaa).Terveellinen ruokavalio
ja d.vitamiini+kalakapselit sekä lepo.Sit sellanen rento ote elämään et nipota siivous yms. jutuissa.Tärkeää on kuunnella itseään ja omia tunteita.Hyvä on opetella sanomaan myös EI, se auttaa jaksamaan omassa elämässä.Kenenkään ei tarvitse olla liian kiltti eikä tuntea pahaa omaatuntoa jos ei miellytä kaikkia ihmisiä.
Mikä tarve ihmisillä on tulla haukkumaan ja ilkeilemään vaikeassa tilanteessa olevalle ihmisille?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei se mies sinua voi auttaa jos sinulla on syvä masennus.
Oikeasti. Jos masennuksen hoito olisi niin helppoa että kumppani vähän tulee ja paijaa, niin sitten täällä ei olisi masentuneita ollenkaan.
Jos tuntuu siltä että on pakko levätä niin lepää. Tee vaikka lastensuojeluilmoitus perheestänne jos et jaksa hoitaa lasta, mutta nyt et vaihda niitä lakanoita jos tuntuu siltä ettet jaksa.
Toinen juttu on se, että menet lääkärille puhumaan tilastasi. Otat sen ssri-lääkereseptin, menet apteekkiin, ostat lääkkeet ja syöt niitä vaikka puoli vuotta. Sitten katsot fiiliksiä uudelleen.
Jos yhtään jaksat niin: syö terveellisesti ja hyvää ruokaa. Nuku vähintään 8h, varmista unen laatu esimerkiksi melatoniinia syömällä. Liiku, mieluusti hikeen asti, kerran päivässä olis hyvä.
Välttämätt et jaksa näistä mitään mutta tärkeintä on että lopetat itsesi lannistamisen. Itkeminen, sureminen, mustat mielialat, niitä tulee ja niiden kanssa voi elää, mutta jos vielä syyllistätä itseäsi tunteista joiden tulemiseen ja menemiseen tietoisella mielelläsi ei ole nyt valtaa, teet itsellesi vain karhunpalveluksen.
Pidä itsestäsi huolta!
:( asun itsekin ulkomailla vauvan kanssa. On vaikeaa kun ei ole tukiverkkoa. Minun oloon on auttanut ulos lähtö. Pakotan itseni kävelyille tai otan bussin keskustaan ja nautin hyvän leivonnaisen. Kantoreppu on must.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tekstisi oli hyvä ja rehellinen, mtä jos antaisit sen miehellesi.
[quote author="Vierailija" time="08.08.2014 klo 12:26"]
Mikä tarve ihmisillä on tulla haukkumaan ja ilkeilemään vaikeassa tilanteessa olevalle ihmisille?
[/quote]
Haukkumaan ja ilkeilemään?! Ap. on yritetty auttaa kaikin tavoin ja sinä otat yliempaattisena itseesi, nyt olet loukkaantumassa, joidenkin suorista sanoista. Kun on kyse lapsen hengestä aikuinen on toisarvoinen!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="08.08.2014 klo 12:26"]
Mikä tarve ihmisillä on tulla haukkumaan ja ilkeilemään vaikeassa tilanteessa olevalle ihmisille?
[/quote]
kusipäät jotka uskaltaa huudella puskista, itse ovat elämässään useimmiten melko hyödyttömiä tiuskijoita
[quote author="Vierailija" time="08.08.2014 klo 12:32"]
[quote author="Vierailija" time="08.08.2014 klo 12:26"]
Mikä tarve ihmisillä on tulla haukkumaan ja ilkeilemään vaikeassa tilanteessa olevalle ihmisille?
[/quote]
Haukkumaan ja ilkeilemään?! Ap. on yritetty auttaa kaikin tavoin ja sinä otat yliempaattisena itseesi, nyt olet loukkaantumassa, joidenkin suorista sanoista. Kun on kyse lapsen hengestä aikuinen on toisarvoinen!
[/quote] Mitä muuta nuo viestit lisääntymisen vapaaehtoisuudesta ja äidin helmoihin menemisestä on? Ap on kertonut hoitavansa vauvan ja hän on kinkkisessä tilanteessa ulkomailla. Täällä vaan jauhetaan neuvolasta eikä lueta mitä ap on tilanteestaan kirjoittanut.
Kauhean vaikeaa on neuvoa toista täältäkäsin kun ei ole mitään käsitystä mikä tilanne siellä on. Itse selvisin tuosta masennuksesta ihan ajan kanssa ilman terapiaa tms. Jälkikäteen katsoen siinä meni liian pitkään. En soimaa siitä itseäni, mutta nyt tekisin asian toisin. Eli hakisin heti apua rytinällä. Parasta mitä olisi tarjolla. voisiko mies etsiä sen engantia puhuvan terapeutin? Tai jokuhan sielläkin on perehtynyt synnytyksen jälkeiseen masennukseen. Itselläni "syy" oli synnytys. Synnytyksen pitkittyminen ei edes johtunut minusta vaan lääkäri mokasi. Onneksi lapsi on terve. Monella on joku pieni laukaiseva syy. Sen selvittäminen jo auttaa. No en tiedä kuitenkaan sen enenpää ja voin antaa ihan huonoja neuvoja tai toivottavasti en ainakaan pahenna tilannetta. Sanoisin vain että toivoa on siitä selviää varmasti. Ja tosiaan ainoa neuvo mitä voin antaa on etsi joku joka osaa oikeasti neuvoa ja tuntee asian.
[quote author="Vierailija" time="08.08.2014 klo 12:35"]
[quote author="Vierailija" time="08.08.2014 klo 12:32"]
[quote author="Vierailija" time="08.08.2014 klo 12:26"]
Mikä tarve ihmisillä on tulla haukkumaan ja ilkeilemään vaikeassa tilanteessa olevalle ihmisille?
[/quote]
Haukkumaan ja ilkeilemään?! Ap. on yritetty auttaa kaikin tavoin ja sinä otat yliempaattisena itseesi, nyt olet loukkaantumassa, joidenkin suorista sanoista. Kun on kyse lapsen hengestä aikuinen on toisarvoinen!
[/quote] Mitä muuta nuo viestit lisääntymisen vapaaehtoisuudesta ja äidin helmoihin menemisestä on? Ap on kertonut hoitavansa vauvan ja hän on kinkkisessä tilanteessa ulkomailla. Täällä vaan jauhetaan neuvolasta eikä lueta mitä ap on tilanteestaan kirjoittanut.
[/quote]
Ne ovat viestejä, jotka pitää jättää omaan arvoonsa ja kommentoimatta, muuten niitä tulee vain enemmän ja enemmän. Ulkomaillakin on neuvoloita, kielestä riippuen eri nimellä. Rauhoitu. Lopeta muiden toruminen ja jeesaa ap:tä ja jätä ohi aiheen kirjoittavat omaan arvoonsa. Voit vaikka alapeukuttaa heidät.
[quote author="Vierailija" time="08.08.2014 klo 12:21"]
En vain jaksa. En yhtään mitään. Juuri ja juuri hoidan vauvan ja kotia. Saan siitä vain valitusta. Lääkärissä olen ottanut asian puheeksi, mutta mitään apua ei tarjottu. Täällä lääkärit puhuvat huonosti englantia ja olen tuloksetta yrittänyt etsiä psykologia joka puhuisi englantia. Terapia ilman kunnollista yhteistä kieltä on hyödytöntä. ap
[/quote]
[quote author="Vierailija" time="08.08.2014 klo 13:29"]https://www.google.fi/?gws_rd=ssl#q=puhelinterapia&safe=off
[/quote]
"Puhelinterapia on myös tehokasta. Tutkimusten mukaan se on yhtä tehokasta kuin kasvokkain tapahtuva terapia."
Asutko sitten ulkomailla, jos ei neuvolaa ole? Eiköhän kuitenkin lääkäriin voi varata aikaa ja selittää tilanne. Varmasti apua on tarjolla, sitä pitää vain osata pyytää...