Olen 44v. Äskettäin pikku hönössä hain ärrältä tupakkaa ja kioskin edessä seisoi teinityttöjä, tajusin kadehtivani heirän nuoruuttaan ja edessä olemaa elämäänsä
Tunsin itseni säölittävyyden huipuksi, vanhaksi röökimuijaksi joka on kännissä keskellä tiistaita. Mietin että joskus minäkin olin nuori ja täynnä toivoa. Nyt olen eronnut, aikuisen lapsen äiti, työtön, kavereohin verrattuna edelleen mitä suurimmissa määrin ulalla tulevaisuuteni suhteen kuiten 15vuotiaana. En edelleenkään tiedä mikä haluan olla"isona".
Kommentit (27)
Vierailija kirjoitti:
Minua lähinnä säälittää 15-kesäiset. Kun he eivät tiedä, mitä kaikkia hankaluuksia elämä todennäköisesti heidänkin eteensä heittää. Eikä nykynuorison työ- ja taloustilanne vaikuta kovin lupaavalta. Tänne jäävät ympäristökatastrofin keskelle kilpailemaan kaikin tavoin toisiaan vastaan. Sääliksi käy, ei todellakaan kateeksi.
Minusta tuon ikäisten on hyvä vielä antaa olla tietämättömiä, saavatpahan nauttia ainakin vielä pari vuotta.
Kessuttelun lopettaminen on hyvä alku loppuelämälle. Ei ”mikä minusta tulee/tuli” ole mikään pysyvä asia. Elämä on prosessi.
En kyllä itse haluaisi olla nuori, vaan just tämän ikäinen minä, kaikella tällä kokemuksella.
Ehdit vielä muuttaa oman elämäsi suuntaa. Joskus 10 vuoden päästä voi katsoa taaksepäin ja ihmetellä, millainen olit röökimatkalla.
Nuoruudessa oli ihaninta se, että elämä oli yhtä jännittävää seikkailua. Uusia kaupunkeja, uusia ihmisiä, juhlia, ihastumisia. Enää ei oikein mikään sykähdytä.
N40
Olen 63-vuotias, ja jos joutuisin valitsemaan muuttuisinko nyt teiniksi vai 44-vuotiaaksi valinta olisi helppo. 44-vuotiaaksi tietysti, silloin on paras aika käsillä, nuoruus on täyttä peetä.
No, suunnilleen sama tulevaisuus niillä nuorilla on edessä, lisättynä mm ilmastonmuutoksella ja sen aiheuttamilla pikku hankaluuksilla. Kannattaako tuota kadehtia.
SIINÄHÄN HÖNÖTÄT veronmaksajien taakkana
Minä en kadehdi. Itse kun olin nuori oli pelkkää nousukautta ja maailmassa, oli vielä järkeä. Nykymaailma on pelkkää loputonta kuritusta, ja veronkorotusta nykynuorille edessä joten Säälin heitä.
Jos ei keksi mikä haluaisi olla eikä ole missään erityisen hyvä, voi alkaa taiteilijaksi.
Terveisin, Taiteilija
Olisi aivan kamalaa olla vielä teini.
N27
Ei kannata jäädä kovasti miettimään vaan hakeutua töihin.
44 on hyvä ikä, mutta päivällä tissuttelu ja kessuttelu ei. Ekaan et voi vaikuttaa, mutta kahteen muuhun voit.
2vuotta meni, ennen kuin koin olevani selvillä vesillä. Aiemmin join liikas ja liian usein, alkoholismista taisi olla jo kyse.
Raitistuminen harvoin sujuu ilman repsahduksia, joten jos joskus repsahdat niin älä ajattele että koko homma oli turhaa tai raitistuminen meni nyt pilalle.
Vuoden päästä alkaa olla jo huomattavasti helpompaa kun nyt, jos olet lopettanut ihan äskettäin.
Tai voithan ottaa vaikka tavoitteeksi nyt alussa että olet esim kuukauden, kuusi viikkoa tms juomatta ja sen jälkeen sulla on lupa ottaa yhtenä viikonloppuna.
Myöhemmin harvennat väliä esim kahteen kuukauteen jne.
Susta ei ikinä tule alkoholin kohtuukäyttäjää jos on ollut ongelmia.
Mut kun jaksat muutaman vuoden, niin sun ei edes tee mieli alkoholia tai sua ei haittaa vaikka muut juo samassa seurassa ja sinä et.
Teineillä on teini-iässä ihan tarpeeksi kestämistä.
Olen 50+ ja en koe mitään kateutta teinejä kohtaan. Heillä on vielä paljon paskaa kestettävänä. Ja sisältä olen ihan samanlainen kuin 15-vuotiaana. Tai oikeastaan olen nyt parempi versio 15-vuotiaasta itsestäni.
Voihan niiden tulevaisuus olla vaikka kuinka hirveä.
Minua lähinnä säälittää 15-kesäiset. Kun he eivät tiedä, mitä kaikkia hankaluuksia elämä todennäköisesti heidänkin eteensä heittää. Eikä nykynuorison työ- ja taloustilanne vaikuta kovin lupaavalta. Tänne jäävät ympäristökatastrofin keskelle kilpailemaan kaikin tavoin toisiaan vastaan. Sääliksi käy, ei todellakaan kateeksi.