Työpaikkaihastus muuttunut loman jälkeen vältteleväksi

Ehkä hän on löytänyt toisen. Tai on muuten elämässä  muuta ajateltavaa kuin työpaikkaihastus.

Puheliainen.  :)

Hän ei edes katso enää minua kun puhun hänelle😞

Mitäs luulet, että seksihelteiden aikana on tapahtunut. 

Tässä on ikävä kyllä montakin vaihtoehtoa. Oma ihastus on ehkä mennyt ohi tai se tukahdutetaan päättäväisesti. Tai toiselle osapuolelle koko homma oli kevyttä hupia ja himmailee nyt, kun on tajunnut sinun olevan ihastunut. Heitetään jokerina vielä sekin, että hän pelkää joko työkavereiden reaktioita tai yrittää peittää omaa ihastumistaan sinulta.

Been there, done that. Vuosikausia ollut kylmää ja kuumaa työkaverin kanssa. Syynä on se, että hän on varattu. Välillä heitän leppoisaa läppää ja flirttailen, välillä en voi edes katsoa kohti.

Nopea on syönyt sinut. Sinulla oli koko kevät aikaa ja mokasit. Uutta matoa koukkuun.

Todennäköisimpänä pitäisin, että hän on saanut loman aikana etäisyyttä sinuun ja tunne on väljähtynyt, ja mahdollisesti jonkun toisen tapaaminen on vauhdittanut prosessia. Tai sitten hän on tajunnut vasta lomalla tai juuri töihin palattuaan, että käytöksesi häntä kohtaan on ollut erilaista kuin muita kohtaan, ja on pelästynyt antamaansa väärää signaalia - ei siis ole ollut alun perinkään ihastunut, vaan on luullut höpötelleensä höpöttelijän kanssa. Kolmas vaihtoehto voisi olla, että hän on varattu ja on vahingossa lipsauttanut sille viralliselle kullalleen sinusta jotain, ja saanut ryöpytyksen niskaansa. Vai oletko sinä Ap jotenkin muuttunut lomien aikana?

Varattu.

Etkö suunnitellut näkeväsi miestä lomalla? Muuta seuraa on voinut olla. Olitko itse lomalla? Päivititkö kuvia nettiin tms?

Päättänyt laittaa flirtille stopin. Ehkä haluaa saada oman parisuhteensa kuntoon tai jos oli ennen sinkku, on tavannut jonkun. Tai muuten vain kyllästynyt sinuun.

Ihastuneena ei varmaan näe, mitä toinen on tarkemmin, ettei ehkä olisi kannattanut lähteä hänen matkaan(?). Mutta tulevaisuudessa on varovaisempi. Oliko hän kylmä pelaaja tai kiinnostus loppui. 

Suurin ongelma vain on tuo, että hän ei kohtele minua enää edes normaalina työkaverina, vaan suorastaan hyljeksii minua. Tuo on se kumma juttu tässä ja tekee erittäin pahaa. Olemme kuitenkin tiivis työyhteisö jossa on erittäin hyvä henki ja ilmapiiri.

Vierailija kirjoitti:

Suurin ongelma vain on tuo, että hän ei kohtele minua enää edes normaalina työkaverina, vaan suorastaan hyljeksii minua. Tuo on se kumma juttu tässä ja tekee erittäin pahaa. Olemme kuitenkin tiivis työyhteisö jossa on erittäin hyvä henki ja ilmapiiri.

Yritä jättää hänet rauhaan ja silloin kun työt sitä vaativat, ole itse normaalin kiva ja asiallinen samalla tavalla kuin muita kohtaan. Kyllä se tuosta normalisoituu ajan mittaan, olipa syy mikä tahansa.

Mun työpaikkaihastus rupesi välttelemään jo ennen lomia. Eipä siis tule töihin palatessa varmaan tuollaista pettymystä. Vielä kun saisi omat tunteensa kuolletettua.

Vierailija kirjoitti:

Suurin ongelma vain on tuo, että hän ei kohtele minua enää edes normaalina työkaverina, vaan suorastaan hyljeksii minua. Tuo on se kumma juttu tässä ja tekee erittäin pahaa. Olemme kuitenkin tiivis työyhteisö jossa on erittäin hyvä henki ja ilmapiiri.

Ei se toinen voi olla varma, että olet ihastunut häneen, jos et ole sanonut sille toiselle mitään.

Välillä tuntuu, että työpaikalla yksi henkilö on ihastunut minuun, mutta nyt ajattelen, että ehkä olen vain itse kuvitellut niin. Ei se toinen ole välttämättä yhtään ihastunut minuun, olen saattanut vain käsittää väärin.

Vierailija kirjoitti:

Välillä tuntuu, että työpaikalla yksi henkilö on ihastunut minuun, mutta nyt ajattelen, että ehkä olen vain itse kuvitellut niin. Ei se toinen ole välttämättä yhtään ihastunut minuun, olen saattanut vain käsittää väärin.

Sen tietää vain ottamalla rohkeasti selvää.

Itse parhaillaan lomalla ja yritän taas kerran suunnitella toivottomalta tuntuvasta työpaikkaihastuksesta irtirimpuilua (olemme käsittääkseni molemmat sinkkuja). Aikomuksena olisi töihin palatessa että keskityn vaan työhöni ja muiden ihmisten kanssa normaaliin kanssakäymiseen enkä enää yritä keksiä tikusta asiaa tai muuten lähestyä häntä kuin äärimmäisessä pakossa jos on joku työasia joka pitää hänen kanssaan kasvokkain hoitaa. Ja sekin mahdollisimman lyhytsanaisesti ja eleettömästi toimien. Emme kylläkään näe normaalistikaan kuin satunnaisesti ehkä 1-2 krt/vk.

Vaikka yritetty on ennenkin tässä yli vuoden mittaan ja tähän mennessäkin on riittänyt että häneltä tulee yksi täysin asiallinen työviesti niin olen taas ihan pyörryksissä..

Vierailija kirjoitti:

Suurin ongelma vain on tuo, että hän ei kohtele minua enää edes normaalina työkaverina, vaan suorastaan hyljeksii minua. Tuo on se kumma juttu tässä ja tekee erittäin pahaa. Olemme kuitenkin tiivis työyhteisö jossa on erittäin hyvä henki ja ilmapiiri.

Olen itse yrittänyt samaa taktiikkaa työpaikkaihastuksen suhteen; siis jos esim. näen hänen olevan tulossa käytävän toisesta päästä kohti niin yritän livahtaa jonnekin ettei tarvitse kohdata ja moikata, tai jos hän on jossain lähistöllä mistä pitää mennä ohi niin kävellessä tuijotan lattiaa, olen lukevinani puhelimesta tai kädessä olevista papereista jotain tms.

Eli toi välttely voi olla ylikorostettua sen takia ettei jäisi tunteistaan kiinni sulle tai muille tai sitten voi olla oikeasti niin että jostain muusta syystä ei halua olla sun kanssa tekemisissä (varattu, tai ei ole kiinnostunut mutta tietää sun olevan, tai on ollut kiinnostunut ja se on nyt hiipunut).

Vierailija kirjoitti:

Mun työpaikkaihastus rupesi välttelemään jo ennen lomia. Eipä siis tule töihin palatessa varmaan tuollaista pettymystä. Vielä kun saisi omat tunteensa kuolletettua.

Saattoi tuleva erossaolo olla hänellekin raskas ajatus ja yritti siksi etäännyttää itsensä susta? Poissa silmistä, poissa mielestä (tämä sanonta ei kyllä itseni kohdalla päde pätkääkään umpi-ihastuneena).