Se kusipää josta kirjoitin
Luin meidän skypekeskusteluamme ja tuntui, että olisin silloin jutellut totaalisen eri ihmiselle. Hän oli puhelias, kyseli, kertoili ja oli tosi kiinnostuneen oloinen. En olisi silloin uskonut, että pian olisi ihan eri ääni kellossa ja emme pääsisi edes säätöasteelle ennen kuin koko homma menee päin persettä - kuten tavallista.
Koska kusipäiltä itseltään (itsiltään? vitun suomen kieli...) ei koskaan saa selityksiä, niin kysyn sitä teiltä. Minulla on vieläkin paha mieli ja ahdistaa, että noin kivan oloinen tyyppi voi muuttua hetkessä täysin kusipääksi. Ennen tapaamistamme hän sanoi pitävänsä siitä, että naisessa on jotain mistä ottaa kiinni. No minä olen sellainen, eli vartalo ei välttämättä ollut syynä tähän käytökseen. Tapaamisemme oli noin vartin mittainen pikku miitinki, joka meni ihan okei. Mutta sen jälkeen sitten se viestittely oli sellaista hidasta, vastauksia kyllä tuli, mutta ei kaikkiin viesteihin. Puheluihin periaatteessa vastasi, mutta ei ollut sellainen "varma tavoitettava." Tiedättehän, kun on ihmisiä jotka eivät vastaa koskaan ja sitten niitä, jotka vastaavat aina, elleivät tyyliin makaa ojassa sammuneena. tai jotain.
Ja sitten oli tarkoitus tavata sen toisen kerran, ja pyysin häntä soittamaan jotta voidaan sopia että nähdäänkö aiemmin vai myöhemmin sinä päivänä. Ei soittanut, ei vastannut kyseiseen viestiin. Kun sitten sanoin, että okei, jos on noin vaikeaa jo nyt, niin antaa olla, niin haukkui minut takertujaksi ja sanoi ettei halua tutustua enää. Liikaa kokemusta samanlaisista TAKERTUJISTA. Kiitos vaan!
Olen siis se sama kirjoittaja joka haukuttiin siinä aiemmassa keskustelussa. Minulle on tärkeää käsitellä tämä asia jotenkin, koska ei ole koskaan helppoa kun puheliaasta ja mukavasta ihmisestä tulee hetkessä ilkeä kusipää. Haluan siksi käsitellä asian jotta voin joskus unohtaa. En tarvitse päivänselviä "pillun perässä" tai "he's not that into you" -juttuja, en ole tyhmä. Kysymys kuuluu: MIKSI?
Miksi se olen aina minä, joka saa turpiin näin? :(
Kommentit (10)
Voi sua. Onko kaikki jotka ei ole suuri sinusta kiinnostuneita automaattisesti kusipäitä? Eihän se voi noin mennä.
Sen mielestä teillä ei kemiat kohdanneet ja/tai hän kerkes tapaamaan siinä vaiheessa sua kiinnostavamman. Sit hänellä ei ollut pokkaa eikä keinoja sanoa sulle suoraan ettei halua sua ja sit hoiti asian noin moukkamaisesti. Toisaalta, ihmisen kokemat tunteet on aina aitoja ja jos hän sanoo sua takertujaksi niin todennäköisesti sä ahdistit häntä vaikka omasta mielestäsi et sitä tehnyt.
[quote author="Vierailija" time="05.08.2014 klo 17:30"]
Sen mielestä teillä ei kemiat kohdanneet ja/tai hän kerkes tapaamaan siinä vaiheessa sua kiinnostavamman. Sit hänellä ei ollut pokkaa eikä keinoja sanoa sulle suoraan ettei halua sua ja sit hoiti asian noin moukkamaisesti. Toisaalta, ihmisen kokemat tunteet on aina aitoja ja jos hän sanoo sua takertujaksi niin todennäköisesti sä ahdistit häntä vaikka omasta mielestäsi et sitä tehnyt.[/quote]
Tuntuu vaan oudolta tuo kemiat ei kohdanneet -juttu, koska nauroimme samoille asioille silloin kun näimme ekan ja vikan kerran. Olen vaan tosi katkera, kun en ikinä ole kenellekään se ykkönen :(
Olen "aina" pitänyt itsestäni, olen tosi ystävällinen kaikille vaikka toki minullakin menee raja jossain ja sitten sanon ilkeästi tai ignooraan, mutta yleisesti ottaen olen "kaikkien kaveri", huumorintajuinen ja jalat maassa -tyyppi.
Tuntuu tosi kivalta, että olen ainoa joka minusta itsestäni pitää :( Kohta en kyllä itsekään pidä itsestäni. Ei ole aihetta...
Joku toinen kysyi, että ovatko kaikki minusta ei-kiinnostuneet kusipäitä? Kysyisin, että ymmärrätkö tahallasi väärin tämän ketjun? Minusta on kusipäistä olla alkuun tyyliin maailman ihanin ja hetkessä muuttua ilkeäksi ja tehdä toiselle näin. Haluaisin vain tietää, että miksi se olen aina minä, joka on liian sitä, liian tätä, jonka kanssa kemiat eivät kohtaa ja joka ei koskaan kelpaa tyttöystäväksi :( Ainakaan nykyään enää :(
Tässäkin tapauksessa minä en alkuun edes innostunut kyseisestä tyypistä, hän ei vastannut ulkonäköihanteitani ja olin vähän kahden vaiheilla, että haluanko koskaan edes tavata, koska netissäkään en ollut varsinaisesti kiinnostunut. Mutta sitten tapahtui jotain ja järkkäsin meille tapaamisen. Sen jälkeen minua todellakin kiinnosti. Ja sitten - kävi näin :) Kunpa en olisi ikinä, ikinä tehnyt taas sitäkin virhettä.
Sen viestin, jossa pyysin häntä soittamaan lähetin yöllä. Aamupäivällä herätessäni hän ei ollut kommentoinut asiaan mitään eikä tietenkään soittanutkaan. Kyllä siinä välissä oli jotain kymmenisen tuntia suunnilleen. MINUSTA se ei ole ahdistelua että noin monen tunnin jälkeen odotan jo jotain vastausta ja huomautan, että jos on noin vaikeaa niin antaa olla. Mutta niinhän se on, että kun ei kiinnosta niin kaikki yhteydenpito on ahdistelua :) Toivon vaan, että menee tutustumiset päin persettä sen uuden kohteen kanssa. Ehkä hän sitten tajuaa, miten kohteli minua.
Ei kaikki oo kuspäitä..älä menetä toivoa.mulla tommonen kokemus..mutta nyt on ihana oma salarakas
[quote author="Vierailija" time="05.08.2014 klo 17:48"]Ei kaikki oo kuspäitä..älä menetä toivoa.mulla tommonen kokemus..mutta nyt on ihana oma salarakas
[/quote]
En kaipaa salarakasta.
Sanotaanko näin että nyt kyllä prosessoit ja jauhat tätä juttua ihan liikaa.. Tähän oikeesti vaan kelpaa lause että "hän ei vaan ole kiinnostunut sinusta". Joku pienikin juttu voi toimia hänelle turnoffina (meillä kaikilla on näitä ihme "dealbreakereita", jotka ei välttämättä kovin järkeviä oo). Ja siihen se koko hommaa tyssää sitten. Selkeästi olisit halunnut enemmän ja nyt harmittaa vietävästi kun kerran suollat noin paljon tekstiä hänestä. Mutta anna olla, siirry eteenpäin. Case closed.
On meillä kusipää, on meillä vesipää, on meillä molopää ja videonauhuri.
Ainiin! Ennen tapaamistamme olimme puhuneet videopuhelua, joten olimme nähneet toisemme jo livenä. Sitten livelivenä tyyppi vielä sanoi, että olen ihan samannäköinen ja ei tullut mitään yllätystä, että onko se toi.