Jos sattuisin nyt ns. vaihtamaan hiippakuntaa, kenellä olisi pääsy katsomaan tilitietojani?
Niin. Tällaista iloista asiaa tässä olen pohtinut. En ole naimisissa tai avoliitossa, en ole vanhempieni kanssa tekemisissä ja lähin sukulaisistani, isoäiti, on dementian takia jo hoitokotivaiheessa.
Enoja ja serkkuja riittää, mutta onko heillä sitten oikeus ronkkia raha-asioitani? Onko mahdollista asettaa joku kielto, ettei kukaan (paitsi ehkä viranomaiset) saa tietoonsa raha-asioitani? Ei sillä, että mikään varakas olisin, mutta ajatus siitä, että joku nenäkarvat täristen tarkistelisi rahankäyttöäni kuolemani jälkeen, kuulostaa inhalta.
Kommentit (35)
Vierailija kirjoitti:
No tuossa tapauksessa ap:n perii hänen vielä elossa oleva isoäitinsä.
Ja hänen edunvalvojansa voi hoitaa pesän.
Jos isoäiti ehtii kuolla, niin eno perii, koska ap:lla ei ole rintaperillisiä.
Enot ja sedät voivat perimysjärjestyksen mukaan periä, mutta serkut eivät.
Kyllä ne ovat ap:n vanhemmat, jotka ap:n perivät, eikä isoäiti. Sillä ei ole mitään merkitystä onko tekemisissä vai ei. Pysykää nyt edes faktoissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No tuossa tapauksessa ap:n perii hänen vielä elossa oleva isoäitinsä.
Ja hänen edunvalvojansa voi hoitaa pesän.
Jos isoäiti ehtii kuolla, niin eno perii, koska ap:lla ei ole rintaperillisiä.
Enot ja sedät voivat perimysjärjestyksen mukaan periä, mutta serkut eivät.
Eipäs, vaan ap:n vanhemmat.
Ei siihen vaikuta se, että ap ei "ole tekemisissä" vanhempiensa kanssa.
Juu, niinpäs onkin. Luin aloituksen nopsasti ja käsitin, että ap:lla ei ole muita lähiomaisia kuin dementoitunut isoäiti.
Vanhemmat tietty perii ap:n, mikäli ap kupsahtaa ennen heitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pesän osakkailla perunkirjoituksen jälkeen. Rintaperillisten ja puolison puuttuessa ensimmäisenä perimysjärjestyksessä olisi vanhempasi. Eli vanhempasi voisivat halutessaan saada tilitiedot muulta kuin kuoleman jälkeiseltä ajalta.
Kuolemaa edeltäviä tilitietoja ei saa kukaan, ei edes perunkirjoitusten jälkeen.
Juuri tämän takia kannattaa printata itselleen kaikki tiliotteet. Niistä selviää kuolinpesälle monta tärkeää asiaa. Vanhassa maailmassa tämäkin asia oli yksinkertainen eli kirjahyllyssä oli kansio, josta tiliotteet löytyivät (tai siis monella oli, osa viskoi tiliotteet menemään).
Tämä olisikin järkevää toimintaa niin perikunta saisi edes niistä katsottua mahdollisia suoraveloituksia, jotka pitää katkaista. Harva vaan valitettavasti ajattelee/tietää, että kuolemaa edeltäviä tietoja ei anneta perikunnalle pankista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pesän osakkailla perunkirjoituksen jälkeen. Rintaperillisten ja puolison puuttuessa ensimmäisenä perimysjärjestyksessä olisi vanhempasi. Eli vanhempasi voisivat halutessaan saada tilitiedot muulta kuin kuoleman jälkeiseltä ajalta.
Kuolemaa edeltäviä tilitietoja ei saa kukaan, ei edes perunkirjoitusten jälkeen.
Juuri tämän takia kannattaa printata itselleen kaikki tiliotteet. Niistä selviää kuolinpesälle monta tärkeää asiaa. Vanhassa maailmassa tämäkin asia oli yksinkertainen eli kirjahyllyssä oli kansio, josta tiliotteet löytyivät (tai siis monella oli, osa viskoi tiliotteet menemään).
Ennemmin kannattaa pitää yllä sopimusarkistoa mitä kaikkia sopimuksia on voimassa ja mitä pitää kuoleman tullessa irtisanoa ja mistä voi odottaa tulevan laskuja.
Ei niillä tilitiedoilla itsessään tee mitään. Sieltä pystyy vain seulomaan nuo tiedot.
Säntillinen isäni oli säästänyt joka hiton tiliotteen ja veropaperin ja mapittanut ne ihan viimeisiä aikoja lukuun ottamatta. Näitä mappeja oli kokonainen kirjahyllyllinen. Oli ihan jäätävä työ selata ne kaikki läpi (ettei vaan ole mitään tärkeää piilossa siellä välissä), poistaa paperit mapeista ja saada paperit tuhottavaksi.
Mitään tarpeellista tietoa vuosien takaisissa tiliotteissa ei ollut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pesän osakkailla perunkirjoituksen jälkeen. Rintaperillisten ja puolison puuttuessa ensimmäisenä perimysjärjestyksessä olisi vanhempasi. Eli vanhempasi voisivat halutessaan saada tilitiedot muulta kuin kuoleman jälkeiseltä ajalta.
Kuolemaa edeltäviä tilitietoja ei saa kukaan, ei edes perunkirjoitusten jälkeen.
Juuri tämän takia kannattaa printata itselleen kaikki tiliotteet. Niistä selviää kuolinpesälle monta tärkeää asiaa. Vanhassa maailmassa tämäkin asia oli yksinkertainen eli kirjahyllyssä oli kansio, josta tiliotteet löytyivät (tai siis monella oli, osa viskoi tiliotteet menemään).
Mitä helvettiä niillä pelkillä tiliotteilla perunkirjoituksessa tekee?
Eihän niissä ole kaikkein viimeisin tieto, jos on vaikka sairaalassa ollut viikkoja ennen kuolemaa.
Sitäpaitsi ei tiliotteista näy kuin tilitiedot.
Ei niistä muu omaisuus näy, kuten osakkeet ja muut sijoitukset.
Perunkirjoituksessa pitää olla tiedot omaisuudesta vainajan kuolipäivän todellisesta hetkestä.
Niistä tiliotteistahan sitä vasta näkeekin, ihmisen rahan käytön perusteellisesti.
Uteliaat voivat katella, että kas Alkossa käynyt kaksi kertaa kuussa, ja ostanut vaatteita, ja syönyt ravintoiloissa ja ostellut kosmetiikkaa sun muuta.
Ei missään nimessä kannata tulostella tiliotteita kotiinsa kansioihin, kaikkien luettavaksi ja nähtäväksi.
Pankki kyllä antaa tiedot perunkirjoitukseen ne tiedot, mitä siinä tarvitaan.
Perukirjoituksen jälkeen sain tunnukset ja tilinkäyttöoikeuden. Ja näin kyllä tilitapahtumat myös kuolemaa edeltävältä ajalta, en olisi muuten pystynyt selvittelemään sijoitusasunnon vuokratuottoja kuolinpesän veroilmoitusta varten. Näin ainakin Nordeassa ja ilman eri pyyntöjä tilitapahtumien katseluun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pesän osakkailla perunkirjoituksen jälkeen. Rintaperillisten ja puolison puuttuessa ensimmäisenä perimysjärjestyksessä olisi vanhempasi. Eli vanhempasi voisivat halutessaan saada tilitiedot muulta kuin kuoleman jälkeiseltä ajalta.
Kuolemaa edeltäviä tilitietoja ei saa kukaan, ei edes perunkirjoitusten jälkeen.
Juuri tämän takia kannattaa printata itselleen kaikki tiliotteet. Niistä selviää kuolinpesälle monta tärkeää asiaa. Vanhassa maailmassa tämäkin asia oli yksinkertainen eli kirjahyllyssä oli kansio, josta tiliotteet löytyivät (tai siis monella oli, osa viskoi tiliotteet menemään).
Mitä helvettiä niillä pelkillä tiliotteilla perunkirjoituksessa tekee?
Eihän niissä ole kaikkein viimeisin tieto, jos on vaikka sairaalassa ollut viikkoja ennen kuolemaa.
Sitäpaitsi ei tiliotteista näy kuin tilitiedot.
Ei niistä muu omaisuus näy, kuten osakkeet ja muut sijoitukset.
Perunkirjoituksessa pitää olla tiedot omaisuudesta vainajan kuolipäivän todellisesta hetkestä.
Huomaa, että olet maallikko näissä perunkirjoitusasioissa. Suurin osa ei ole viikkotolkulla sairaalassa ennen kuolemaansa.
Osakkeet ja sijoitukset ei tietenkään näy tiliotteissa, tosissasiko kuvittelit, että meillä on jossain joku yksi ainoa paikka, jossa on tiedot kaikesta omaisuudestamme ja sen karttumisesta esim. 3 edellisen vuoden aikana. Ei ole!
Tiliotteita ei tarvita ko. tilaisuudessa, mutta sieltä saattaa esim. selvitä se, että Jaakko-serkku sai 4 kk ennen vanhapiikatätinne kuolemaa 35 000 e tai että Jaakon tyttärelle Ellalle on säännöllisesti maksettu 200 e/kk jo 10 vuoden ajan. Tai että täti sai Veikkaukselta 148 000 e eikä hiiskunut siitä sanaakaan. Tai että tädin sijoituskämpän vuokra on 130 e/kk, vaikka kyseessä on tuliterä kaksio, vuokrasopimusta vain ei löydy mistään.
Mutta kuvittele huoleti, että vain kuolinhenken tilanteella on merkitystä. Se helpottaa kaikkia niitä, joilla on oikeus päästä muiden tileille siirtelemään rahoja haluamallaan tavalla.
Huh, taidan ruveta pitämään päivitettävää tiedostoa, johon kokoan kaikki vakuutus-, vuokra- ja laina-asiat. Siis kaiken mahdollisen lehtitilauksia myöten. Onpahan sitten vähemmän vaivaa, kun siirryn vihreämmille metsästysmaille...AP
28 jatkaa: Pankista sain listan kp:n tilin suoraveloituksista, joita sitten lopettelin, kun sähkö- ja kestotilaussopimukset oli irtisanottu ja asunnot myyty.
Käytännössä on myös niin, että jos vainajalle tulee kotiin paperisia tiliotteita pankista, joku asunnossa oleva voi niitä (salaa) lukea, oli laillista tai ei. Siis kuolemaa edeltäviä tietoja.
Hmm. Jos teen testamentin, voinko siinä määrätä, että tilitietojani ja rahankäyttöäni ei saa tutkia? Toki tilien saldot lienee hyvä antaa tiedoksi. AP
Vierailija kirjoitti:
Huh, taidan ruveta pitämään päivitettävää tiedostoa, johon kokoan kaikki vakuutus-, vuokra- ja laina-asiat. Siis kaiken mahdollisen lehtitilauksia myöten. Onpahan sitten vähemmän vaivaa, kun siirryn vihreämmille metsästysmaille...AP
Jep.
Tee myös testamentti sekä hautaustestamentti, jossa kerrot millaiset hautajaiset haluat. Sekin on muilta pois ja vanhemmilla, jotka eivät sinua enää tunne, koska ette ole tekemisissä, ei ole käsitystä millaiset hautajaiset haluaisit.
Vierailija kirjoitti:
Sinun kuolemaasi edeltäneitä tilitietoja ei pääse kukaan katsomaan. Kuoleman jälkeiset tilitiedot saa perikunta. Sinun tapauksessasi, mikäli ei kerran ole lapsia, eikä testamenttia on sinun vanhempasi ne perimyskaaren perijät.
Viimeksi, kun olen pankkisalaisuusohjeet tarkistanut, oli niin, että jos kaikkien pesän osakkaiden valtakirjat on sekä sukuselvitykset ja perukirja, myös kuolemaa edeltäneet tilitapahtumat saa kuolinpesän osakkaille pankki antaa. Tosiaan aiemmissa tilitapahtumissa voi olla merkityksellistä tietoa, jota kuolinpesän selvityksessä tarvitaan. Mutta jos yksikin pesän osakas ei anna valtakirjaa, niin vaaditaan pesänselvittäjä, jolle pankki voi antaa tiedot. Tosin tämä voi olla vanhentunuttakin tietoa, mutta pankkisalaisuusohjeet määrittävät, kuka saa tiedot.
Juuri tämän takia kannattaa printata itselleen kaikki tiliotteet. Niistä selviää kuolinpesälle monta tärkeää asiaa. Vanhassa maailmassa tämäkin asia oli yksinkertainen eli kirjahyllyssä oli kansio, josta tiliotteet löytyivät (tai siis monella oli, osa viskoi tiliotteet menemään).