Eskariin 5 vai kuusivuotuaana?

Eskariin sinä vuonna kun täyttää 6 vuotta ja kouluun sinä vuonna kun täyttää 7 vuotta. Täähän on se normi käytäntö.

Mutta eskarissa ja neuvolatarkastuksessa kyllä selvitetään koulukypsyys.

Ja osaks jo 5 vuotis neuvolaa varten tai neuvolassa tehdään isompia tehtäviä jossa katsotaan kehitystä joka kantilta.

Nykyään taitaa yleisempi tapa olla niin että ennemmin käydään se eskari uudestaan kun sitten koulussa tuplataan luokka.

Kai olet tyttösi ilmottanut eskariin?

Sehän alkaa nyt kun koulutkin.

Eikö sinne ilmottauduta jo keväällä? Jos nyt oikein muistan. (Eskari ei tainnut olla pakollinen). Mun mielestä kyllä hyvä käydä. Oppivat siellä enemmän kouluvalmiiksi.

[quote author="Vierailija" time="04.08.2014 klo 22:44"]

Oletko ajatellut, että siellä päiväkodissa juuri lapsi saattaa saada niitä pärjäämisen eväitä ja ehkä myös hyviä ystäviä? Jotenkin vaan tuntuu siltä että se lykkääminen ehkä kannattaisi kuitenkin myöhemmin eikä nyt kun ei vielä ole edes yritetty.

[/quote]

Itseasiassa en. ajattelen enemmän niin että saa olla pieni ja kotona kanssani turvassa mahdollisimman kauan, tytöt osaavat olla ilkeitä enkä odota kovinkaan paljon mitä esim. Koulu tuo tullessaan.  toivon että terve itsetunto kasvaa kotona ja kestää siten paremmin tulevaa..

Minusta eskariin ajallaan ja sitten voi katsoa sen aikana kouluvalmiutta. Tai sitten kerrataan ekaluokka, ei sekään ole mitään kovin ihmeellistä nykyään. Meidän lasten koulussa on joka vuosi ainakin 4-5 ekaluokan kertaajaa (n. 70 oppilaasta).

Ei niitä sosiaalisia taitoja opi, jos ei opettele. Ajattelemalla, että lapsesi on pieni ja hento, pidät hänet ikuisesti pienenä ja hentoisena... Anna lapselle tilaisuus kasvaa ja oppia. Hyvää itsetuntoa ylläpidät joka tapauksessa, mutta tosiaan mitenpä lapsi oppisi, miten muiden samanikäisten kanssa käyttäydytään, jos ei koskaan saa tilaisuutta opetella itse, ilman äitiä?

[quote author="Vierailija" time="05.08.2014 klo 08:02"]

Ei niitä sosiaalisia taitoja opi, jos ei opettele. Ajattelemalla, että lapsesi on pieni ja hento, pidät hänet ikuisesti pienenä ja hentoisena... Anna lapselle tilaisuus kasvaa ja oppia. Hyvää itsetuntoa ylläpidät joka tapauksessa, mutta tosiaan mitenpä lapsi oppisi, miten muiden samanikäisten kanssa käyttäydytään, jos ei koskaan saa tilaisuutta opetella itse, ilman äitiä?

[/quote]

Eikö viesteistäni käy ilmi että tyttö leikkii päivittäin kavereidensa kanssa, itse istun penkillä kauempana ja puutun jos joku yrittää syrjiä pois ryhmästä hänet. Hänen sosiaaliset taitonsa ovat hyvät, hän osaa keskustella, neuvotella ja leikkiä. Hän on villi reipas tutussa ryhmässä jossa ei kiusata, serkut. Ujo arka ja pieni kokoinen kun kyse on kaveriporukasta jossa on paljon omanikäisiä vanhempia tyttöjä. En usko että pidän hänet pienenä ajatuksen voimalla, hän on ollut motorisessa kehityksessä aina ystäviiä edellä ja on pieni iso sillain että tietää hyvin että esim. Kuinka väärin on syrjiä ketään ja sellaisia hyviä tapoja omaa. Perusluonteeltaan herkkä, ei kävisi mielessäkään että herkkä ihminen saadaan muuttumaan kun tarpeeksi pakotetaan ryhmään..

[quote author="Vierailija" time="05.08.2014 klo 09:04"]

[quote author="Vierailija" time="05.08.2014 klo 08:02"]

Ei niitä sosiaalisia taitoja opi, jos ei opettele. Ajattelemalla, että lapsesi on pieni ja hento, pidät hänet ikuisesti pienenä ja hentoisena... Anna lapselle tilaisuus kasvaa ja oppia. Hyvää itsetuntoa ylläpidät joka tapauksessa, mutta tosiaan mitenpä lapsi oppisi, miten muiden samanikäisten kanssa käyttäydytään, jos ei koskaan saa tilaisuutta opetella itse, ilman äitiä?

[/quote]

Eikö viesteistäni käy ilmi että tyttö leikkii päivittäin kavereidensa kanssa, itse istun penkillä kauempana ja puutun jos joku yrittää syrjiä pois ryhmästä hänet. Hänen sosiaaliset taitonsa ovat hyvät, hän osaa keskustella, neuvotella ja leikkiä. Hän on villi reipas tutussa ryhmässä jossa ei kiusata, serkut. Ujo arka ja pieni kokoinen kun kyse on kaveriporukasta jossa on paljon omanikäisiä vanhempia tyttöjä. En usko että pidän hänet pienenä ajatuksen voimalla, hän on ollut motorisessa kehityksessä aina ystäviiä edellä ja on pieni iso sillain että tietää hyvin että esim. Kuinka väärin on syrjiä ketään ja sellaisia hyviä tapoja omaa. Perusluonteeltaan herkkä, ei kävisi mielessäkään että herkkä ihminen saadaan muuttumaan kun tarpeeksi pakotetaan ryhmään..

[/quote] Ei lapsia voi myöskään pakottaa olemaan kavereita keskenään. Onko muilla lapsilla vanhemmat myös siinä pihalla vai oletko ainoa, joka noihin tilanteisiin puuttuu. Voisitkohan itse olla osa ongelmaa? Siis siihen, että muut lapset syrjivät.

Ei herkkyys ole sitä, että ei osaa toimia ryhmässä. Mä menin 6 vuoden kotonaolon jälkeen eskariin ja siihen ja kouluun sopeutumiseen meni varmaan koko eskari ja eka luokkakin. Ja kyllä sitä härkkimistä, kiusaamista ja omien rajojen selvittämistä oli kummassakin ryhmässä. Lapset nyt vaan voivat sanoa toisilleen jotain ikävää, voi olla huono päivä, väsyttää yms. mikä ruokkii negatiivista käyttäytymistä. Oletko opettanut tytöllesi, että kaikki ikävä käytös tai eriävät mielipiteet leikeissä ovat kiusaamista? Tiedän nimittäin näitäkin vanhempia, joiden mielestä kaikki käytös, joka ei miellytä sitä omaa lasta tai ei mukaile sitä, on kiusaamista.

Kyllä sä ap taidat olla itse pistämässä tyttöäsi muottiin. Jos koko ajan teet tuollaista numeroa hänen ujoudestaan ja herkkyydestään, ja istut vieressä vahtimassa miten tyttösi leikkii, ei hän siitä saakaan parempaa itsetuntoa. Sinä annat hänelle kuvan ettei hän pärjää ja että äidin pitää häntä vahtia ja puolustaa. Laita tyttö oikeaan aikaan eskariin ja kouluun, sillä tavalla saat hänelle luontevan rytmin alusta alkaen.

Ja jos kiusaamista pelkäät, niin onhan siinäkin yksi kiusaamisen aihe kun muut lapset saavat tietää että tyttösi on aloittanut koulun vuotta myöhemmin kuin kuuluisi. Yksi kun sen keksii niin kohta on kaikki lällättämässä että ootko sä joku vammainen kun et aloittanut oikeaan aikaan! Samaan porukkaan vaan, siellä se tyttö oppii pärjäämään omalla tavallaan. Se olet kyllä sinä joka tässä enemmän pelkää ja suojelee. Valitettavasti et voi suojella ikuisesti, joskus on päästettävä irti vaikka kuinka pelottaisi lapsen puolesta.

[quote author="Vierailija" time="05.08.2014 klo 09:04"][quote author="Vierailija" time="05.08.2014 klo 08:02"]

Ei niitä sosiaalisia taitoja opi, jos ei opettele. Ajattelemalla, että lapsesi on pieni ja hento, pidät hänet ikuisesti pienenä ja hentoisena... Anna lapselle tilaisuus kasvaa ja oppia. Hyvää itsetuntoa ylläpidät joka tapauksessa, mutta tosiaan mitenpä lapsi oppisi, miten muiden samanikäisten kanssa käyttäydytään, jos ei koskaan saa tilaisuutta opetella itse, ilman äitiä?

[/quote]

Eikö viesteistäni käy ilmi että tyttö leikkii päivittäin kavereidensa kanssa, itse istun penkillä kauempana ja puutun jos joku yrittää syrjiä pois ryhmästä hänet. Hänen sosiaaliset taitonsa ovat hyvät, hän osaa keskustella, neuvotella ja leikkiä. Hän on villi reipas tutussa ryhmässä jossa ei kiusata, serkut. Ujo arka ja pieni kokoinen kun kyse on kaveriporukasta jossa on paljon omanikäisiä vanhempia tyttöjä. En usko että pidän hänet pienenä ajatuksen voimalla, hän on ollut motorisessa kehityksessä aina ystäviiä edellä ja on pieni iso sillain että tietää hyvin että esim. Kuinka väärin on syrjiä ketään ja sellaisia hyviä tapoja omaa. Perusluonteeltaan herkkä, ei kävisi mielessäkään että herkkä ihminen saadaan muuttumaan kun tarpeeksi pakotetaan ryhmään..

[/quote]

Älä puutu syrjimiseen. Tuon ikäisen pitäisi jo alkaa löytämään oma äänensä. Ihan kaikella kunnioituksella varmasti rakastavaa äitiä kohtaan, mutta olet ihan kuutamilla. Ei sinun kuulu suojella arkaa lasta maailmalta vaan opettaa hänelle kuinka siinä pärjätään. Itsetunto lähtee itse oppimisesta ja osaamisesta sekä onnistumisista. Muiden lasten luoma ryhmäpaine on lapselle paras opettaja.

Eskariin vaan, sen voi sitten tuplata, osaava eskariope osaa arvioida koulukypsyyttä.

Eskariin 5 vuotiaana ja kouluun 6 vuotiaana. Monessa maassahan aloitetaan jo koulunkäynti 6 v miksi Suomessa vasta 7 v

Ei kannata pelkän arkuuden perusteella koulua lykätä. Suosittelen minäkin jotain ryhmätoimintaa, menkää aluksi vaikka avoimeen päiväkotiin (olet itse mukana) ja sitten parina päivänä viikossa kerhoon. Tietysti voi olla aluksi jännää ja tuntua vähän ikävältä, mutta toimintaan omanikäisten kanssa ilman äitiä on hyvä alkaa totutella ihan ajoissa ennen koulua (ja eskaria). Jossain kohtaa se arkuus on kuitenkin voitettava.

Meillä tyttö on syntynyt marraskuussa ja ihan normaalisti meni syksyllä eskariin kun oli 5v. ja sitten loppuvuodesta täytti sen 6v.

Kouluun meni normaalisti syntymävuoden mukaan eli oli 6v. kun koulu alkoi ja kaikki meni ok. Ja joka eskarissa ja ekalla luokalla on muitakin loppuvuodesta syntyneitä niin ei ole mitenkään ihmeellistä.

Jos sitten eskarivuoden jälkeen ei olisi koulukypsä niin eskarin voi käydä uudestaan. Tutun poika on syntynyt joulukuussa ja hän kävi eskarin 2 kertaa.

Meillä joulukuussa syntynyt poika ja hänelle olisi ollur oikea ratkaisu aloittaa eskari vuotta myöhemmin. Mutta ei saatu lykkäystä. Olen kuullut että enempi on pojilla ongelmia pärjäämisessä. Tyttö saattaa ja tod.näk pärjää oikein hyvin :-)

[quote author="Vierailija" time="04.08.2014 klo 13:07"]

Meillä joulukuussa syntynyt poika ja hänelle olisi ollur oikea ratkaisu aloittaa eskari vuotta myöhemmin. Mutta ei saatu lykkäystä. Olen kuullut että enempi on pojilla ongelmia pärjäämisessä. Tyttö saattaa ja tod.näk pärjää oikein hyvin :-)

[/quote]

Miten huomasit että myöhemmin olisi ollut parempi? Keneltä tätä lykkäystä anotaan? Ap

Eskari ei ole mitenkään kovin koulumaista vielä ja jos on päiväkodin eskari niin se sopii hyvin aremmillekin (ei isoja koululaisia).

Eikö tyttö ole ollut kerhossakaan? Mielestäni nyt viimeistään olisi hyvä tottua ryhmiin, vuoden päästä voi olla vielä hankalampaa.

Kannattaa mennä ajallaan eskariin ja jos siellä huomataan, että koulumaiset hommat ei vielä kiinnosta, niin eskarin voi hyvin kerrata ja aloittaa sitten koulun vuotta myöhemmin. Psykologi tekee tarvittaessa kouluvalmiuden arvion ja voi suositella lykkäystä. Ainakin meidän kunnassa lykkäyksen saa tosi helposti, jos vanhemmat sitä haluavat. Psykologi siis puoltaa herkästi.

Enpä tiedä..eskariin ehkä kannattaa  mennä ajallaan, sitten kouluunmenoa voi lykätä jos tarvii. Päiväkodin eskari olisi varman lapselle parempi kuin koulun. Ja ehkä kannattaisi tänä vuonna kuitenkin viedä johonkin kerhoo  tai harrastukseen. Mistä lapsi tykkäisi? Ja tuli mieleen, että esim uinnissa on tavallistakin, että vanhempi jää seuraamaan, ehkä voisi miettiä jotain harrastusta, jossa on tavallista, että vanhempi jää katsomaan, niin ei edes tarvi tehdä siitä numeroa.

[quote author="Vierailija" time="04.08.2014 klo 13:11"]

Eskari ei ole mitenkään kovin koulumaista vielä ja jos on päiväkodin eskari niin se sopii hyvin aremmillekin (ei isoja koululaisia).

Eikö tyttö ole ollut kerhossakaan? Mielestäni nyt viimeistään olisi hyvä tottua ryhmiin, vuoden päästä voi olla vielä hankalampaa.

[/quote]

Ei ole ollut kerhossa. Meidän elämä ei kuitenkaan rajoitu minun kanssa kotona olemiseen vaan kavereita näkee päivittäin , lisäksi viikonloppuisin serkkujaan. Hän on heidän kaveriporukan pienin ja saa osakseen syrjintää isompien tyttöjen toimesta, muutoin leikkivät yhdessä, mutta kun on useampi isotyttö niin pienintä syrjitään ja jopa kiusataan, erittäin taitavasti ja kauniisti manipuloimalla ohjatataan pois ryhmästä. Mietin tuleeko tämä jatkumaan esikoulussakin näin jos tyttö on pienin.

Meillä myös joulukuun lopussa syntynyt tyttö ja ongelmana on ollut erityisesti tietynlainen kypsymättömyys moniin ikätovereihin nähden. Isompien taholta on ollut kiusaamista jne. Nyt vuoden aikana on tapahtunut kuitenkin hurjasti kehitystä. Aiemmin olimme myös sillä kannalla että lykkäys olisi ehkä tarpeen mutta nyt en enää ole lainkaan sitä mieltä. Hän on kuitenkin paljon keskimääräistä sinnikkäämpi jos on mielenkiintoista tekemistä ja hoksaa nopeasti asioita. Uskon, että tuon kiusaamisen kanssa tulemme painimaan jatkuvasti mutta ei sen takia voi päätä pensaaseen pistää. Täytyy vain vanhempana olla selvillä tilanteesta ja olla aktiivinen jos jotain tapahtuu.