Lue keskustelun säännöt.
Mitä mieltä? IL:Alkoholismi ei ole sairaus. Alkoholistien hoito on vain ryyppäyskuntoutusta. Suomi on juopon taivas.
26.08.2006 |
Helsinkiläinen työterveyslääkäri ja kirjailija Juhani Seppänen pöllyttää meitä reippaasti.
Hän pani itsensä likoon ja kirjoitti raadollisen rehellisen kirjan omasta juomisestaan ja siitä, minkälaista on olla raittiina vuoden verran. Selvästi juovuksissa (Otava 2006) ei tuputa mitään, mutta saa lukijan silti miettimään omaa alkoholinkäyttöään ja alkoholiparatiisia nimeltä Suomi.
Alkoholismia pidetään sairautena. Vaikka hallinnasta riistäytynyttä juomista on medikalisoitu diagnoosinimikkein ja sairauskäsittein, Seppäsen mukaan se ei ole edistänyt tuon vaivan hoitoa.
Addiction-julkaisun tuoreen tutkimuksen mukaan valtaosa alkoholisteista pääsee eroon riippuvuudestaan " omin nokkineen" . Seppänen on samaa mieltä.
- Rauhoittavien ja unilääkkeiden kirjoittaminen vieroitusoireista kärsivälle on lääkäriltä vain karhunpalvelus. Myös erilaisten antabus- ja ilokaasu-hoitojen teho on jättänyt toivomisen varaa niin, että voitaisiin oikeastaan puhua ryyppäyskuntoutuksesta.
Seppänen vitsailee astuneensa ulos baarikaapista tunnustaessaan julkisesti, että oma alkoholin käyttö meni liialliseksi.
- Se tapahtui vaivihkaa.
Olutta oli nautinnollista kulauttaa kurkusta työpäivän jälkeen kotimatkalla pubissa. Väsymys unohtui, kun alkoi tuntua joltain muulta. Juomisen myötä uni jäi huonoksi, ja seuraavana päivänä oli taas uusi väsymys, jota piti taas hoitaa oluella. Pian alkoholi oli päivittäinen itsestäänselvyys.
- Sosiaalisena ihmisenä minulle siunaantui usein myös tilanteita, joissa tarjottiin viiniä. Ja miten helppoa oli suostua, kun joku ehdotti, että lähdetään bisselle. " Pari kaljaa" on maailman epämääräisin tilavuusmitta.
Oma alkoholinkäyttö askarruttaa useita. Seppäsenkin vastaanotolla potilaat kysyvät, mitkä ovat alkoholin käytön turvalliset rajat.
- Huolissaan on syytä olla silloin, kun huomaa pohtivansa, olisiko syytä olla huolissaan, Seppänen toteaa ja huomauttaa, että peilaamme omaa alkoholinkäyttöämme helposti mattinykäsiin ja muihin moponsa hallinnan menettäneisiin. Poikkeuksetta arvio on lohdullinen. Joillakin menee vielä huonommin kuin minulla.
Suomesta on Seppäsen mukaan tullut parissakymmenessä vuodessa juopon taivas.
- Alkoholi saatavuus on parantunut. Helsingissäkin on kapakoissa väkilukuun nähden enemmän asiakaspaikkoja kuin missään muussa Euroopan pääkaupungissa.
Netti-IL 26.8.2006
Kommentit (4)
Resursseja lisää päihdehuoltoon. Ja vanhustenhuoltoon ja lastenhoitoon ja akuuttipuolelle ja ja ja ja ja...
Mun vaatimaton mielipide on, että se juoppo/narkkari/tms. joka ei näillä nykyisillä keinoilla raitistu, on toivoton tapaus ja saakin juoda ittensä hengiltä. Tulee halvemmaksi yhteiskunnalle ja vähäisiä resursseja voidaan käyttää niihin, jotka oikeasti tarvitsevat.
Riippuvuus on varmasti jossain määrin sairaus, mutta se on myös ihmisen oma valinta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja kävi kuntoutuksessa. Hän kertoi, että siellä monet olivat tulleet kuntoutukseen vain saadakseen muutamaksi viikoksi pehmeän sängyn ja lämmintä ruokaa, ensimmäistä baari-iltaa suunniteltiin kovasti jo kuntoutuksen aikana!
ja ne tieteelliset tutkimukset, joissa on todettu alkoholistien aivoissa rakenteellisia eroja, geenivirheitä yms. jotka altistavat alkoholismille, eivät merkkaa mitään, kun yksi tyyppi kirjoittaa mutu-pohjalta omista jutuistaan tutkimatta mitään sen tarkemmin
Väkisin ei ketään voi viedä hoitoon. Välillä ollaan niin huonossa hapessa, että ambulanssi vie tk:seen ja taas puhalletaan vähän henkeä, että pääsee jatkamaan ryyppäämistä ja kotikylän terrorisointia, parhaassa tapauksessa kaverit jo salakuljettaa vuodeosastolle viinaa. Toivotaan, että ryypäävät itsensä hengiltä ennenkuin ajavat katsastamattomilla autoillaan jonkun muun hengiltä.