Avoin avioliitto

"Näihin kysymyksiin vastauksia  ja avoimen liiton kokemuksia olisi kiva saada."

eli uteliaisuus vaivaa :)

Niinpä tuo vaivaa ;-). Arvelin, että aihe voisi kiinnostaa muitakin.

Onko tämä sen pahempaa kuin monet muut kyselyt tällä palstalla?

ap

Tunnen myös yhden pariskunnan, joilla on avoin liitto. He sopivat siitä jo heti avioliiton alussa periaatteella, että kumpikin saa mennä halujensa mukaan, eikä kerrota eikä kysellä. Tiedän, että varsinkin mies käytti tätä oikeuttaan runsaastikin mutta myös vaimolla oli omat ruusupuutarhatuokionsa. Tämän vaimon kanssa tästä kerran juttelin ja hän oli aivan tyytyväinen heidän liittonsa toimivuuteen. Kertoi saaneensa mieheltään monet tyydyttävät seksituokiot ja myös nuo sivuseikkailutkin olivat olleet vähintään ei-kaduttavia. Hän myös kertoi, ettei ollut mustasukkainen vaikka sanoikin  lähes aina aavistaneensa milloin sivuhoito oli kierroksessa. Ilmeisesti kaikki vähänkin pitempään jatkuneet jutut käyvät ilmi - ei kai sentään välttämättä yhden illan satunnaispanot?

Kaipa tuon suhteen toimivuutta todistaa yli 30 v kesto ja muutama yhteinen lapsikin. Jotenkin käy melkein kateeksi. Oma siippani taitaa olla niin omistushaluinen, ettei minkäänlainen sivusuhde tulisi kysymykseenkään. Vaikka juuri tällä hetkellä toivoisin kovasti sellaista. En kuitenkaan halua pahoittaa vaimoni mieltä ja aiheuttaa tarpeetonta (??) sotkua. Mutta kärsin tästä kyllä - se on päivittäin mielessä. Tässä joutuu miettimään miten elämäänsä kannattaa elää: kuvittelenko vain, että jossain on vielä minulle oikea rakkaus tämän viilenneen yhteiselon tilalle vai haihattelenko vain. Mikä on vastuu omasta hyvinvoinnista ja toisaalta kumppanin elosta? Mitään helppoa tietä ei ole: aina sattuu.

Tasa-arvoisessa suhteessa varmasti toimivaa jos jompi kumpi ei mene sitten rakastumaan johonkin hoitoonsa. Entäs seksitaudit...voiko luottaa että kondomia käytetään? Ja raskaudet jos ehkäisyä ei olekaan tai se pettää?

Olen perheenisä ja elän avoimessa avioliitossa. Aloitin pitämään juurikin tästä aiheesta blogia. Jos jotain kiinnostaa lukea aiheesta lisää, blogini löytyy täältä:

http://avoinavioliitto.blogspot.fi

Mulla kiinnostaisi avoin avoliitto (2 v. asuttu yhdessä, ei suunnitella häitä), mutta mies ei ole oikein innostunut. Olen koittanut vihjailla, että hän saisi vähän muitakin pimppejä kokeilla, mutta ei tunnu haluavan. Kai siitä pitäisi osata iloita, että mies ei halua muita. Ehkä aika on joskus myöhemmin kypsä, tähän suhteeseen aion kuitenkin panostaa :)

Vierailija kirjoitti:

Niinpä tuo vaivaa ;-). Arvelin, että aihe voisi kiinnostaa muitakin.

Onko tämä sen pahempaa kuin monet muut kyselyt tällä palstalla?

ap

  Sinulla on hyviä kysymyksiä, ne on käytävä tarkoin läpi sen oman parin kanssa.    Täällä palstalla ei riitä älykkyysosamäärä niitten kertomiseen.  

Ymmärsitkö, se on niiden kahden asia.  Muuttujia liian paljon että kukaan pystyisi palstalla neuvomaan oikein.

Vierailija kirjoitti:

Mulla kiinnostaisi avoin avoliitto (2 v. asuttu yhdessä, ei suunnitella häitä), mutta mies ei ole oikein innostunut. Olen koittanut vihjailla, että hän saisi vähän muitakin pimppejä kokeilla, mutta ei tunnu haluavan. Kai siitä pitäisi osata iloita, että mies ei halua muita. Ehkä aika on joskus myöhemmin kypsä, tähän suhteeseen aion kuitenkin panostaa :)

Sulla on terveitä ajatuksia, väkisin sitä ei pidä alkaa.  Muuten se perussuhde kovalle pohjalle, ja rehellisiä keskusteluita asioista, siitä on kaikenlaista hyötyä.

Tutuilla kävi niin että ovat yhdessä enää kaveripohjalta ja siksi, että on yhteisiä lapsia. Seksiä harrastavat käytännössä vain muiden kanssa, eivät keskenään. Lapsilla ei ole ollut ongelmia, ovat tienneet avoimesta liitosta ihan alusta asti eivätkä kokeneet tilannetta outona edes teini-iässä.

En suosittelisi avointa avioliittoa, ellei kummallakin ole todella rautainen itsetunto eikä taipumuksia mustasukkaisuuteen. Valitettavasti tuon toteutuminen kummankin kohdalla muutenkin kuin teoriassa ei selviä kuin kokeilemalla, jossa vaiheessa vahinko on jo tapahtunut. Samasta syystä en juurikaan suosittele kolmen kimppaa tai parinvaihtoa.

Jos haluatte muuttaa avioliittonne avoimeksi niin tehkää se ennenkuin hankitte lapsia. Jos suhde tuon vuoksi kariutuu niin kärsijöitä olette vain te ja jos taas avoin suhte onnistuu niin aikanaan pienten lasten aiheuttama seksivaje ei ole sille enemmän seksiä haluavalle osapuolelle mikään ongelma.

Mainio keskusteluaihe,

Olen vaimoni kanssa ollut jo viisitoista vuotta yhdessä, onnellisina ja tasapainoisina yhdessä eläen. Suhteemme perustuu erinomaiseen luottamukseen ja avoimuuteen toisiamme kohtaan. Koko suhteemme ajan olemme kuitenkin olleet hiukan eriparisia seksuaalisuuden osalta. Ongelma ei ole ylettömän iso, mutta kuitenkin vuosien myötä tuo haastavuus on hiukan lisääntynyt.

Hyvien, avointen ja kiihkottomien keskusteluiden myötä vaimoni ehdottikin taannoin, että eläisimme 'avoimessa liitossa' - ja hän on tällä tarkoittanut lähinnä minua, jotten kokisi tilannetta liian elämää tukahduttavana ja ongelmia tuovana osana. Hän suhtautuu tähän hyvin rakastavasti, hän haluaa myötäelää minun kautta tilanteen korjaantumista.

Olemme koko ajan pyrkineet siihen, ettei tästä asiasta tule 'toisen selän takana kaksoiselämistä'. Siis, puhumme asiasta avoimesti ja suhtaudumme siihen hyvin toisiamme kunnioittavasti.

Jo pelkästään tämä vahva yhteytemme asian käsittelyssä luo hyvää pohjaa suhteemme hyvälle jatkumiselle; tilanteen tullen voin hyvällä omallatunnolla nauttia hyvästä seksistä myös muiden kuin vaimoni seurassa. Ja mikä parasta, voin tuon asian hänen kanssaan jakaa, asiaa ei tarvitse piilotella, pelätä ja elellä morkkiksia. Tosin olemme sopineet siten, että näillä asioilla ei erityisesti retostella eikä tarvitse seikkaperäisiin raportointeihin ryhtyä. Tähän saakka olen yhden hienon kokemuksen saanut erään tuttavaparimme kolmantena pyöränä, ja lisäksi olen harrastanut yhden miehen kanssa kimpassa runkkailua.

Olen itse halunnut kaikkea tätä myös vaimolleni; näissä olosuhteissa mikään ei mielestäni toisi paremmin kipinää niin hänelle kuin minullekin, kuin hyväkäytöksinen ja sympaattinen toinen mies. Vaimolleni olisi taatusti kysyntää, mutta hän ei ole tästä vielä toistaiseksi erityisen innostunut. Ehkä tämä odottaa hyvää tilaisuutta.

Mikä on tarinamme opetus? Se, että parisuhteemme vahvistui tämän seurauksena. Keskinäinen luottamus vahvistui. Elämä on nautinnollisempaa, kauniita, aiemmin 'kiellettyjä' kokemuksia ja elämyksiä on nyt saatavilla.

Vaihtoehtohan olisi se valtavirran kannattama konservatiivinen menettely: asioiden kieltäminen - moralisointi - morkkis - kiinnijäämiset - lisäongelmat...

Hauskagentleman kirjoitti:

Mainio keskusteluaihe,

 Suhteemme perustuu erinomaiseen luottamukseen ja avoimuuteen toisiamme kohtaan.

Hyvien, avointen ja kiihkottomien keskusteluiden myötä vaimoni ehdottikin taannoin, että eläisimme 'avoimessa liitossa'  Hän suhtautuu tähän hyvin rakastavasti, hän haluaa myötäelää minun kautta tilanteen korjaantumista.

Olemme koko ajan pyrkineet siihen, ettei tästä asiasta tule 'toisen selän takana kaksoiselämistä'. Siis, puhumme asiasta avoimesti ja suhtaudumme siihen hyvin toisiamme kunnioittavasti.

 Tosin olemme sopineet siten, että näillä asioilla ei erityisesti retostella eikä tarvitse seikkaperäisiin raportointeihin ryhtyä.

Olen itse halunnut kaikkea tätä myös vaimolleni; näissä olosuhteissa mikään ei mielestäni toisi paremmin kipinää niin hänelle kuin minullekin, kuin hyväkäytöksinen ja sympaattinen toinen mies. Vaimolleni olisi taatusti kysyntää, mutta hän ei ole tästä vielä toistaiseksi erityisen innostunut.

...

Vaimolle pitäisi löytyä varmaankin sellainen mies, joka ymmärtää asian pointit. Sitten pitäisi olla sopivasti kemiaa ja uskallusta heittäytyä.

Niitä voi olla hyvinharvassa.

Me olemme mieheni kanssa sopineet niin, että hän voi vapaasti harrastaa seksiä muiden naisten kanssa. Minä haluan sen vaimona hänelle mahdollistaa ja ymmärrän, että mies kaipaa seksiä muidenkin kanssa. Kaikkea ei tarvitse kertoa minulle, mutta joskus voimme myös yhdessä puhua siitä, minkälaista seksiä hän on saanut muilta naisilta. Se on minusta kiihottavaa ja välillä saa aikaan mustasukkaisuuden tunteita minussa, mutta kuitenkin hyvällä tavalla. Nautin siitä, että olen hieman alistetussa asemassa ja mies määrää, kuinka usein haluaa seksiä ja kenen kanssa. Uskon, että tällä tavalla pitkässä suhteessa pysyy kipinä yllä ja se tuo jännitystä tavalliseen arkeen.

Kateeksi käy hauskaa herrasmiestä ja hänen vaimoaan, sekä viimeisintä kommentoijaa, upeasti ovat suhdetta rakentaneet.

Kuullostaa jo liiankin hyvältä, toivottavasti tosiaan toimii

Avoin kihlaus varmaan käy? Naimisissa ei vielä olla, yhdessä asutaan.

Sovittiin jo suhteen alkuvaiheessa, että suhde on avoin, sivusuhteet sallittu, panot sallittu, kunhan kaikki on kaikille osapuolille avointa ja ok. Eli en katselisi puolisoltani sitä, että hän kävisi panemassa jotakuta ja salaisi asian. Yksityiskohtiin ei tarvitse mennä, kunhan asia on tiedossa niin on helpompi huomioida asioita ja menoja arjessa. Sivusuhteeseen usein liittyy ihastumista, niin sekin on sitten iisimpi ottaa huomioon kun tietää. Minä en omista puolisoani, vaikka rakastan häntä, olen hänen kanssaan kihloissa ja todnäk menemme naimisiin. Minä käytän tuota avoimen suhteen oikeutta puolisoa enemmän. On ollut erittäin onnellinen suhde <3

Minä koen suhteeni vaimooni syventyneen avoimen suhteen myötä. Kuinka syvää onkaan rakkaus, jossa puoliso antaa vapauden hakea seksuaalista tyydytystä suhteen ulkopuolelta? Se kun toinen sanoo: olet vapaa menemään. Sitä tunnetta ei voi sanoin kuvailla. Se on kaiken läpäisevää rakkautta! Tämä käsitetään usein väärin; eihän toista voi sopimuksilla ja kiinni pitämällä omistaa. Vanhaa viisautta lainatakseni: saat sen mistä luovut. Eli vasta vapaaksi päästetty ja seikkailuiltaan palaava puoliso kuuluu sinulle.

perheenisä kirjoitti:

Olen perheenisä ja elän avoimessa avioliitossa. Aloitin pitämään juurikin tästä aiheesta blogia. Jos jotain kiinnostaa lukea aiheesta lisää, blogini löytyy täältä:

http://avoinavioliitto.blogspot.fi

Olisin halunnut kommentoida blogiisi anonyymina, mutta se ei ole mahdollista. Jos haluat blogiisi kommentteja, tee anonyymi kommentointi mahdolliseksi.

ajatelkaas kun vihillä luvataan olla koko loppuikä yhden ja saman ihmisen kanssa. Miks ihmeessä? Siihenhän siis menee koko elämä!

Pahoittelut, tuo tekninen puoli ei ole minulla vielä ihan täysin hanskassa – nyt pitäisi anonyymin kommentoinnin olla mahdollista blogiini!

perheenisä kirjoitti:

Pahoittelut, tuo tekninen puoli ei ole minulla vielä ihan täysin hanskassa – nyt pitäisi anonyymin kommentoinnin olla mahdollista blogiini!

Mielellään lukisi blogikirjoituksia enemmänkin. Saako teidän ikäluokkaa udella, ja lasten?

Meillä sellainen suhde, jossa mies suo minulle kaikenlaista kivaa, ihan omasta tahdostaan, en suinkaan sellaista ehdottanut. Koen, että se on kyllä vahvistanut suhdettamme ja tuonut elämään vähän jännitystä lisää. Välillä on syyllinen olo siitä, että en voi olla varma, olisinko itse ikinä ok sen kanssa, että mies harrastaisi seksiä toisen naisen kanssa, se on jotenkin tosi kova paikka, VAIKKA tiedostaisinkin, että se on vain seksiä..