Lue keskustelun säännöt.
Olen nuori nainen, enkä halua parisuhdetta
30.07.2014 |
Mitä ajatuksia herättää?
Nautin siitä että saan elää vapaasti, enkä ole sidoksissa kehenkään ihmiseen. Ei tarvitse selitellä omia menojaan, eikä ottaa kumppanin menoja huomioon. Välittämistä ja seuraa saan ystävistäni ja perheestäni. Hellyys olisi joskus mukavaa, mutten näe sitä niin tärkeänä että haluaisin ne muut miinuspuolet roikkumaan niskaani. En halua parisuhteeseen välttämättä koskaan elämässäni, kuten en myöskään lapsia. Nyt on ainakin hyvä näin, saa keskittyä opiskeluihinkin rauhassa. Mitä mieltä?
Kommentit (20)
Että sinua ei kukaan usko vielä 20 vuoteen.
Olin itsekin samanlainen jo nuoresta asti. Kun puhuin siitä, kaikki jauhoivat, että kyllä se mieli viellä muuttuu. Vielä kun olin 30, kaikki uskoivat että kunhan se biologinen kello alkaa tikittää, varmasti mieli muuttuu. Nyt kun olen 40, onneksi alkavat jo uskoa että aion pysyä sinkkuna.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eiksi siinä mitään uutta ole. On vanhoja piikoja ollut ennenkin.
[quote author="Vierailija" time="30.07.2014 klo 15:41"]
Nostan teille hattua.
[/quote]
Kysyisin että miksi? Tämähän ei ole ollenkaan ihanteellinen elämäntapa tänä päivänä. Tunnen itseni lähinnä jotenkin epänormaaliksi.
-Ap
[quote author="Vierailija" time="30.07.2014 klo 15:43"]
[quote author="Vierailija" time="30.07.2014 klo 15:41"]
Nostan teille hattua.
[/quote]
Kysyisin että miksi? Tämähän ei ole ollenkaan ihanteellinen elämäntapa tänä päivänä. Tunnen itseni lähinnä jotenkin epänormaaliksi.
-Ap
[/quote]
Juuri osittain siksi koska vaati kuitenkin tiettyä luonteenlujuutta elää elämäänsä irrallaan sovinnaisista normeista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ensimmäinen alapeukku!
Haluaisin kuulla alapeukuttajilta, mitä väärää minun elämäntavassani on? Jos minusta tuntuu, että tämä on minulle paras olotila? Mikä siinä on niin pahaa?
Ärsyttää myös kun ystäväni arvuuttelevat milloin löydän itselleni miehen. Aivan kuin olisin jotenkin puutteellinen, jos minulla ei sellaista ole. Aivan kuin en voisi olla onnellinen, ennen kuin minulla on mies rinnallani. Huoh.
-Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="30.07.2014 klo 15:45"]
[quote author="Vierailija" time="30.07.2014 klo 15:43"]
[quote author="Vierailija" time="30.07.2014 klo 15:41"]
Nostan teille hattua.
[/quote]
Kysyisin että miksi? Tämähän ei ole ollenkaan ihanteellinen elämäntapa tänä päivänä. Tunnen itseni lähinnä jotenkin epänormaaliksi.
-Ap
[/quote]
Juuri osittain siksi koska vaati kuitenkin tiettyä luonteenlujuutta elää elämäänsä irrallaan sovinnaisista normeista.
[/quote]
Kiitos.
-Ap
[quote author="Vierailija" time="30.07.2014 klo 15:47"]
Harrastatko irtoseksiä?
[/quote]
En. Minusta seksi tuntemattoman ihmisen kanssa on jotenkin vastenmielinen ajatus. Jotta voisin seksiä harrastaa, minulla täytyisi olla tunteita ja luottamusta kumppania kohtaan. Muuten en oikein näe siinä ideaa. Minun täytyisi siis rakastua, tai vähintään ihastua, ennen kuin voisin harrastaa seksiä.
-Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap on kuin minä tällä hetkellä. Seurustelin ja olin ihan romuna kun mies vaan kyllästyi, nyt taas nautin yksinolosta enkä yritä aktiivisesti muuttaa tilannetta. Lapsiakaan en ole koskaan kauheasti halunnut. Minusta tässä ei ole mitään vikaa. Varmaan jotkut ihmettelee mutta ihmetelkööt.
Lisättäköön vielä, että muun muassa äitini jankkaa minulle että sinun täytyy jo löytää mies. Alkaa kuulemma olla kiire tai kaikki parhaat viedään, eikä minulle jää ketään. Olen hänelle monesti sanonut että miestä ei tule, mutta hän ei jostakin syystä usko ja ota minua tosissaan.
Ja jos joku miettii, johtuuko päätökseni siitä, etten saa miestä, niin ei. Minuun on ihastuttu monet kerrat, ja varmasti löytäisin jonkun vierelleni jos haluaisin. En kuitenkaan halua, ellen rakastu. Enkä ole rakastunut tähänkään päivään mennessä.
-Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="30.07.2014 klo 15:55"]
Ap on kuin minä tällä hetkellä. Seurustelin ja olin ihan romuna kun mies vaan kyllästyi, nyt taas nautin yksinolosta enkä yritä aktiivisesti muuttaa tilannetta. Lapsiakaan en ole koskaan kauheasti halunnut. Minusta tässä ei ole mitään vikaa. Varmaan jotkut ihmettelee mutta ihmetelkööt.
[/quote]
Nimenomaan - yksinolokin voi olla ihanaa. Sellaista, ettei tarvitse ketään, jotta voisi olla onnellinen. Eikä kukaan ei voi satuttaa. On vapaa.
-Ap
[quote author="Vierailija" time="30.07.2014 klo 15:55"]Lisättäköön vielä, että muun muassa äitini jankkaa minulle että sinun täytyy jo löytää mies. Alkaa kuulemma olla kiire tai kaikki parhaat viedään, eikä minulle jää ketään. Olen hänelle monesti sanonut että miestä ei tule, mutta hän ei jostakin syystä usko ja ota minua tosissaan.
Ja jos joku miettii, johtuuko päätökseni siitä, etten saa miestä, niin ei. Minuun on ihastuttu monet kerrat, ja varmasti löytäisin jonkun vierelleni jos haluaisin. En kuitenkaan halua, ellen rakastu. Enkä ole rakastunut tähänkään päivään mennessä.
-Ap
[/quote]
Mulle taas on sanottu että koska oot niin nuori ei ole mitään kiirettä. Ehkä lähipiirin mielipide muuttuu kun täytän 30. Ehkä munkin mieli muuttuu, ehkä ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="30.07.2014 klo 16:02"]
[quote author="Vierailija" time="30.07.2014 klo 15:55"]Lisättäköön vielä, että muun muassa äitini jankkaa minulle että sinun täytyy jo löytää mies. Alkaa kuulemma olla kiire tai kaikki parhaat viedään, eikä minulle jää ketään. Olen hänelle monesti sanonut että miestä ei tule, mutta hän ei jostakin syystä usko ja ota minua tosissaan.
Ja jos joku miettii, johtuuko päätökseni siitä, etten saa miestä, niin ei. Minuun on ihastuttu monet kerrat, ja varmasti löytäisin jonkun vierelleni jos haluaisin. En kuitenkaan halua, ellen rakastu. Enkä ole rakastunut tähänkään päivään mennessä.
-Ap
[/quote]
Mulle taas on sanottu että koska oot niin nuori ei ole mitään kiirettä. Ehkä lähipiirin mielipide muuttuu kun täytän 30. Ehkä munkin mieli muuttuu, ehkä ei.
[/quote]
On kyllä rasittavaa kun tätä asiaa pitää ylipäätään kommentoida. Eikö se ole jokaisen henkilökohtainen asia kenen kanssa alkaa seurustella ja milloin, vai alkaako ollenkaan?
Voin vain kuvitella miten raivostuttavaa olisi jos joku alkaisi udella lastenhankinnasta!
-Ap
En minäkään halunnu, kunnes osu kohdalle niin ihana mies ettei haluttu enää olla erossa. Olin kolmekymppinen. En ymmärrä ihmisiä jotka eivät osaa elää ilman parisuhdetta, liian monet on ihan ok tyyppien kanssa ettei tarvisi olla yksin.
Eikös tuollainen ole ihan normaalia nykyään? Ennemmin meitä aikaisin avioituneita kummastellaan. Ei oo kato aivot kypsät siihen hommaan. Täytyis elää elää elää ja kokea ja kokeilla kaikkea, paitsi sukulaisia.
Kertokaa miten te sinkut elätte, niin otan mallia. :-)
Minä olen juuri, kuin ap, mutta kerran olenkin ollut 5v. parisuhteessa. Nyt en halua. Pidän elämästäni tällaisena ja minulla on vakipano, jonka kanssa tyydytän seksuaaliset haluni (niitä mulla on ilman tunteita) enkä todellakaan ole yksinäinen. En halua olla kenellekään tilivelvollinen...
N24
Tuossa ei ole mitään vikaa, ja hienoa, että tunnet itsesi ja uskallat elää kuten haluat vaikka valitset normien vastaisesti. Tuota kuitenkin mietin, että kaipaat ilmeisesti jonkinlaista läheisyyttä, kun sanot saavasi sitä ystäviltä ja perheeltä riittävästi. Mutta jos olet nuori, niin monet ystäväsi tulevat pariutumaan ja perheytymään tulevaisuudessa, eikä heillä välttämättä ole aikaa sinulle kuten nyt. Mulla (36v, perheellinen) on paljon ystäviä, mutta ei enää sellaista, että aina halutessaan saisi lyhyellä varoituajalla seuraa. Perheelliset matkustavat ja mökkeilevät joko omalla perheellä tai muiden perheellisten kanssa. Siis en tietenkään tarkoita, että sinun pitäisi tämän takia pariutua, mutta varaudu siihen että ystävät eivät yleensä kolmi-nelikymppisinä tarjoa samanlaista läheisyyttä kuin parikymppisinä. Itse olen siis vähän surullisena pannut tämän merkille, vaikka itsellönikään ei ole tarjota ystäville yhtä paljon yhdessäoloa kuin ennen.
Joo, tuo on tosiaan käynyt mielessä, etteivät ne ystävätkään vierellä ikuisesti välttämättä ole. Mutta en jaksa murehtia sitä nyt.
-Ap