Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Kuinka pian suhteen aloittamisesta otat puheeksi sen, ettet halua lapsia?
Kommentit (44)
Tämä haluaako perheen on kyllä niin keskeinen arvo elämässä, että kyllä se tulee keskusteltua jo ennen seurustelua, ihan ekoissa keskusteluissa. Suhde etenee seurusteluksi vasta kun nuo keskeisimmät tulevaisuudennäkemykset on jaettu, eihän muuten todella ole mitään tulevaisuutta jota jakaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sitten, kun lastenhankintatoiveista tulee yleensäkään puhetta. Jos toinenkaan ei sano mitään toiveistaan perheen perustamisesta, ei mullakaan ole mitään tarvetta ottaa asiaa puheeksi. Kyllä se jossain vaiheessa tulee esille, jos toinen haluaa lapsia ja toinen ei.
Juuri näin. Ei tämä oikeasti ole niin iso kynnyskysymys kuin voisi olettaa. Ainakin pari-kolmikymppisiä deittaillessa tuli selväksi, ettei tämä asia tunnu olevan ajankohtainen tai relevantti oikein kellekään. "En tiedä, ehkä joskus" taitaa olla ylivoimaisesti yleisin kanta lapsiin.
On tärkeä asia selvittää heti tapailuvaiheessa, koska on liian suuri asia olla eri mieltä ja sitten on vaikeampi erota kun ollaan jo suhteessa ja asia tulee ilmi. Ihmettelen kuinka pitkään jotku on puhumatta asiasta, ei ehkä haluta kuulla toisen mielipidettä kun pelkää että se eroaa omasta? Pidemmän päälle ei kovin järkevää. Mieheni kanssa juteltiin tästä about viidennellä tapaamiskerralla. Ihan vaan että oletko ajatellut että haluat joskus lapsia?
Vierailija kirjoitti:
En ota puheeksi ollenkaan vaan odotan, että toinen kertoo oman kantansa. Tämä on ainoa tapa saada luotettavaa tietoa. Liian moni mies esittää, ettei halua lapsia, vain kertoakseen myöhemmin, että odottikin minun muuttavan mieleni.
Sulla siis on ollut liian monta "vakavaa" suhdetta jo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
On tärkeä asia selvittää heti tapailuvaiheessa, koska on liian suuri asia olla eri mieltä ja sitten on vaikeampi erota kun ollaan jo suhteessa ja asia tulee ilmi. Ihmettelen kuinka pitkään jotku on puhumatta asiasta, ei ehkä haluta kuulla toisen mielipidettä kun pelkää että se eroaa omasta? Pidemmän päälle ei kovin järkevää. Mieheni kanssa juteltiin tästä about viidennellä tapaamiskerralla. Ihan vaan että oletko ajatellut että haluat joskus lapsia?
Todella monella ei ole tähän asiaan mitään selvää kantaa.
Ekoilla treffeillä kerroin. Mies oli samaa mieltä. Nyt ollaan oltu naimissa 18 vuotta. Ei lapsia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitten, kun lastenhankintatoiveista tulee yleensäkään puhetta. Jos toinenkaan ei sano mitään toiveistaan perheen perustamisesta, ei mullakaan ole mitään tarvetta ottaa asiaa puheeksi. Kyllä se jossain vaiheessa tulee esille, jos toinen haluaa lapsia ja toinen ei.
Juuri näin. Ei tämä oikeasti ole niin iso kynnyskysymys kuin voisi olettaa. Ainakin pari-kolmikymppisiä deittaillessa tuli selväksi, ettei tämä asia tunnu olevan ajankohtainen tai relevantti oikein kellekään. "En tiedä, ehkä joskus" taitaa olla ylivoimaisesti yleisin kanta lapsiin.
Mulla oli tuo sama kanta myöskin. En ollut jyrkästi kumpaankaan suuntaan, enkä siksi ottanut asiaa erikseen puheeksi. Muutama mies sanoi jo viestittelyvaiheessa ennen ensimmäistä tapaamista, että haaveilee perheen perustamisesta. Olipa yksi päättänyt jo lapsen nimenkin :D Sitten oli jokunen näitä, jotka sanoivat ehkä joskus haluavansa perheen.
Vierailija kirjoitti:
Kertokaa myös, miten tähän ilmoitukseen on reagoitu.
En muista, koska sanoin, etten tee lapsia, siitä on niin kauan, mutta kyllä se aikaisessa vaiheessa oli. Miten reagoitu? Aika hyvin, yhteistä elämää takana nyt 32 vuotta ja ensi vuonna on 30. hääpäivä. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos nainen on päälle kolmikymppinen on reilua tehdä se heti.
Jos kolmikymppinen nainen on niin lapanen ettei saa itse suuta auki itselleen mukamas tärkeässä asiassa, on kaikkien kannalta parempi, että hän jättää lisääntymisen väliin.
Oikeasti aika ihmeellistä, minkälaisina holhottavina idiootteina tällä palstalla naisia pidetään. Taitaa olla sitä sisäistynyttä naisvihaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitten, kun lastenhankintatoiveista tulee yleensäkään puhetta. Jos toinenkaan ei sano mitään toiveistaan perheen perustamisesta, ei mullakaan ole mitään tarvetta ottaa asiaa puheeksi. Kyllä se jossain vaiheessa tulee esille, jos toinen haluaa lapsia ja toinen ei.
Juuri näin. Ei tämä oikeasti ole niin iso kynnyskysymys kuin voisi olettaa. Ainakin pari-kolmikymppisiä deittaillessa tuli selväksi, ettei tämä asia tunnu olevan ajankohtainen tai relevantti oikein kellekään. "En tiedä, ehkä joskus" taitaa olla ylivoimaisesti yleisin kanta lapsiin.
Mulla oli tuo sama kanta myöskin. En ollut jyrkästi kumpaankaan suuntaan, enkä siksi ottanut asiaa erikseen puheeksi. Muutama mies sanoi jo viestittelyvaiheessa ennen ensimmäistä tapaamista, että haaveilee perheen perustamisesta. Olipa yksi päättänyt jo lapsen nimenkin :D Sitten oli jokunen näitä, jotka sanoivat ehkä joskus haluavansa perheen.
Mutta nyt jos alkaisin taas deittailemaan, ottaisin puheeksi aika lailla heti. Viimeistään ekoilla treffeillä. Aika vahva ei on tällä hetkellä, sillä ikä alkaa lähestyä jo kolmeakymppiä enkä enää niin vanhana halua tehdä.
Vierailija kirjoitti:
Haluan lapsia, ja otan asian puheeksi muutamien ensimmäisten treffien aikana. Tätä arvostan myös toiselta osapuolelta, ja onhan se hänenkin etunsa mukaista. En todellakaan halua ihastua enkä tuhlata yhtään sen enempää arvokasta aikaani ihmisen kanssa, joka ei lapsia halua.
Miksi et vain hanki niitä lapsia yksin, kun se selvästi on se tärkein asia elämässäsi ja syy miksi etsit parisuhdetta? Kuka mies edes haluaisi suhteeseen sellaisen naisen kanssa, jolle on vain lapsien mahdollistaja? Ei ihmekään, että pikkulapsiaikana erotaan niin tiiviiseen tahtiin..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Muutaman kuukauden jälkeen, kun suhteen alkuhuuma alkaa taittua, kerron että minulla on vasektomia tehtynä. Reaktio sitten kertoo, onko suhteella edellytyksiä jatkua ja kehittyä tuon alkuvaiheen jälkeen. En viitsi aikaisemmin tätä aktiivisesti ottaa esille, koska sitten jäisi moni suhde kokematta. En saa irtoseksiä ja läheisyyttä niin helposti, että tuohon olisi varaa.
Nice.
No sitten kun tulee normaalisti puheeksi. Ei tuo ole sen kummempi asia minulle kuin se, etten halua omistaa hevosta. Hevos- ja lapsihullut osaavat varmaan itse ottaa aiheet asialistalle heti alkuun, lopuille riittää tutustuminen luonnolliseen tahtiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haluan lapsia, ja otan asian puheeksi muutamien ensimmäisten treffien aikana. Tätä arvostan myös toiselta osapuolelta, ja onhan se hänenkin etunsa mukaista. En todellakaan halua ihastua enkä tuhlata yhtään sen enempää arvokasta aikaani ihmisen kanssa, joka ei lapsia halua.
Miksi et vain hanki niitä lapsia yksin, kun se selvästi on se tärkein asia elämässäsi ja syy miksi etsit parisuhdetta? Kuka mies edes haluaisi suhteeseen sellaisen naisen kanssa, jolle on vain lapsien mahdollistaja? Ei ihmekään, että pikkulapsiaikana erotaan niin tiiviiseen tahtiin..
Hyvä kysymys. En tuossa tosiaan maininnut, että en etsimällä etsi parisuhdetta. Jos en sellaiseen tiettyyn ikään mennessä päädy, niin kyllä, alan yrittää lasta yksin. Saavutan tuon iän muutaman vuoden kuluttua, ja äitiys todella on minulle todella suuri unelma. Mahdollisesti kaikkein suurin. Jos taas tässä välissä satun kohtaamaan ihanan ihmisen, joka jakaa unelmani perheen perustamisesta, ja jonka kanssa haluan jakaa elämäni, on se ilman muuta plussaa.
En näe mitään järkeä tässä tilanteessa alkaa parisuhteeseen ihmisen kanssa, joka ei halua lapsia, sillä mielestäni parisuhteessa lapset hankitaan yhdessä. Ei niin, että minulle on tulossa lapsi, mutta puolisolleni ei, sillä hän ei halua lapsia. Tuo ajatus on minulle yksinkertaisesti vieras ja kummallinen. Päämäärätön deittailu taas on minulle todella kuluttavaa, enkä saa siitä mitään irti. Siksikin haluan, että tämä asia puhutaan läpi mahdollisimman pikaisessa vaiheessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On tärkeä asia selvittää heti tapailuvaiheessa, koska on liian suuri asia olla eri mieltä ja sitten on vaikeampi erota kun ollaan jo suhteessa ja asia tulee ilmi. Ihmettelen kuinka pitkään jotku on puhumatta asiasta, ei ehkä haluta kuulla toisen mielipidettä kun pelkää että se eroaa omasta? Pidemmän päälle ei kovin järkevää. Mieheni kanssa juteltiin tästä about viidennellä tapaamiskerralla. Ihan vaan että oletko ajatellut että haluat joskus lapsia?
Todella monella ei ole tähän asiaan mitään selvää kantaa.
Jollei tähän ole selkeää kantaa, tulkitsen sen niin että luultavasti joskus tulee lapsia haluamaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos nainen on päälle kolmikymppinen on reilua tehdä se heti.
Jos kolmikymppinen nainen on niin lapanen ettei saa itse suuta auki itselleen mukamas tärkeässä asiassa, on kaikkien kannalta parempi, että hän jättää lisääntymisen väliin.
Oikeasti aika ihmeellistä, minkälaisina holhottavina idiootteina tällä palstalla naisia pidetään. Taitaa olla sitä sisäistynyttä naisvihaa.
Onhan sitä niitäkin kuspäitä, jotka valehtelevat vuosia päin naamaa ja tuhlaavat toisen hedelmällisiä vuosia näin törkeästi.
Alue: Aihe vapaa
Vähän ohi aiheen, mutta.
Me tavattiin alle kolmekymppisinä ja oltiin molemmat epävarmoja siitä halutaanko lapsia vai ei. Minä olin enemmän kallellaan lapsettomuuteen ja mies olisi ehkä mahdollisesti joskus halunnut lapsia. Keskusteltiin asiasta vakavasti suhteen ensimmäiset pari vuotta ja päätettiin yhdessä olla tekemättä lapsia. Päätös "sinetöitiin" menemällä naimisiin. Nyt ollaan oltu yhdessä melkein 20 vuotta.
Jos mies tulisi vielä katumapäälle, niin antaisin mielelläni eron ja päästäisin vapauteen kun on vielä lastentekoiässä. Minä en enää varmastikaan voisi tulla raskaaksi enkä kyllä haluaisikaan.