Miksi et halua mennä naimisiin?
Pelottaako sitoutuminen niin paljon, vai mikä on taustalla?
Kommentit (33)
No periaatteessa oon samaa mieltä että vanhentunut instituutio, mutta toisaalta jos avomies sattuisi kupsahtamaan, en saisi/mieheni ei saisi jos kupsahtaisin leskeneläkettä lainkaan. Vai onko tuota lakia muutettu?
Lähinnä tuo mielessä kun oon kuullut ja nähnyt läheltä niin monen nuoren ihmisen kuolleen, ikinä ei vaan tiedä mitä tapahtuu.
AIi miksi en halua. Hyvin aloitetttu. Kyllä mä ittseasiassa haluaan.Kyllä tuo ihmisen erinäinen vehtaaminen ja venkslaaaminen on tulllut jo liiiankin tutuksi, Ehkä se on siksikin kaiikki perinteet ja naimisiin menot olemasssa yms olemasssa kun eihään niiitä sattumalta ole keksitty tai hyljätty.
Ap, kyllä se menee niin päin, että ensin pitäisi olla syy, miksi mennä naimisiin. Ei niin päin, että kysellään, miksi joku ei mene naimisiin.
Miksi sinä et mene Espoon elokuvajuhlille, miksi et seuraa olympialaisia, miksi et sitä tai tätä tai tuota? Koska et koe sille mitään tarvetta, eikö niin? No, ymmärrätkö nyt, miksi kysymyksesi naimisiinmenosta on meille yhtä absurdi. Emme koe sille mitään tarvetta.
Vierailija kirjoitti:
Se tuntuu teennäiseltä ja tarpeettomalta. Tuo mukanaan myös haittoja jos ja kun ero tulee.
Ilman sitä ollaan yhdessä kummankin omasta halusta. Pysyy parempana ja lapset kasvaa ehjässä perheessä todennäköisemmin, jotka niitä haluaa.
Mutta sitten ei saa prinsessapäivää eikä sisustustauluja paitsi ehkä lapsista 🤔
Vierailija kirjoitti:
AIi miksi en halua. Hyvin aloitetttu. Kyllä mä ittseasiassa haluaan.Kyllä tuo ihmisen erinäinen vehtaaminen ja venkslaaaminen on tulllut jo liiiankin tutuksi, Ehkä se on siksikin kaiikki perinteet ja naimisiin menot olemasssa yms olemasssa kun eihään niiitä sattumalta ole keksitty tai hyljätty.
Senn mä ymmärrän etttä kaikkeen liittyy kaikkea draamaa, ylllätysiä ja komiiikkaa mutttta niiinkuin jossain vaiheessa esim miehestäkin ne testosteronit hupeneee ja puhti loppuuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En pysty sitoutumaan ja panostamaan parisuhteeseen niin paljon kuin pitäisi, siksi olen mieluummin yksin.
Takana reilu 20 vuoden avoliitto josta kolme lasta joten perhe-elämääkin on eletty, nyt on muun aika.Porsiminen sitoo enemmän kuin naimisiinmeno, siksi moni nainen tiineeksi hankkiutuukin.
Ei, avioliitto ennen porsimista takaa vakaan elintason, jos osaa valita kunnon miehen. Nämä ilman aviota porsineet ovat pääsääntöisesti persaukisiia yhäreitä eron jälkeen.
Tämä. Nainen ei osaa mitään mistä oltaisiin valmiita maksamaan.
Kyllähän siistijöillekin maksetaan 1500 €/kk bruttona, mutta riittääkö se miehelle ja perheelle? Miksi mies tekee huonoja valintoja?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AIi miksi en halua. Hyvin aloitetttu. Kyllä mä ittseasiassa haluaan.Kyllä tuo ihmisen erinäinen vehtaaminen ja venkslaaaminen on tulllut jo liiiankin tutuksi, Ehkä se on siksikin kaiikki perinteet ja naimisiin menot olemasssa yms olemasssa kun eihään niiitä sattumalta ole keksitty tai hyljätty.
Senn mä ymmärrän etttä kaikkeen liittyy kaikkea draamaa, ylllätysiä ja komiiikkaa mutttta niiinkuin jossain vaiheessa esim miehestäkin ne testosteronit hupeneee ja puhti loppuuu.
Ja minuusta se on hemmmetin hienoa että se puhti loppuuu ja alkaaa vakiintua. Se on ykksi elämänvaihe.
Vierailija kirjoitti:
Olen naimisissa, mutta en menisi naimisiin enää, jos ero tulisi. Varallisuutta on sen verran ja haluan jättää kaiken omalle jälkeläiselle.
Tämä, en halua leskeä loisimaan omaisuuteni ja asuntoni päälle Nykäsen lesken tavoin. Ainoa lapseni saa kaiken.
Vierailija kirjoitti:
En vaan ole kiinnostunut sitomaan itseäni toiseen ihmiseen avioliitolla. Voin olla pitkässä parisuhteessa ilmankin. Lisäksi jos tulee ero niin ei tarvitse käydä läpi raskasta avioeroprosessia.
Kertaalleen eronneena kysyn, mikä siitä tekee raskaan? Meidän piti täyttää kaksi lomaketta puolen vuoden välein, siinä kaikki.
Kaikki muut asiat (lapsen huoltajuus, kiinteistön myyminen ja omaisuuden jakaminen jne) olisivat joka tapauksessa tarvinneet saman prosessin. Henkinen prosessi oli oma lukunsa eikä siinäkään ollut mitään merkitystä sillä, että olimme naimisissa emmekä vain avoliitossa.
En halua puolisoni sukunimeä, eikä puolisoni halua naimisiin, jos en ota hänen sukunimeään. Siispä tyytyväisenä avoliitossa jo 10 vuotta.
Mikset halua
- naimisiin
- sormusta kun menet naimisiin
- kultaistanoutajaa
- liikakansoitusta
- omakotitaloa
- yksityissaastutinta
- eri sukupuolta olevaa pumppaajaa
- Ikean krääsää
- Espanjan pakettimatkoja
- omaa pihaa
- muuta klisettä?
Siis olet onnellinen olematta kuten kaikki muutkin? En usko, sillä en ole ikinä tavannut vastaavaa, joten tuskin olet onnellinen sinäkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen naimisissa, mutta en menisi naimisiin enää, jos ero tulisi. Varallisuutta on sen verran ja haluan jättää kaiken omalle jälkeläiselle.
Tämä, en halua leskeä loisimaan omaisuuteni ja asuntoni päälle Nykäsen lesken tavoin. Ainoa lapseni saa kaiken.
En edes harkitsisi miestä, jolla ei ole omaa asuntoa ja omaisuutta omasta takaa, vaikkei naimisiinkaan oltaisi menossa. Tasapainoisempi suhde syntyy siitä, että molemmilla on varallisuutta omasta takaa suurin piirtein saman verran. Vaikuttaa elämäntyyliin ja kaikkeen.
Se tuntuu teennäiseltä ja tarpeettomalta. Tuo mukanaan myös haittoja jos ja kun ero tulee.
Ilman sitä ollaan yhdessä kummankin omasta halusta. Pysyy parempana ja lapset kasvaa ehjässä perheessä todennäköisemmin, jotka niitä haluaa.