Miten olla kertomatta päiväkotiin asioistani??
Nykyisin ei johtajankaan tarvitse tietää kaikkea kun tulorajat ja maksutkin määrätään muualta.
Olen ollut paljon kotona ja lapseni sa vasta keväällä ensimmäiset pk-paikat. Työntekijät olettaa, että olen aina kotona ja valmiina auttamaan ja joustamaan (vedotaan lapseni sairauteen ja milloin mistäkin syystä tulisi pitää vapaapäivä lapselle, jotta ei tule rutina).
Nyt on niin, että kun mun tarttisi vihdoin ihan oikeasti itsekin edetä jonnekin eikä se onnistu päiväkodin takia jos eivät luule mun olevan joka päivä jossain kiinni tietyn ajan verran ja tarvitaan sitten ihan sairasloma-syy tmv. kun mua hätyytellään paikalle ja hakemaan lasta. Ei siis riitä syyksi, että olisi kivempaa niin.
Olen yksinhuoltaja ja mulla ei ole juurikaan tukiverkostoa. Lapseni ei ole enään edes pieni, ei mikään taapero enään. Mitä mun tilanteessa sanoisitte niille, että missä olet päivät?
Kun mulla on opiskelupaikka ja jos se nyt lykkääntyy keväälle yhdestä muusta syystä niin sitten ajattelin aloittaa lukion kotona.
Mun pitää käyttää tarhapäivän aika opiskeluun sillä usean lapsen kanssa minulla ei ole mahdollisuutta opiskella muulloin ja tulee myös hyvin usein niitä päiviä kun joko olen lapsen kanssa tai menen itse lääkäriin. En ole terve siis itsekään.
Tätä eivät tarhalla ymmärrä ja koen ettei minun tarvitse selittää aina henkilökohtaisia asioitani ja vääntää rautalangasta kun kerran olen oikeutettu uohon hoitopaikkaan enkä halua lorvia kotona.
Minulla vaan ei ole mahdollisuutta edes etsiä mitääneikä aktiivisesti pyrkiä eteenpäin jos olen aina kiinni lapsessani eivätkä ota tarhassa vastuuta mikä heille kuuluisi.
Nyt nimittäin päiväkoti vaihtuu kunnan toimesta toiseen ja en tahdo samaan suohon kun edellisen päiväkodin kanssa olin. Aamuisin kun vien lapseni niin seistään vaan pihassa tai puetaan toisia lapsia ulos ja pyydetään minun tekemään hoitotoimenpiteitä lapselleni mitkä liittyy sairauteen ja sen lisäksi vielä laittamaan kurahousuja ja paljon muuta eli en voi vaan viedä lasta ja vastuu siirtyisi kätevästi työntekijälle. Minulla on mennyt tarhalla usein jopa tunti tämän takia eikä tämä onnistu jos menen töihin tai kouluun kun sielläon oltava tiettyyn aikaan. Viime lukukauden he siis tekivät niin ongelmaisen asiasta etten päässyt minnekään.
Voinko siis sanoa, että minulla alkaa koulu eli en voi jäädä tarhalle tekemään milloin mitäkin? Ja jos kyselevät, että missä ja mitä niin enkö saa sanoa, että se ei nyt valitettavasti kuulu heille sen enempää, onhan heillä puhelinnumerot ja muut tiedot minne ottaa yhteyttä jos tarvitsee.
Voi kun olisinkin terve ja voisin mennä vaan töihin. Aiempi koulutus nyt vaan ei tarjoa työpaikkoja missä voisin työskennellä sairauteni puolesta. Olisi vaan niin yksinkertaista!
Nytkin pk alkaisi elokuun alussa ja sairaanhoitaja tulee kertomaan lapseni sairaudesta heille vasta elokuun lopussa. Lapseni ei ole ensimmäinen laatuaan tarhassa ja tuo sh:n käynti ei ole pakollinen, mutta järjestetään jos tarha niin haluaa. Perehdytyksen voin tehdä minäkin sitn alkuun, että ottavat lapseni ja uskaltavat ottaa hoitoon. Ohjeet ovat selkeät ja olen luvannut olla puhelimen päässä apuna jos tarttee.
Saavat ottaa lapseni jo elokuun alussa, mutta epäilen, että taas yritetään, että sitten vasta saa aloittaa kun tuo sh on käynyt ja minne minä lapsen sitten laittaisin?! Kun oma kouluni alkaa elokuun alussa.
Mietin, että mun on pakko vaan viedä lapsi, perhdyttää henkilökunta ja jos eivät pärjää niin sitten heidän on kysyttävä neuvoa lastenpolilta jne. Ei he voi vaan minua sitoa tai mun koulu menee pieleen ja jos olisin töissä niin ei se ole syy olla pois kun lapsi ei ole kipeä.
Kerran vaadin tarhalta todistusta missä sanotaan, että minun on oltava kotona lapsen kanssa eikä tarhaan saa viedä, jotta en joutuisi ikävyyksiin niin johan hoito onnistui sen jälkeen. Mutta inhottavalta se tuntuu omasta lapsesta aina joutua ajattelemaan noin ja taistelemaan oikeudestaan.
Niin ja isää ei ole.
Kommentit (23)
Älä selitä mitään. Ei siis mitään. Ei sinun tarvitse. Merkitset vain järkevät hoitoajat listaan. Jos jotakin kysytään, harkitse vastaatko ollenkaan. Sano vaikka "Kuinka niin?" ja jatka muusta. Jos vastaat, vastaa lyhyesti.
[quote author="Vierailija" time="29.07.2014 klo 10:21"]
Nykyisin ei johtajankaan tarvitse tietää kaikkea kun tulorajat ja maksutkin määrätään muualta.
Olen ollut paljon kotona ja lapseni sa vasta keväällä ensimmäiset pk-paikat. Työntekijät olettaa, että olen aina kotona ja valmiina auttamaan ja joustamaan (vedotaan lapseni sairauteen ja milloin mistäkin syystä tulisi pitää vapaapäivä lapselle, jotta ei tule rutina).
Nyt on niin, että kun mun tarttisi vihdoin ihan oikeasti itsekin edetä jonnekin eikä se onnistu päiväkodin takia jos eivät luule mun olevan joka päivä jossain kiinni tietyn ajan verran ja tarvitaan sitten ihan sairasloma-syy tmv. kun mua hätyytellään paikalle ja hakemaan lasta. Ei siis riitä syyksi, että olisi kivempaa niin.
Olen yksinhuoltaja ja mulla ei ole juurikaan tukiverkostoa. Lapseni ei ole enään edes pieni, ei mikään taapero enään. Mitä mun tilanteessa sanoisitte niille, että missä olet päivät?
Kun mulla on opiskelupaikka ja jos se nyt lykkääntyy keväälle yhdestä muusta syystä niin sitten ajattelin aloittaa lukion kotona.
Mun pitää käyttää tarhapäivän aika opiskeluun sillä usean lapsen kanssa minulla ei ole mahdollisuutta opiskella muulloin ja tulee myös hyvin usein niitä päiviä kun joko olen lapsen kanssa tai menen itse lääkäriin. En ole terve siis itsekään.
Tätä eivät tarhalla ymmärrä ja koen ettei minun tarvitse selittää aina henkilökohtaisia asioitani ja vääntää rautalangasta kun kerran olen oikeutettu uohon hoitopaikkaan enkä halua lorvia kotona.
Minulla vaan ei ole mahdollisuutta edes etsiä mitääneikä aktiivisesti pyrkiä eteenpäin jos olen aina kiinni lapsessani eivätkä ota tarhassa vastuuta mikä heille kuuluisi.
Nyt nimittäin päiväkoti vaihtuu kunnan toimesta toiseen ja en tahdo samaan suohon kun edellisen päiväkodin kanssa olin. Aamuisin kun vien lapseni niin seistään vaan pihassa tai puetaan toisia lapsia ulos ja pyydetään minun tekemään hoitotoimenpiteitä lapselleni mitkä liittyy sairauteen ja sen lisäksi vielä laittamaan kurahousuja ja paljon muuta eli en voi vaan viedä lasta ja vastuu siirtyisi kätevästi työntekijälle. Minulla on mennyt tarhalla usein jopa tunti tämän takia eikä tämä onnistu jos menen töihin tai kouluun kun sielläon oltava tiettyyn aikaan. Viime lukukauden he siis tekivät niin ongelmaisen asiasta etten päässyt minnekään.
Voinko siis sanoa, että minulla alkaa koulu eli en voi jäädä tarhalle tekemään milloin mitäkin? Ja jos kyselevät, että missä ja mitä niin enkö saa sanoa, että se ei nyt valitettavasti kuulu heille sen enempää, onhan heillä puhelinnumerot ja muut tiedot minne ottaa yhteyttä jos tarvitsee.
Voi kun olisinkin terve ja voisin mennä vaan töihin. Aiempi koulutus nyt vaan ei tarjoa työpaikkoja missä voisin työskennellä sairauteni puolesta. Olisi vaan niin yksinkertaista!
Nytkin pk alkaisi elokuun alussa ja sairaanhoitaja tulee kertomaan lapseni sairaudesta heille vasta elokuun lopussa. Lapseni ei ole ensimmäinen laatuaan tarhassa ja tuo sh:n käynti ei ole pakollinen, mutta järjestetään jos tarha niin haluaa. Perehdytyksen voin tehdä minäkin sitn alkuun, että ottavat lapseni ja uskaltavat ottaa hoitoon. Ohjeet ovat selkeät ja olen luvannut olla puhelimen päässä apuna jos tarttee.
Saavat ottaa lapseni jo elokuun alussa, mutta epäilen, että taas yritetään, että sitten vasta saa aloittaa kun tuo sh on käynyt ja minne minä lapsen sitten laittaisin?! Kun oma kouluni alkaa elokuun alussa.
Mietin, että mun on pakko vaan viedä lapsi, perhdyttää henkilökunta ja jos eivät pärjää niin sitten heidän on kysyttävä neuvoa lastenpolilta jne. Ei he voi vaan minua sitoa tai mun koulu menee pieleen ja jos olisin töissä niin ei se ole syy olla pois kun lapsi ei ole kipeä.
Kerran vaadin tarhalta todistusta missä sanotaan, että minun on oltava kotona lapsen kanssa eikä tarhaan saa viedä, jotta en joutuisi ikävyyksiin niin johan hoito onnistui sen jälkeen. Mutta inhottavalta se tuntuu omasta lapsesta aina joutua ajattelemaan noin ja taistelemaan oikeudestaan.
Niin ja isää ei ole.
[/quote] keinoputkella kun sait lapsen aikaan?
[/quote] keinoputkella kun sait lapsen aikaan?
[/quote]
Hän on kuollut.
ap
[quote author="Vierailija" time="29.07.2014 klo 10:26"]
Älä selitä mitään. Ei siis mitään. Ei sinun tarvitse. Merkitset vain järkevät hoitoajat listaan. Jos jotakin kysytään, harkitse vastaatko ollenkaan. Sano vaikka "Kuinka niin?" ja jatka muusta. Jos vastaat, vastaa lyhyesti.
[/quote]
JUURI NÄIN! Ei ap:n tarvitse mitään selitellä todellakaan eikä perustella.
[quote author="Vierailija" time="29.07.2014 klo 10:25"]
Oli niin monipolvinen sepustus, että meni pää pyörälle jo tekstin pituudesta.
1) perehdytä itse lapsesi hoitoon. Siihen ei mene taatusti enempää kuin 2-4 päivänä muutama tunti aamusta. BTDT
2) älä valehtele sinne mitään. Kun on puhtaat jauhot pussissa, ei tarvitse kieroilla, ketkuilla eikä pelätä kiinni jäämistä
[/quote]
En valehtelisikaan mitään, mutta jos opiskelen kotona niin enkö voi jättää sen sanomatta vaan ainoastaan, että opiskeln ja piste.
Kun monet työttömät vie lapsensa tarhaan ja räkivät kotona kattoon eikä kukaan kysele mitään, mutta multa oletetaan ja vaaditaan vaikkasta mitä. Riittää ne miljoonat puhelut ja kymmenet palaverit ja keskustelut.
Nykyään udellaan jokapaikassa milloin mitäkin. Pankissa kysellään, että olenko naimisissa ja mitä kouluja olen käynyt ja olenko töissä. Haluavat nääs luokitella minut asiakasluokituksen mukaan. Ikinä en moisiin mitään vastaan, vaan ilmoitan, että on kiire. Mikä pakko vastata?
Nykyään on myös kaikenmaailman "0 soppareita" eli näitä reservityösopimuksia yms. eli töitä tehdään tarvittaessa, mutta myöskään työntekijällä ei ole velvollisuutta lähteä töihin näissä sopimukissa. Silti aina kysellään, että miksi ei pääse. Mitä väliä sillä on, että miksi ei pääse? Lain mukaan työnantajan ei tarvitse tarjota työtunteja, mutta en minäkään ole kyselemässä, että miksi he eivät tarjoa minulle milloin mitäkin. Miksi siis he kyselevät syytä, että miksi en pääse töihin? Jos en pääse niin en pääse. Ja jos he eivät tarjoa tiettynä päivänä tiettyä määrää töitä niin sitten eivät tarjoa. Itse vastaan aina, että on henkilökohtaista menoa.
Monesti kysellään palveluksia tai voinko jäädä ylitöihin. Jos vastaan, että en pysty jotain palvelua toteuttamaan (esim. "Sulla kun on toi auto ja firmalla ei ole autoa, eikä muillakaan vuorossa olevilla niin voitko kuskata noi romut paikasta A paikkaan B?" ja vastaan, että en valitettavasti tai ilmoitan, etten kyllä nyt tänään pysty millään jäämään ylitöihin niin heti kysellään "Jaa ja miksi et?". En minäkään kysele, että miksi juuri minun piti jäädä ylitöihin tai että miksi juuri minun pitäisi kuskata jotain paskaisia astioista omalla autolla ja miksei firma voi ostaa omaa kulkupeliä, jota voisin ajaa.
Tietenkin tällä minun "asenteella" joutuu nopeasti silmätikuksi ja ongelmiin, vaikka asian esittäisikin hymyssä suin ja kohteliaasti.
"vaaditaan vaikkasta mitä. Riittää ne miljoonat puhelut ja kymmenet palaverit ja keskustelut."
Olet siis erityislapsen äiti, kyllästynyt perehdyttämään yhä uutta henkilökuntaa hänen hoitoonsa ja et halua kertoa missä olet lapsen hoitopäivien ajan? Joudut kyllä selittämään yhä uudestaan kaiken kerta toisens jälkeen. Tule avustajia, opettajia, hoitajia, tilapäishoitopaikkoja jne. Helpotat urakkaasi, kun kirjoitat lapsesi hoidosta "käyttöohjekansion". Voit antaa sen luettavaksi, kun tulee uusia ihmisiä mukaan hoitorinkiin.
Ja se asia on vain hyväksyttävä, että joudut olemaan ihan koko ajan eri tavalla kuulolla ja valmiudessa mahdolliten ongelmatilanteiden takia. Olit sitten opiskelemassa, työssä tai viettämässä harvinaista vapaapäivää. Puhelin on aina vieressä.
Voi hyvää päivää. Jos et kerro asioistasi, et esimerkiksi saa pankista lainaa. Onko sinulla diagnisoitu epäluuloisuushäiriö?
Siis mä en ymmärrä? Ei se lapsen hoitoon vaikuta mitenkään oletko töissä, teetkö etätöitä, opiskeletko ja missä. Jos sinua pyydetään tekemään jotain hoitotoimenpiteitä, niin voit aina kieltäytyä!
Itse hoitajana voin hyvinkin kuvitella, että vanhempi HALUAA itse hoitaa ne jutut. Sellaiselta vanhemmalta kysyn. Sitten ne joista näkee jo kilometrin päähän, ettei ehdi, eikä kiinnosta, niin en mä niiltä kysy edes. Olen olettanut, että vanhemmat vastaavat kyllä tai ei omien halujensa mukaan!
Toisekseen, vie hoitoon sellaisella hetkellä, ettei ole pukemisia tmv.
Voit sanoa sinne rehellisesti, että sulla alkaa nyt syksyllä koulutus, jonka takia et aina voi olla varma aikatauluistasi. Ei ne siellä mitään sydämettömiä hirviöitä ole.
[quote author="Vierailija" time="29.07.2014 klo 10:43"]
Voi hyvää päivää. Jos et kerro asioistasi, et esimerkiksi saa pankista lainaa. Onko sinulla diagnisoitu epäluuloisuushäiriö?
[/quote]
Voi hyvää päivää, jos ei ole pankista lainaa hakemassa niin miksi siellä pitäisi kaikenmaailman asiat huudella?
Sano, että sulla on aikataulu ja aamulla 1/2 h aikaa tai vartti. Sano etukäteen
Mitäpä jos kävisit juttelemassa huolistasi päiväkodin johtajalle jo hyvissä ajoin? Ole hänelle rehellinen ja avoin, hän voi sitten muulle henkilökunnalle sanoa, että sinulla on oikeasti muutakin tekemistä kuin avustaa päivittäin lapsesi asioissa lapsen hoitoajalla. Voit myös kertoa, ettet halua kaikkien työntekijöiden tietävän kaikkea.
Jos kerran opiskelet, kirjoitat lapsen esitietolomakkeeseen/perustietolomakkeeseen tms mikä täytetään hoitosuhteen alussa, että olet opiskelija. Ei sinun tarvitse sen kummemmin selitellä, opiskeletko kotona vai koululla. Valehtelemaan ei missään nimessä kannata alkaa.
Perehdytyksestä sen verran, että henkilökunta on oikeutettu kunnolliseen perehdytykseen lapsesi hoidossa ja esim. lääkkeitä he eivät saa lapsellesi antaa, ennen kuin lääkehoitosuunnitelma on tehty. Sinua ehkä tympäisee olla jatkuvasti neuvomassa, mutta henkilökunnalla on oikeus vaatia huolellinen perehdytys ja ennen kaikkea on lapsen oikeus, että henkilökunta osaa hoitaa häntä oikein.
Ei sinne trvitse mitään selostaa. Hoitoaopimukseen maksimiajat ja niiden puitteissa hoidatat lapsesi. Piste.
ap katosi jo linjoilta, ei sille enää kannata mitään kehittävää yrittää selittää.
Itse olin opintovapaalla ja kävin siis päivisin koulua. jatkuvasti tarhassa oltiin työntämässä lastani kotiin. Kerroin useaan otteeseen luento alkaa klo 8.30, mitä lapseni sitten tekee.
Se että olet opiskelemassa, voit aina sanoa sinulla on opiskelua, keksit jonkun hyvän yleispätevän sanan.
minulla oli hyvin paljon palautettavia tehtäviä ja jos ei ollut aamulla luentoja, menin kouluun ja tein näitä palautettavia töitä.
Valitettavasti päiväkodissa on henkilökuntaa tietty määrä. Esim aamuisin ryhmässä on kellonajasta riippuen töissä vasta aamuvuorolainen ja mahdollisesti lisäksi jo välivuorolainen on tullut töihin. Iltavuorolainen tulee myöhemmin, että joku olisi loppuiltapäivästäkin lapsia hoitamassa. Pienten ryhmässä tuo tarkoittaa sitä, että yhdellä tai kahdella hoitajalla on tuolloin 12 taaperoa aamupalalla/vessatouhuissa/ulos puettavana (jos kaikki lapset ovat tulleet jo). Isojen ryhmässä 1-2 hoitajalla lapsia on 21, jos kyse on kolmen aikuisen ryhmästä ja kaikki ovat jo tulleet hoitoon.
Jos lapsesi on erityislapsi, onko hänellä pk:saa henkilökohtaista avustajaa, joka tulee töihin aina lapsen kanssa samaan aikaan ja voisi ottaa hänet vastaan?
Voisitko ajoittaa lapsen tuomisen niin, ettet vie häntä esimerkiksi keskelle pukemis- ja vessatusrumbaa, jolloin parilla hoitajalla on jo kädet täynnä työtä? Pk:saa tilanteita on pakko ajatella myös ryhmänhallinnan kautta ja jos tuot lapsesi hoitoon juuri siihen aikaan, kun hänelle on tehtävä hoitotoimenpiteitä, vie se muulta ryhmältä yhden aikuisen pois. Silloin koko muulle ryhmälle voi jäädä ainoastaan yksi aikuinen tai pahimmassa tapauksessa ei ketään.
Pystyisitkö joko ajoittamaan lapsen tuomisen hieman helpompaan hetkeen, jolloin yksi ryhmän aikuisista voisi huomioida vain hänet tai sitten hetkeen, jolloin hänelle ei heti tarvitsisi hoitotoimenpiteitä tehdä? (Ilmeisesti henk.koht avustajaa ei ole?)
Pk-arki on valitettavasti paljon myös suuren lapsimassan liikuttelua paikasta toiseen (aamusta asti vessaan, pukemaan, ulos, sisälle, ohjattuun toimintaan, lounaalle, lepohetkelle, välipalalle, vessaan, pukemaan, ulos...), vaikka se karulta kuulostaisikin. Tämä tarkoittaa jatkuvaa tasapainoilua ryhmän ja yhden lapsen huomioimisen ja edun välillä. Ehkä karua, muta ehkä jokainen parikin lasta omaava voi ymmärtää, että 12-21 lapsen ohjaus vaatii organisoimista ja tietyn määrän aikuisia.
Tää on taas ongelma, jota ei edes ole olemassa. Tehty ongelma, oman pään sisällä kehitetty liian kiltin ja muita miellyttävän ihmisen kyhäelmä.
Viet lapsen hoitoon, riisut (kuten kaikki muutkin) ja luovutat hoitohenkilökunnalle. Sanot hei hei ja lähdet.
Oli niin monipolvinen sepustus, että meni pää pyörälle jo tekstin pituudesta.
1) perehdytä itse lapsesi hoitoon. Siihen ei mene taatusti enempää kuin 2-4 päivänä muutama tunti aamusta. BTDT
2) älä valehtele sinne mitään. Kun on puhtaat jauhot pussissa, ei tarvitse kieroilla, ketkuilla eikä pelätä kiinni jäämistä