Mihin keskustelemaan uskosta?
En kuulu mihinkään kirkkoon, mutta viime aikoina erilaiset uskonkysymykset on pyörineet mielessä ja etsiskelen kai omaa tietäni ja tapaani uskoa johonkin suurempaan. Minulla ei ole kokemusta esim. seurakunnasta eikä minkäänlaisia yhteyksiä uskonnollisiin yhteisöihin. Onko jonkun sellaisen piirissä mahdollisuutta keskustella omasta henkilökohtaisesta uskosta? Voiko esim. johonkin pappiin ottaa yhteyttä?
Vaikka kaipaisinkin keskustelua jonkin sortin "auktoriteetin" kanssa, tuntuu turhalta alkaa häiritsemään vain virkastaan huolehtivaa ihmistä omilla kysymyksillään. Ehkä pitää etsiä jokin aktiivinen nettipalsta?
Kommentit (15)
[quote author="Vierailija" time="25.07.2014 klo 14:59"]
[/quote]
Kiitos omaperäisestä neuvosta, eipä olisi muuten näin internettiä käyttäessä tullut mieleen käyttää internetiä tiedonhakuun. Yleensä ihmiset, jotka kysyvät jotain keskustelupalstalla kaipaavat keskustelua. Googlaan kun haluan lukea parhaimpien hakutulosten vastauksia, kysyn kun haluan kuulla tietyn ryhmän henkilökohtaisia kokemuksia.
Voit mennä juttelemaan papille tottakai sitä varten he ovat
Voit mennä lähimpään seurakuntaasi varmasti ihmiset auttaa tai kerro missä päin asut niin etin sulle papin numeron
Papit ja seurapuhujat ovat niitä kenen kanssa voi keskustella, koska he osaavat hyvin selittää eri raamatunkohtia.Sit tietysti ihan uskovaiset aikuiset ja nuoret miksei lapsetkin.Mene rohkeasti seuroihin Rauhanyhdistykselle sielä voit kuunella seurapuheita ja jutella uskonasioista.Seuroihin ovat kaikki ihmiset tervetulleita.Nyt jos haluat kuunnella seuroja niin aukaise sivu "Ranuan opistoseurat 2014"sieltä kuuluu paraikaa seurat jotka kestävät sunnuntaihin saakka:).
En oikein tiedä nettipalstoja. Niissä ja joissain seurakuntienkin tapahtumissa voi olla ongelmana se, että uskovat käsittävät kaiken kysely kyseenalaistamisena. Monilla on tapana kysellä ihan vain hämmentääkseen ja saattaakseen uskova noloksi, niinpä monet uskovat ovat aika lailla karvat pystyssä, kun joku alkaa kysellä, ja on ehkä vaikeaa tajuta, että kyselijä on aidosti kiinnostunut eikä vain nolaamassa.
Lisäksi joillakin uskovilla (usein uskossaan aika nuoria) on ikään kuin käsitys, etteivät voi myöntää, että eivät jotakin tiedä. Uskossaan nuorta voi itseäänkin ahdistaa, jos joku alkaa kysellä vaikeita asioita. Usko ei ole vielä niin kovin vahvaa, että se kestäisi ahdistumatta omat kyseenalaistamiset. (Tosin uskonkriisejä tulee ihan kaikilla, mutta jossain vaiheessa on jo käynyt läpi sen, ettei ihan kaikkia nippelitietoja tajua ja vaikka sen ettei itse tarvi kantaa hartioillaan kaikkien muiden uskovien sanomisia ja uskon nimessä tehtyjä tekoja.)
Suosittelen, että yrittäisit mennä paikkakunnallasi Alfa-kurssille (n. 10 kokoontumista) tai jollekin muulle uskon asioista kiinnostuneiden kurssille. Esim. nuorille aikuisille OPKO alkaa järjestää, joillakin paikkakunnilla Uncover-raamattupiirejä (6 kokoontumiskertaa). (Video on englanniksi, mutta tuo materiaali on käännetty suomeksikin.) Alfa-kurssia järjestävät todella monet eri kirkkokunnat.
Noidenkin ryhmien tai vaikkapa eri raamattupiirien tunnelmassa voi olla suuriakin eroja. Parasta on, jos löytää ryhmän, jossa ohjaaja ja osallistujat uskaltavat myös vastata "en tiedä" ja uskaltavat näyttää epävarmuuttaan joissain asioissa. Jos aina tulee vastaus kuin apteekin hyllyltä, niin se pistää miettimään, että onkohan ne vastaukset ihan loppuun asti pohdittuja. Monilla myös on sellaisia onttoja ja jopa virheellisiä automaattivastauksia, joilla kuitata asia, kun joku "kyseenalaistaa".
Googleta One way mission. Sieltä saat apua ja pääset eteenpäin. Itselleni uskoon tuloni oli elämäni paras asia, päivääkään en ole katunut. En itse kuulu mihinkään kirkkokuntaan, vaihdan silloin tällöin ajatuksia uskovien ystävieni kanssa.
Luterilaisissa seurakunnissa on yleensä papeilla päivystysvuorot, joiden aikana voi "matalalla kynnyksellä" olla yhteydessä. Ottamalla yhteyttä pappiin pääset ainakin alkuun. Alfa-kurssia suosittelen myös ehdottomasti! Kannattaa myös tutustua avoimin mielin paikkakunnan muihin seurakuntiin, esim. helluntai- ja vapaaseurakuntaan jos sellaisia on. Näissä on usein ehkä tehokkaammin järjestetty pienryhmiä ym. toimintaa, jossa aktiivista keskustelua kaipaava saa vastauksia kysymyksiinsä. Henk. koht. suhtautuisin hieman varauksella joihinkin uuskarismaattisiin (eli tunnustuskuntiin sitoutumattomiin) seurakuntiin, mutta niiden suhteen ei voi tehdä mitään yleistyksiä.
Lainaa kirjastosta Sam Harrisin kirjoja (3 kpl). Hän on neurobiologi ja yksi kirjoita on hänen tohtorinväitöskirjansa.
Todella asiaa ja pitää miettimään.
Ja tuon Sam Harrisin jälkeen kannattaakin lukea uusateismin kritiikkiä, esim. John Lennoxin Tähtäimessä Jumala - Miksi uusateistit osuvat harhaan?.
Turussa alkaa Alfa-kursseja:
https://www.turunseurakunnat.fi/portal/fi/ajankohtaista/yhtyman_uutiset/?bid=3523&vid=37
Jouduin lähtemään kysymykseni jälkeen kiireellä töihin paikkaamaan sairastunutta, joten katosin omasta ketjustani, mutta halusin vaan kiittää kaikkia vinkkejä antaneita. Näillä eteenpäin!
ap
Google