En enää jaksa olla hyvä äiti, ainakaan koko ajan.
Mitä tehdä 11v lapsen kanssa jonka luonne on osin suoraan sanottuna ihan perseestä?
Oikeasti, voimat on loppu, ehkä se taas siitä kun arki kouluineen ja töineen alkaa eikä olla 24/7 tekemisissä, en tiedä. Mutta viimeksi tänään itku kurkussa hälle sepustin miten en enää jaksa tuota käytöstä, me ollaan sen perhe eikä jokin roskakasa. Kun ihan kaikesta saa myös vääntää, hampaiden pesusta lähtien. Ja tuo helvetin kännykkä, se on pojalle henki ja elämä.
Hän on hirvittävän temperamenttinen, "skitsoilee" päivittäin milloin mistäkin ja paljon. Sytytyslankansa on olematon, hermostuu ja hepuloi sekunnissa jos ei jotakin tajua tai jokin asia yhtään vaikea, oikeasti. Monet omituisetkin pikkujutut voivat saada hänet tolaltaan ja esim monista eri asioista pitää valittaa ja kuuluvasti kun herraa ottaa niin pattiin, esimerkkinä se kun kaupasta ei löytynyt juuri sitä mieleuisinta Novellen juomaa, ei ollut isi katsonut kunnolla kun "ihaaaan varmasti siellä sitä on" jne. Eipä ollut, liekö aikainen aamuajankohta syynä kun ei päivän kuormat vielä olleet tulleet.
Lisäksi tekee Eemelimäisiä jäyniä päivittäin (osaltaan ovat toki suloisia) ja mikä "pahinta", hän ei oikein osaa lopettaa asiaa joka toista henkilöä jollakin tavoin häiritsee, kiusaa tai ärsyttää, ei millään eikä ainakaan hyvällä. Pitää vähintään korottaa ääntä ja/tai suuttua, vetää pultit.
Voisin puhua myös hänen hyvistä puolistaan kuten herkkyydestä ja suloisuudesta ja siitä miten koulu kuitenkin sujuu ja siellä käyttäytyy moitteetta, mutta en nyt jaksa.
Kommentit (8)
No on sillä sitäkin jo päällä, mutta vakavasti puhuen hän on ollut tuollainen "aina".
ap
Kännykkä pois. Perkele, mikä aikuisia vaivaa?? Jos kännykkä aiheuttaa kiukuttelya, niin sitten kännykkä pois. Jos pitää kiukutella jostain vissystä, niin sit omaan huoneeseen kiukuttelemaan ja pois vasta kun on rauhottunu. Ei semmosta tartte muitten kuunnella. Käyttäydy itse kuten aikuinen, äläkä vingu lapselle jotain paskaa jostain roskakorista.
Oletko kokeillut rauhallista, lapsen älyä arvostavaa keskustelua toisten huomioonottamisesta ja perhe-elämän rauhasta. Oletko kysynyt, mitä itse ajattelee ja mitä toivoo (vaikka sinulta). Ja hei, en sun tietenkään koko ajan tartte olla mikän täydellinen äiti. :D
Pieni ero, esimerkiksi leiri lapselle? ;)
Kännykkä ei nyt ole se ongelman ydin eikä edes ongelma. Toki rämplää sitä ja rämpläisi enemmänkin JOS annettaisiin, mutta se ei siis ollut nyt purkaukseni pointti.
ap
[quote author="Vierailija" time="24.07.2014 klo 10:08"]Kännykkä ei nyt ole se ongelman ydin eikä edes ongelma. Toki rämplää sitä ja rämpläisi enemmänkin JOS annettaisiin, mutta se ei siis ollut nyt purkaukseni pointti.
ap
[/quote]
No silti jos mun lapsi narisis turhasta, niin ottaisin edut pois, eli kännyn, ja ne Sais takas vasta ku osaa käyttäytyä.
Meilläkin on noita keskusteluja välillä kun käytös minua kohtaan on huonoa, välillä taas käsken peruuttaa ja tulla ovesta sisään eri asenteella, välillä huudetaan kuin raivopäät. Onneksi käyttäytyvät muualla suht hyvin. Ja tuohon vichynarinaan antaisin uudet vuorosanat: kiitos isä kun edes yritit etsiä minulle vichyä. Voin juoda hanavettä ja sinä tuon vichyn". Tuossa kohtaa omani muljauttavat silmiä mutta ymmärtävät kyllä.
Olisikohan ihan murrosikää? Kuuluu ihan asiaan olla ärsyttävä ;)