Lapseni jäi kiinni varkaudesta jo toistamiseen
Ensimmäisellä kerralla hän (8-vuotias poika) vei minulta rahaa. Keskustelimme asiasta hyvässä yhteishengessä ja hän lupasi meille, ettei enää tekisi niin. Toisella kerralla poikamme näpisti lähikaupasta karkkia. Sieltä soitettiin, olin hävetä silmät päästäni. Mitä me nyt teemme?
Kommentit (23)
Kotiaresti. Ei loppukuuhun huitele omilla teillä vapaa-ajalla.
Pitkä keskustelu aiheesta ja kysy mahdollisimman tyynesti miksi teki niin
Pitäisi saada selville teon taustat. Seuraus sen mukaan.
Meillä vanhemmat monesti haluavat että varastanut lapsi saa tietyksi ajaksi porttikiellon kauppaan. Se voi olla ihan ok vaihtoehto, että näkee, että teolla on seurauksia. Mutta tietysti lapsen tilannetta pitää muuten käsitellä.
t: lähikaupan täti
Itse tuli lapsena varastettua vaikka mitä, se oli tosi hauskaa.
Remmi kehiin, johan lähtee varastelunhimot!
Kovaa vauhtia menossa lapsukainen tuhon tielle
Johan nyt on kumma, jos ei kasvatuskeskustelukaan tehoa! Onko se hemmoteltu piloille? Jo toinen kerta!
En olisi vielä hirveän huolissani kun on kyse noin nuoresta lapsesta. Nyt vaan sitä kasvatusta, pidätte asiaa tapetilla ja opetatte miten väärin varastaminen on. Porttikielto siihen kauppaan joksikin aikaa olisi hyvä, samoin se että käytte pyytämässä anteeksi kauppiaalta. Puhukaa paljon varastamisen seurauksista, lukekaa siitä kertovia kirjoja yms.
Poika kauppaan pyytämään anteeksi.
Vierailija kirjoitti:
Itse tuli lapsena varastettua vaikka mitä, se oli tosi hauskaa.
Samat sanat! Mäkin nyysin lapsena yhtä ja toista kaupoista: limua, karkkia, myöhemmin kaljaa ja sidukoitakin. Silloin tällöin vohkin vieläkin, jos siihen tarjoutuu otollinen tilaisuus. Mukavaa puuhaa.
Hän selkeästi haluaa rahaa jolla saa karkkia kuten mäkin halusin. Kun en saanut niin varastin äidin lompakosta tai suoraan kaupasta karkkia. Okei mua kyllä hakattiin kotona ynnä muuta jonka vuoksi lohduttauduin karkilla jota sitten hankin keinoja kaihtamatta ja lisää tuli turpaan mikäli jäin kiinni. Sitä en vaan muista hakattiinko mua eka vai pöllinkö mä eka. Eiku joo kyl mua kiusattiin ihan ekana muiden pentujen toimesta. Ehkä tästä on sulle jotain apua.
Neuvo sitä vaikka etsimään pulloja kadunvarsilta, niin ei tarvii pölliä kaupoista..
Jos kyse on huomion hakemisesta, niin tilanne ei parane ankaralla rangaistuksella, päinvastoin. Juttelisin lapsen kanssa kunnolla ja päättäisin sen jälkeen, mitä tuosta seuraa.
Rankaisemilla (huutaminen, aresti, pahoinpitely jne.) et saavuta mitään.
Käy läpi miksi lapsi on niin tehnyt. Jos pelkkää pahuuttaan, hae apua perheneuvolasta, mutta todennäköisesti kyse on jostain muusta. Hän kokenee, ettei saa tarpeeksi huomiota ja omia toiveitaan läpi. Jos näin on, sinun pitää muuttaa käytöstäsi.
Lapsen täytyy tietenkin hyvittää tapahtunut jotenkin, esimerkiksi tekemällä ylimääräisiä kotitöitä niin, että rahasumma kuittaantuu. Kohtuus tässäkin, parin euron rike ei edes sakkomaksun kera tarkoita mitään koko talon ikkunoiden pesua tai muuta. Anteeksipyyntö kauppiaalle ja keskustelu sinne päin, että tämä ei ollut ok, en tee näin toiste.
Äläkä taivaan tähden huomauttele asiasta jatkossa. Kerran varas ei ole aina varas.
Vierailija kirjoitti:
Poika kauppaan pyytämään anteeksi.
Tämä voisi toimia. Opettaa myös sitä että joutuu kohtaamaa sen tekemänsä vääryyden ja teoilla on seurauksia. Luottamuksesta kannattaa keskustalla kotona, siitä miten tärkeää se on. Laittaisin arestiin myös, ei voi päästää enää kavereiden kanssa keskenään jos ei voi luottaa että osaa käyttäytyä.
Jos käytössä puhelin/pelikonsoli/padi/tms laite, ottaisin viikoksi pois. Seuraavasta kerrasta laite kerrallaan myyntiin. Jos ei arvosta toisen omaisuutta, ei varmaa sillä omallakaan ole väliä. Noista kaupan tavaroista muuten kannattaa puhua lapsille kauppiaan omaisuutena, joka ne on sinne myyntiin ostanut. Silloin ne kuuluu jollekin eikä vain ole siellä kaupassa kuin ylimääräisenä, ei kenenkään omana. Saa kasvot se henkilö keneltä vie tavaraa kun näpistelee.
Varastin kerran epelinä läheisestä ruokakaupasta (R.I.P.) jäätelön ja karkkiaskin. Jäin tietysti tästä kiinni, ja kotiin otettiin yhteyttä. Se on ainoa kerta, kun koskaan sain selkääni: isä antoi vyöstä (kysyi ensin 'kohteliaasti', kummalla päällä lyödään). En ole koskaan varastanut enää sen jälkeen. En kannata ruumiillista kuritusta, mutta minuun se kieltämättä kyllä tehosi. En usko, että varkaus olisi jäänyt siihen yhteen kertaan, jos en olisi joutunut maistamaan vyöstä. (Tämä tapahtui 1980-luvulla.)
Puhelin pois! Ruutu- ja peliaika pois! Kauppaan ja anteeksipyyntö! Jämäkkä keskustelu!
Älä huoli, ehkä joku varastaa lapsesi ja vie hänet pois, niin että ette enää koskaan näe häntä. Siihen loppuvat varastelut. The End.
Kunnon rankaisu pojalle.