Exän lievästi sanottuna outo ajatusmaailma.
Eli mies jätti minut n. puolitoista vuotta sitten, syitä en tässä nyt ala sen tarkemmin ruotimaan mutta sanotaanko että ihan aiheesta ero tuli (lähinnä minun syy). Aluksi oltiin ihan hyvissä väleissä ihan jo kolmen yhteisen lapsenkin vuoksi. Kuitenkin mies teki hyvinkin selväksi että mitään paluuta yhteiseen elämään ei ole ja että tunteet minua kohtaan ovat kuolleet, tämä tietysti musersi sydämmeni aivan palasiksi ja välit tulehtuivat pahasti varsinkin kun sain tietää että miehellä ollut exänsä kanssa jotain vispilänkauppaa eromme jälkeen, ja luulen että hän edelleen haaveilee tästä, tiedän kuitenkin että tämä ex ei ole kiinnostunut miehestäni muuta kuin korkeintaan sänkykumppanina.
Nyt viimeisen parin kk aikana asiat ovat kuitenkin muuttuneet tuntuvasti,asioita ollaan saatu sovittua ja olemme viettäneet paljon aikaa yhdessä sekä lapsien kanssa, omasta mielestäni näin kivaa ei ole ollutkaan kuin joskus suhteen alkuvaiheilla.(seksikin nykyään fantastista :)) Mies myös vihjailee välillä mahdollisesta yhteen paluusta, joka tietysti saa odotukseni jälleen korkealla... Mutta toisinaan taas kehottaa etsimään uuden miehen. :( En oikein ymmärrä missä mennään, ahdistaa, masentaa ja pelottaa jos jälleen koen sen eroahdistus helvetin.
Voiko asia mennä näin yksinkertaisesti että mies ihastui exäänsä mutta saikin pakit jonka vuoksi päätti sitten alkaa pitää peliä jälleen kanssani.?
Anteeks jos hieman epäselvää artikulointia. Mutta kiitos jos jaksat lukea ja vieläpä vastata. :)
Kommentit (46)
Mies ei ehkä ole (riittävän) vakavissaan suhteesi, jos tosiaan kehottaa etsimään uuden.
Kysyn tätä edellistä siis sen takia että sillä voi olla merkitystä tämän hetkiseen tilanteeseenne niin olisi helpompi vastailla
[quote author="Vierailija" time="22.07.2014 klo 22:11"]Miksi ero alunperin oli sitten sinun syysi? Miksi siis erositte?
[Siis tätä kysyin/quote]
Ero oli monien osien summa, lähinnä kuitenkin oma masentuneisuuteni ja väsymykseni arjen pyörittämiisen. En huomioinut miestäni tarpeeksi ja hänellä itselläkin oli omat ongelmansa, raskas vuorotyö jne. Nyttemmin on harmitellut kun ei yhdessäolomme aikana tehty mitään mitä nyt ollaan tehty, eli yhteisiä asioita. Miksi hän vedättäisi tai vetäisi mitään roolia kun syytä ei ole, lapsiakin saa nähdä niin usein kuin haluaa.
Sä vain ajattelet liian monimutkaisesti. Mies kaipaa seksiä.
Tuntuu että mies itsekkin on pihalla omista tunteistaan. Itsellänikin oli vastaava tilanne aikoinaan, eukko ei oikein tiennyt mitä halusi, pidettiin breikki ja kokeiltiin uudestaan puhtaalta pöydältä. Nyt ollaan oltu onnellisia ja ennenkaikkea avoimia toisillemme. Puhuminen auttaa mutta siihen tarvitaan kaksi, kaikki kivuliaimmatki asiat vaan rohkeesti pitää käydä läpi.
Olette luultavasti ja valitettavasti oikeassa :( Haluisin vain niin kovasti yrittää uudelleen, mies on elämäni ensimmäinen suuri rakkaus ja hänestä yli pääseminen tuntuu mahdottomalta. Ja 9 on siinä oikeassa että asioiden perusteellinen läpikäyminen on meille aina ollut jostain syystä vaikeeta, eron jälkeen sekin on kyllä helpottanut, nyt pystymme puhumaan melkeinpä mistä vaan jo paljon vapautuneemmin.
ap
Miehesi ei selvästikään ole aivan tosissaan ja vakaa, jos kehottaa sinua etsimään uuden miehen. Ja jos olette eronneet ja miehelläsi on ollut yritystä muihin naisiin päin, miksi ihmeessä edes yrität suhdetta hänen kanssaan? Seksisuhde ei varmaankaan tee sinulle hyvää, on seksi kuinka loistavaa tahansa. Ajattele myös lastesi hämmennystä, kun iskä vuorotellen on kotona ja sitten taas lähtee. Seksi ei voi olla ehtona lasten tapaamiselle, kummankaan puolelta.
Kysyin tuota eron syytä siis juuri.
Itselläni on tällä hetkellä samanlainen tilanne kuin sinulla erotessasi. Meillä on pieniä lapsia ja olen aivan uupunut ja väsähtänyt, miehestäni vieraantunut. Jossain vaiheessa yritin vielä lähentää suhdettamme, mutta nyt en enää edes yritä. Yhteistä, saati omaa aikaa ei juuri ole ja ero on käynyt mielessä. Miehen läsnäolo lähinnä ärsyttää yleensä. Kävikö teilläkin näin? Huomioiko mies silloin sinua mitenkään?
Ehkä lapsenne ovat kasvaneet ja arki alkaa helpottaa etkä ole enää kireä ja äkäinen? En usko, että miehesi vedättää sinua nyt. Aikaisemmin, olikohan kyse siitä, että miehesi ei kestänyt lapsiperhearkea (meillä ainakin välillä arki ihan helvettiä) vai se, ettei hän jaksanut sinua?
Minun luonteeni on ainakin muuttunut pienten lasten kanssa kotona ollessa, olin ennen ilonen ja avoin, nyt olen äkäinen ja ilkeä.. myös miehelleni.
Seksille stoppi, ja koko epämääräiselle "suhteelle" stoppi. Lasten hämmennys on asia, mitä et voi sivuuttaa.
Joko olette oikeasti yhdessä, tai sittten vaan eronneet vanhemmat, mutta ette sekoile keskenänne kuin teinipari. Siinä voi lapsiakin satuttaa, vaikka teistä idea kuinka kiva olisikin.
Ei se seksi tässä pääosissa olekkaan, kunhan totesin että sekin osa-alue on parantunut eron jälkeen. :) Olemme lähes päivittäin tekemisissä ja yleensä mies on se joka ehdottaa jotain yhteistä tekemistä(ei seksiin liittyvää)
Ihmetyttää vain niin kovasti kun välillä hän jo suunnittelee yhteisiä ulkomaan matkoja ja muuta, ihan kuin koko eroa ei olisi ollukkaan, sitten taas kylmästi toteaa jotain tyyliin "sitten kun sulla on uus mies ja blabla". :/
Miten tässä pitäis toimia? Olen valmis yrittämään uudestaan, oli meillä kuitenkin paljon hyvääkin 7 vuotta kestäneessä suhteessa.
ap
Selvä pesäero: tästä lähtien olette VAIN lastenne vanhempia ja mieluiten hyvissä väleissä. Kaikki vanhan lämmittely täytyy loppua!
[quote author="Vierailija" time="22.07.2014 klo 22:42"]
Kysyin tuota eron syytä siis juuri.
Itselläni on tällä hetkellä samanlainen tilanne kuin sinulla erotessasi. Meillä on pieniä lapsia ja olen aivan uupunut ja väsähtänyt, miehestäni vieraantunut. Jossain vaiheessa yritin vielä lähentää suhdettamme, mutta nyt en enää edes yritä. Yhteistä, saati omaa aikaa ei juuri ole ja ero on käynyt mielessä. Miehen läsnäolo lähinnä ärsyttää yleensä. Kävikö teilläkin näin? Huomioiko mies silloin sinua mitenkään?
Ehkä lapsenne ovat kasvaneet ja arki alkaa helpottaa etkä ole enää kireä ja äkäinen? En usko, että miehesi vedättää sinua nyt. Aikaisemmin, olikohan kyse siitä, että miehesi ei kestänyt lapsiperhearkea (meillä ainakin välillä arki ihan helvettiä) vai se, ettei hän jaksanut sinua?
Minun luonteeni on ainakin muuttunut pienten lasten kanssa kotona ollessa, olin ennen ilonen ja avoin, nyt olen äkäinen ja ilkeä.. myös miehelleni.
[/quote]
Luulisin että jotakuinkin juuri noin kävi meille, raskas arki ja molempia alkoi naamat tympiä. Sitä omaa aikaa ilman lapsia sekä tietysti myös lapsien kanssa olisi pitänyt järjestää enemmän. Uskosin että miehellä on vielä jotain tunteita muakin kohtaan mutta se ailahtelevaisuus ihmetyttää. Päätin että otan nyt hieman etäisyyttä ja opettelen sanomaan ei, vaikka vaikeata se tulee olemaankin. Miehen itsetunto vaihtelee myös hurjasti, välillä hän on niin voimissaan ja toisinaan taas täysin romahtamaisillaan.
Jotenki pitäisi asia nyt ottaa puheeksi mutta miten? Pariterapiaanko?
ap
[quote author="Vierailija" time="22.07.2014 klo 22:52"]
Selvä pesäero: tästä lähtien olette VAIN lastenne vanhempia ja mieluiten hyvissä väleissä. Kaikki vanhan lämmittely täytyy loppua!
[/quote]
Miksi vanhan lämmittely täytyisi loppua? Hyvinkin usein vanha suhde alkaa toimimaan paremmin kuin koskaan, kunhan se pöytä välillä putsataan.
Voi myös olla, että mies haki lohtua exästä. Ehkä hän rakastaa sinua,mutta pelkää asioiden menevän uudestaan persiilleen, ja siksi välillä hannaa?
jos rakkautta on, on toivoa.
[quote author="Vierailija" time="22.07.2014 klo 22:11"]
Miksi ero alunperin oli sitten sinun syysi? Miksi siis erositte?
[/quote]
selvästi ja varmasti pettäminen
Kyllä teidän on nyt puhuttava tulevaisuudesta ihan kunnolla, ja tehtävä päätös kunnolla yhdessä olemisesta/yrittämisestä tai sitten ei ollenkaan. On/off suhde on se hankalin.
[quote author="Vierailija" time="22.07.2014 klo 23:14"]
[quote author="Vierailija" time="22.07.2014 klo 22:11"]
Miksi ero alunperin oli sitten sinun syysi? Miksi siis erositte?
[/quote]
Kuten jo kerroin, mieheni mielestä olin aina ärtynyt, väsyny enkä huomioinut häntä juuri lainkaan ja jälkeenpäin ajateltuna hän oli täysin oikeassa. Pettämisestä ei ollut kyse, ei ole edes käynyt mielessä koko seurustelumme aikana moinen, sen verran paljon kuitenki rakastan häntä vaikka en sitä aina osannut näyttää. :(
selvästi ja varmasti pettäminen
[/quote]
Oho, tuli ihme kaksoislainaus? No mutta kuitenkin, en myöskään usko että miehenikään olisi pettänyt, toisaalta olin hänen ensimmäinen pidempiaikainen suhde joten voipi olla että hän kuvitteli ruohon olevan vihreämpää siellä aidan toisella puolen.
ap
Asia on selvä kuin pläkki: se vedättää sua 6-0.