Joutuuko itsemurhasta automaattisesti helvettiin?

Vierailija kirjoitti:

MIkä on helvetti? 

Toiset ihmiset.

Ei koskaan pidä tehdä tilapäiseen ongelmaan pysyvää ratkaisua. Eihän siitä kuitenkaan mihinkään mielikuvituksen tuottamaan paikkaan joudu. Ihan vaan tavalliselle hautausmaalle. Omaisille, sukulaisille ja ystäville siitä vain aiheutuu suurta surua ja murhetta! Ajattele ensin heitä.

Kaikkeen tekin uskotte. Jos nämä asiat ahdistaa, niin kannattaa uskoa siihen, että mitään taivasta tai helvettiä ei ole, ja kun sydän pysähtyy ja aivotoiminta lakkaa, niin myös tietoisuus sammuu. Ja se siitä sitten. Sen jälkeen ihminen elää vain läheistensä muistoissa, mikä on aika kaunis ajatus.

Mitään todisteita mistään muusta ei ole, eikä mitään pelättävää siis. :)

Vierailija kirjoitti:

Helvetin olemassaolosta, eikä syistä joista muka sinne joutuisi, ole todisteita.

Helvettin on ihmisen keksintö, jolla saadaan peloteltua porukka käyttäytymään kuin lammas jotta eliitti voi jatkaa irstailua.

Vierailija kirjoitti:

Ei koskaan pidä tehdä tilapäiseen ongelmaan pysyvää ratkaisua. Eihän siitä kuitenkaan mihinkään mielikuvituksen tuottamaan paikkaan joudu. Ihan vaan tavalliselle hautausmaalle. Omaisille, sukulaisille ja ystäville siitä vain aiheutuu suurta surua ja murhetta! Ajattele ensin heitä.

Oma pikkuveljeni on tehnyt itsemurhan, ja silti ajattelen, että hänellä oli siihen oikeus. Hän oli pahasti sairas, eikä siihen löytynyt apua vaikka kaikki mahdollinen kokeiltiin. Minulla eikä kenelläkään muullakaan hänen läheisillään ole mitään oikeutta vaatia, että hänen olisi pitänyt jatkaa kärsimistään siksi että meidän ei tarvitsisi surra.

Surun kanssa voi elää. Emme ole samanlaisia mitä olimme ennen hänen kuolemaansa, olemme aina vähän surullisia. Voimme kuitenkin olla myös iloisia samaan aikaan. Ja valitettavasti on niin, että mitä vanhemmaksi elää, sitä enemmän niitä suruja kertyy. Niiden kanssa on pakko elää, jos elää aikoo.

Ei kai se Jumala mikään automaatti ole.