Lue keskustelun säännöt.
Äitini on lapsi. En enää kestä sitä (olen kestänyt jo 35 vuotta)
15.07.2021 |
Harvat kerrat olen äidiltä saanut läsnäoloa ja tukea. Sen sijaan äiti odottaa, että tykkään hänen jatkuvista somepäivityksistä, ja soittelen hänelle miten menee ja olen niin ihmeissäni hänen suurenmoisesta elämästään. Olisin kaivannut itsekin äitiä. Se on jotenkin heitetty kuin kylmä paperi vasten kasvoja, että minulla ei ole ollut äitiä.
En tiedä...
Kommentit (7)
Minullakin äiti odottaa että soitan hänelle. Samoi isä. Kumpikaan ei itse ota aloitetta muuten kuin lähettämällä viestin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minullakin äiti odottaa että soitan hänelle. Samoi isä. Kumpikaan ei itse ota aloitetta muuten kuin lähettämällä viestin.
Tämä on minusta outoa. Äiti ja isä ovat velvollisia antamaan rakkautta lapsilleen. Äiti ja isä odottavat omien lasten olevan vanhempia.
Kannattanee panostaa omaan hyvinvointiin ja siihen miten meinaa asiaa käsitellä tai antaa sen vaikuttaa omaan elämään. Olen sinua vanhempi ja samassa tilanteessa, mutta yritän jo vetää vähän rajoja välillemme. On se omakin elämä elettävänä, ei vaan voi vetää sitä toista mukana koko matkaa.
-voimia.
Vierailija kirjoitti:
Hänellä on paljon elämänkokemusta ja on tietenkin kypsempi kuin sinä. Sori nyt vaan.
Sanoisin, että on monia vanhoja ihmisiä joilta puuttuu elämänkokemus. Tai ehkä sitä onkin, mutta jos viisaus ei ole matkan varrella kehittynyt, siitä elämänkokemuksesta ei ole mitään hyötyä
Oma äitini auttaa konkreettisesti, mutta henkisesti on lapsen tasolla. Tiedän, miten traumatisoiva lapsuus ja nuoruus hänellä itsellään oli, joten ei ihmekään. On pitänyt hyväksyä, että henkisesti joudun suojaamaan itseäni häneltä ja hakemaan tuen muilta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hänellä on paljon elämänkokemusta ja on tietenkin kypsempi kuin sinä. Sori nyt vaan.
Sanoisin, että on monia vanhoja ihmisiä joilta puuttuu elämänkokemus. Tai ehkä sitä onkin, mutta jos viisaus ei ole matkan varrella kehittynyt, siitä elämänkokemuksesta ei ole mitään hyötyä
Olen itse vastaavassa tilanteessa miettinyt sanan "elämänkokemus" merkitystä ja päätynyt siihen lopputulemaan, että meillä kaikilla on kokemus siitä omasta eletystä elämästä. Uskon, että termi usein sekoitetaan sanaan näkemys tai jopa mielipide.
Se, että on elettyä elämää takana, ei tarkoita sitä, että olisi jotenkin viisaampi ja kokeneempi kaikkien ongelmien edessä. Joistain asioista ja ongelmista on voinut kertyä jonkin verran kokemusta, mutta ei elämänkokemus sanana kata koko elämää ja siinä olevia asioita eikä varsinkaan toisen elämää ja kokemusta tämän omasta elämästä.
Hänellä on paljon elämänkokemusta ja on tietenkin kypsempi kuin sinä. Sori nyt vaan.