Tunteeko kissat pahaa mieltä ja jos tuntee, niin mistä tiedät, että kissalla on paha mieli?
Kommentit (11)
Kissani ottaa nokkiinsa, jos menen silittämään juuri kun se on saanut turkkinsa nuoltua. Se katsoo How dare you! -ilmeellä ja nuolee sen kohdan uudestaan. Sitten se kääntää selän minua kohti ja seuraavat pari tuntia olen kuin ilmaa. Ruoka-aikaan tulee sitten taas sääriä hinkkaamaan.
Vierailija kirjoitti:
Kissani ottaa nokkiinsa, jos menen silittämään juuri kun se on saanut turkkinsa nuoltua. Se katsoo How dare you! -ilmeellä ja nuolee sen kohdan uudestaan. Sitten se kääntää selän minua kohti ja seuraavat pari tuntia olen kuin ilmaa. Ruoka-aikaan tulee sitten taas sääriä hinkkaamaan.
Voi, ihana 😄
Vierailija kirjoitti:
Kissaa kun ketuttaa, se voi tehdä mielenosoituksellisesti tarpeensa mihin vaan.
Höpöhöpö. Jotta se tekisi noin, niin sillä pitäisi olla joku ylimaallinen kyky tajuta, että omistajaa harmittaa jos se tekee tarpeensa paikkaan x, kissalla ei ole moista kykyä olemassa.
Tottakai kissa kuitenkin voi harmistua, eipä sitä varmaan kovin helposti sellaista harmistumista huomaa ja riippuu varmaan yksilöstä, miten sellainen voi ilmetä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kissaa kun ketuttaa, se voi tehdä mielenosoituksellisesti tarpeensa mihin vaan.
Höpöhöpö. Jotta se tekisi noin, niin sillä pitäisi olla joku ylimaallinen kyky tajuta, että omistajaa harmittaa jos se tekee tarpeensa paikkaan x, kissalla ei ole moista kykyä olemassa.
Tottakai kissa kuitenkin voi harmistua, eipä sitä varmaan kovin helposti sellaista harmistumista huomaa ja riippuu varmaan yksilöstä, miten sellainen voi ilmetä.
Aikanaan kun muutettiin pienempään asuntoon niin kissa alkoi vastalauseeksi pissata sinne tänne. Kenkiin, veljen koulureppuun jne.
Kissat ymmärtävät monenlaisia asioita ja tunteita.
Mulla oli yksin sinkkuna asuessani tiukkaa kuria pitävä kollikissa, joka kosti minulle niin että teki selkäni takana pikavauhtia jonkun asian jonka olin kieltänyt (vaikkapa sohvan kankaan repimisen). Jos tekemiseni eivät kissaa miellyttäneet, se oli pahalla tuulella ja piti mykkäkoulua olohuoneen nurkassa, tuskin vilkaisikaan minuun päin ja saattoi syljeskelläkin. Vasta kun olin useamman päivän polvillani leperrellyt, se antoi armollisesti anteeksi.
Pahin rikokseni kissakuntaa kohtaan oli aloittaa seurustelu. Kun poikaystävä tuli ensi kertaa hakemaan minut treffeille, niin heti ovella mustasukkainen kolli hyppäsi miehen reisille ja repi pilalle poikaystävän housut. Kerran poikaystävä toi minulle ruusuja, jotka laitoin maljakkoon ja vein olohuoneen pöydälle. Tuskin ehdin maljakon asettaa pöydälle, niin karvaturri oli salamana paikalla ja puri ruusunnuput irti varsista, osan nupuista se jopa söi. Poikaystäväni laittoi usein luokseni tullessaan autonavaimet ja lompakon eteisen pöydälle. Kissa kävi aina mielenosoituksellisesti pudottamassa ne lattialle. Melkoinen triangelidraama!
Koira on AINOA oikea lemmikki sekä perheenjäsen ja 99% palstalaisista on samaa mieltä tässä asiassa!
Vierailija kirjoitti:
Koira on AINOA oikea lemmikki sekä perheenjäsen ja 99% palstalaisista on samaa mieltä tässä asiassa!
Koira on ainoa perheenjäsen.
Tuolla asenteella kannattaa miettiä kuinka pitkään koirakaan jaksaa hengailla kanssasi.
Vierailija kirjoitti:
Kissaa kun ketuttaa, se voi tehdä mielenosoituksellisesti tarpeensa mihin vaan.
Ei ole totta!! Miten tämä väärä luulo on noin sitkeä?
On vetäytyvä jos olen kauan pois.
Surullinen, jos toinen kissa kuolee.
Kissani on syvästi loukkaantunut silloin kun hän juoksee jalkoihini kun kävelen, ja saa potkun päähänsä. Mitäs minua siinä potkit, en minä ole mitään sinulle tehnyt. Muistan aina sanoa että hän kyllä itse aiheutti kolarin juoksemalla jalkoihini yllättäen, että en ole mikään ennustaja.
Kyllä. Kissa näyttää apealta, ehkä piileskelee jossain, katsoo poispäin.
Jos kissa on surullinen, syynä on yleensä se, että se on sairas. Toki joku isompi tapahtuma kotona - toisen kissan kuolema tms - voi vaikuttaa.
Jos kissasi on surullinen, vie se lääkäriin.