Pala kurkussa
Menin suhteellisen tasapainottomassa tilassa ostamaan asunnon, eikä harkintakykyni ollut kohdillaan. Selvempänä hetkenä yritin tätä selittää välittäjälle ja myyjille, mutta eihän se ketään kiinnostanut. Hulluja on suorastaan velvollisuus ja helppo huijata.
Päädyin maksamaan ylihintaa pommikuntoisesta asunnosta, joka oli myytäessä niin täynnä tavaraa ettei kuntoa huomannut. En tietysti sairaana huomannut muutenkaan kun välittäjä piti huomioni itsessään ja kuunteli hetken aikaa empatiaa teeskennellen surujani. Markkinoitiin parempikuntoisena ja valokuvaajan ottamin kuvin. En tule ikinä saamaan omiani pois. Kun olen myöhemmin ollut yhteydessä välittäjään, saan kesken puhelun luurin korvaani valheellisen haloo-sanan saattelemana.
Nyt olo on ihan hirveä. En edelleenkään pysty syömään tai nukkumaan kunnolla. Olen yksin ja itken asunnolla. Muutto parinpäivän päästä, enkä ole saanut mitään tehtyä. Rahaa ei ole kenenkään palkkaamiseen. Haluaisin vain koko paskasta eroon ja tuntuu etten jaksa. Olen totaalisen yksin ja henkisesti loppu. Sain toissapäivänä yhteyden akuuttiryhmään, mutta eihän siellä osattu tai voitu auttaa, eikä kukaan oikeasti välitä. Ainoa saamani diagnoosi on ollut masennus. Tiedän ettei tämä ole oikea paikka kirjoittaa, mutta olen seurannut av:tä tiiviisti ja se on monesti ollut yksinäisenä ainoa kontaktini kanssaihmisiin.
Voisit kyllä viedä asian käräjille. Mene oikeusaputoimistoon.