Näin ilmastopaketti vaikuttaa

EU:n esittämien ehdotusten tavoitteena on saada unioni hiilineutraaliksi vuoteen 2050 mennessä. Suomi on asettanut omaksi aikarajakseen vuoden 2035. Lue, miten millaisia vaikutuksia ilmastopaketilla on toteutuessaan suomalaisten arkeen.

- Asuminen ja lämmitys

Asuntojen lämmittäminen fossiilisella energialla kallistuu, kun rakennukset liitetään ehdotuksen mukaan päästökauppaan. Päästöoikeuksien hinnannousu lisää fossiilisten energianlähteiden hintojen nousupainetta.

Energiayhtiöt joutuvat jatkossa ostamaan päästöoikeuksia sitä enemmän, mitä enemmän ne käyttävät fossiilisia polttoaineita, eli kivihiiltä, maakaasua, turvetta ja öljyä. Näitä käytetään paljon erityisesti Helsingissä.

Esimerkiksi Helsingissä kiinteistöjen lämmityksessä käytetään yhä paljon fossiilista energiaa. Uusi ilmastopaketti uudistaa lämmityksen päästökauppaa.

Lämmityskulut noussevat esimerkiksi öljylämmitteisissä rakennuksissa. Odotus on, että jatkossa lämmitys hiilineutraaleilla energialähteillä tulisi olemaan samanhintaista tai edullisempaa kuin fossiilisilla lähteillä.

- Kulutustavarat
Joidenkin kulutustavaroiden hinnat kallistuvat. Tähän vaikuttaa muun muassa se, onko tuotteen valmistuksessa tai sen materiaalien prosessoinnissa käytetty uusiutuvaa energiaa vai ei.

Uusilta tuotteilta vaaditaan lisää energiatehokkuutta. Energian verotuksen nousu saattaa siirtyä raaka-aineiden ja tuotteiden hintoihin.

Meriliikenne otetaan mukaan päästökauppaan. Se tarkoittaa, että Suomelle elintärkeä rahtiliikenne kallistuu.

Koska tavoitteiden kiristäminen nostaa kustannuksia, EU:n ulkorajoilla otettaisiin käyttöön hiilimaksut vuodesta 2026 alkaen suojaksi halpatuonnilta ja tietyiltä runsaspäästöisiltä tuotteilta.

Niitä peritään yrityksiltä, jotka tuovat EU-alueelle viiden eri alan tuotteita: sementin, lannoitteiden, raudan ja teräksen, alumiinin sekä sähkön tuottajilta.

Hiilitullien maksajiksi joutuvat esimerkiksi Kiinasta ja Venäjästä tuovat yritykset. Venäjän tuontisähkö on tärkeää Suomelle. Koska sitä tuotetaan valtaosin fossiilisilla polttoaineilla, Venäjältä tuleva sähkö todennäköisesti kallistuu.

Tukea pienituloisille
Kuluttajahintojen nousu osuu erityisesti pienituloisiin. Heidän tilanteensa helpottamiseksi komissio esittää erillistä tukirahastoa, jonka on tarkoitus auttaa kotitalouksia lisäkustannusten kattamisessa.

Vuosina 2025–2032 tästä "sosiaalisesta ilmastorahastosta" jaettaisiin rahaa yli 72 miljardia euroa kotitalouksille, matkustajille ja mikroyrityksille, tuettaisiin investointeja rakennusten energiatehokkuuteen sekä rahoitettaisiin nolla- ja vähäpäästöisen liikenteen käyttöä.

Sosiaalisen ilmastorahaston kautta voitaisiin tukea vähävaraisia esimerkiksi lämmitysjärjestelmien uusimisessa.

Rahasto on toistaiseksi ehdotuksen asteella, eikä sitä ole EU:n jäsenmaissa vielä hyväksytty.

(Huom. Suomi vastustaa jo valmiiksi avustuspakettia pienituloisille. Esim. Tuppuraisen mukaan se on tarpeeton, kuinkas muutenkaan.)

https://yle.fi/uutiset/3-12020847