Miksi niin moni pelkää opintolainaa?
Se on kuitenkin suhteellisen halpaa lainaa ja saa verovähennykseen, jos valmistuu tavoiteajassa.
Eli en ymmärrä, miksi sitä ei voida nostaa (vaan mieluummin valitetaan kuinka tiukkaa on), mutta heti kun valmistutaan niin moninkertaisen asuntolainan nostossa ei ole mitään ongelmaa.
Kommentit (43)
Vaikka tää ketju on siitä miks niin moni ei ota lainaa, ni aattelin kuitenkin kertoo miks ite otin lainaa.
Asuin ekan vuoden solussa eli yritin säästäö asumismenoissa. Se oli kuitenkin täyttä helvettiä. Suorastaan vihasin kämppiksiäni, jotka valvoivat ja riehuivat kaikki yöt, eivät koskaan hoitaneet kunnolla ja ajallaan esim. omia siivousvuorojaan. Vuoden kestin sitä katella. Nyt hankin itelleni vuokrakaksion kaupungista, joka ei ole edes kovin suuri, mutta vuokrat ovat aivan naurettavia. Maksan vuokraa 580e/kk ja tukea tulee 530e/kk. Haluan panostaa opiskeluun, urheilla ja viettää välillä myös vapaa-aikaa, joten töihin en halua. Ei ainakaan siivoomaan, jota olen siis tehnyt ja jota olen niin kurkkua myöten täynnä! Tosin kesätöikseni olen viimeiset kolme vuotta siivonnut, koska muita töitä en ole saanut. Tähän yhtälöön ei siis sovi muuta kuin laina, jota nostan 200e/kk. Ekana vuonna en nostanut eli neljältä vuodelta lainaa kertyyy 7200e, mikä minusta ei ole kovin suuri summa omasta rauhasta, kohtuullisesta elintasosta ja ajoissa valmistumisesta
Pelkään kaikkea lainaa 90-luvun laman takia.
Itselläni oli opintolainaa jotain 11000 euroa (opiskelin ulkomailla), ja maksoin sen pois kolmessa vuodessa. Opiskelu on aina henkilökohtainen sijoitus omaan itseen eli en olisi pärjännyt ilman lainaa. Minusta opiskeluaikana voi ja tulee tinkiä elintasosta etenkin Suomessa, jossa koulutus on ilmaista ja saa vielä rahallista tukeakin opintoihin. Uskon, että jollain aikajänteellä ainakin korkeakouluopinnot muuttuvat maksullisiksi. Rahaa ei vain enää ole ilmaiseen koulutukseen.
40; tuo on tietenkin totta tavallaan, että opiskelu on aina sijoitus omaan itseen, mutta eihän se aina ole näin. Työmarkkinat muuttuvat, korkeakoulujärjestelmä ei läheskaan aina vastaa elinkeinoelämän tarpeita, ja suurin osa nuorista ei voi mitenkään tietää, kannattaako koulutus, koska lähtökohta on kuitenkin se, että . Omassa kaveripiirissäni on paljon luonnontieteilijöitä (kuten biologeja, kemisteä ja biokemistejä) jotka ovat opiskelleet ahkerasti ja huomanneet ettei se sijoitus kannattanut, koska töitä ei omalta alalta saa, ja ylipäänsä kaikkeen työhön tarvitsee jonkun koulutuksen. Siinä sitä sitten opiskellaan kolmekymppisenä sosiaali - ja terveysalalle miettien, että olisinpa tehnyt tämän jo kymmenen vuotta sitten.
En saanut osa-aikatöitä, vaikka hainkin. Rahat olivat lopussa ja päädyin lainaan. Syksyllä tuli muutto yhteen kumppanin kanssa -> taas tuli ylimääräinen raha tarpeeseen.
Amk-opinnot vaativat paljon läsnäoloa joten työvuoroja on vaikeaa sopia. Myös pakolliset harjoittelut imevät mehut. Viikonloppuisin luen tentteihin ja rentoudun, koska lainan avulla ja kesätienesteillä olen pärjännyt ihan hyvin. Saatuamme vihdoin halvemman asunnon voin ehkä jo luopua lainasta ensi syksynä.
En silti kadu lainaani, sillä ilman sitä en olisi selvinnyt tai ainakaan en olisi nyt tässä pisteessä opintojeni kanssa. Arvosanat ovat olleet erittäin hyviä ja pisteet kertyneet ajallaan. Kesällä ehtii kyllä raataa töissä. Opiskelen myös alaa, jolla on aina töitä tarjolla.
[quote author="Vierailija" time="17.07.2014 klo 20:06"]
[quote author="Vierailija" time="17.07.2014 klo 19:55"]
Ohis, mutta eläminen maksaa nykyään enemmän mitä ennen, lisäksi töitä saa huonommin =hyvä että opiskelijat saavat nykyään opintotukea eikä elämistä tarvitse rahoittaa 100% lainalla.
Islanti on vähän huono esimerkki, siellä on käytännössä täystyöllisyys --> ihmiset tietävät että saavat töitä opintojen jälkeen, ja varmemmin omalta alalta vert. Suomessa. Varmasti moni Suomessakin ottaisi lainaa jos tietäisi että ihan varmasti että saa (edes jotain...) töitä valmistumisen jälkeen.
Ja jos joku ihmettelee miksi "eläminen maksaa nykyään enemmän", se johtuu siitä että ennen ei tarvittu esim. tietokoneita, käytännössä sellainen pitää opiskelijalla olla (usein tulee tärkeitä juttuja kuten tuntimuutoksia, tehtäviä, arvosanoja jne. netin kautta) kyllä periaatteessa ilmankin pärjäisi, mutta käytännössä ei. Tietokone, nettiliittymä, kännykkä jne. kaikkiin noihin menee rahaa vaikka käytettyä tai halpaa ostaisikin.
Lisäksi siinä missä ennen elettiin "mummon hellahuoneen nurkassa" ei tuota vaihtoehtoa enää ole. Edullisia soluasuntoja on, mutta niissäkin hinnat alkavat n.200€/kk ylöspäin, ei niitä "parilla kympillä" saa. Usein edulliset asunnot sijaitsevat vähän syrjemmässä --> pitää olla pyörä ja/tai bussikortti, noihinkin menee rahaa.
Vaatteita saa suht edullisesti kirppareilta, mutta rahaa niihinkin menee jonkin verran päälle vielä ruoka ym. niin aika vähän on se tuki mitä opiskelija saa yhteiskunnalta JOS ei ota lisäksi lainaa/ tee tötä opintojen ohessa/ saa rahallista tukea esim. vanhemmilta.
[/quote]Tämä on yksi esimerkki suhteellisesta köyhyydestä eli elintason kohoamisen mukanaan tuomasta tilanteesta, jossa köyhyydeksi koetaan se, ettei pysty tekemään samanlaisia hankintoja kuin valtaosa ympärillään elävistä ihmisistä. Opiskelijoiden kohdalla, kuten ei muidenkaan ns. köyhien kohdalla Suomessa, ei ole siis kyse absoluuttisesta köyhyydestä (ei ravintoa, ei kattoa pään päällä, ei vaatetusta jne), vaan kyse on suhteellisesta köyhyydestä.
Matalamman elintason aikana nuoret eli opiskelijat olivat jo etukäteen mieltäneet sen, että opintojen aikana eletään niukasti. Heillä ei juuri ollut vaihtoehtoa, ei sen puoleen, ja vain harvan kotona oli annettu toisenlaista esimerkkiä. He siis olivat valmiit TILAPÄISESTI TINKIMÄÄN elintasostaan, siis opintojen ajan. Nykyisin nuoret eivät ole valmiita siihen. Suurin osa kokee, että heidän on pystyttävä opintojen ajan ylläpitämään sitä samaa elintasoa, joka heille oli tarjolla kun he elivät vanhempiensa kotona ja jonka vanhemmat heille kustansivat. Karkea esimerkki: Koska vanhempien kanssa asuessa pääsi kahdesti vuodessa ulkomaille, niin miksi matkoista pitäisi luopua opintojen ajaksi? Opiskelija ajattelee, että minulla on OIKEUS, eikä mistään tarvitse luopua.
Takavuosina toki opinnot, ja varsinkin akateemiset opinnot, johtivat suoraan kohoavaan elintasoon ja vakituiseen työpaikkaan. Kitkuttaminen oli helppoa, kun saattoi olla satavarma siitä, että tilanne muuttuisi viiden, kuuden vuoden kuluttua. Nykyisin on toisin, kun vain aniharvat voivat olla varmoja työpaikasta ja säännöllisistä pitkäaikaisista tuloista.
t. 1980-luvulla opiskellut Kääkkä
[/quote]
Moi Kääkkä
Ei kyse ole vain siitä, että pidettäisiin kiinni lapsuudenkodin elintasosta. Väittäisin, että suurempi osa opiskelijoista on valmis tinkimään ylellisyyksistä ja elämään hyvinkin niukasti. Tai ehkä tässä on joku näkemysero, minä en nimittäin pidä baarireissuja tai bileitä minään ylellisyyksinä.
Lainaamasi kirjoittaja on aivan oikeassa. Nykyaikana opiskelija tarvitsee tietokonetta ja nettiä. Jopa meillä amiksessa käytetään niitä, lukujärjestyksetkin ovat netissä. Tietokone maksaa, valitsipa sitten halvan tai kalliimman. Netti maksaa. Puhelin maksaa, eikä ilmankaan pärjää.
Muutenkin on älytöntä verrata nykyopiskelijoiden elämää siihen millaista heidän vanhempiensa elämä oli. Muistutettiinko sinulle jatkuvasti, kuinka paljon helpompaa sinun ja kavereidesi oli opiskella kuin edellisen sukupolven?
No siksi ettei olisi valmiina velkaa kun hakee sitä asuntolainaa.
Tänä päivänä on pelko, ettei töitä löydy valmistumisen jälkeen.
Samaa olen miettinyt. Plus että valtiohan lisäksi takaa sitä!
Mä en oo nostanut opintolainaa, koska en halua kerätä velkaa heti nuoresta lähtien jo, eikä koskaan oo varmaa saanko töitä eli pystynkö maksamaan velkaani.
Eli yllämainitut.
Omat perusteeni ovat olleet, etten elä velaksi. En opiskeluaikana enkä sen jälkeen. On ollut fiksu päätös, velkaa nolla euroa.
Ihan älytöntä, että opiskelijoiden oletetaan elävän lainalla. Ite ainakin tein töitä jolla rahoitin elämiseni, vaikka siinä sitten menikin vuosi enemmän valmistumisessa. Jatkoin samassa paikassa sit koulun jälkeen (jossa olen edelleenkin), mutta paremmissa tehtävissä.
Tietenkään kaikilla ei ole tätä mahdollisuutta. Mutta ei edes käsittääkseni mitään tukia voi saada ellei ole nostanut opintolainaa (toimeentulo esim.)
Minun opiskeluaikanani ainut opintotukimuoto oli vain opintolaina. Ja silloin opintolainan korot olivat 4,5%. Lainaa otettiin, kun ei vaihtoehtoja juuri ollut. Nykynuoret vain ovat niin arkoja ja tottunnet siihen, että heitä hyysätään!
[quote author="Vierailija" time="17.07.2014 klo 18:42"]
Ihan älytöntä, että opiskelijoiden oletetaan elävän lainalla. Ite ainakin tein töitä jolla rahoitin elämiseni, vaikka siinä sitten menikin vuosi enemmän valmistumisessa. Jatkoin samassa paikassa sit koulun jälkeen (jossa olen edelleenkin), mutta paremmissa tehtävissä.
Tietenkään kaikilla ei ole tätä mahdollisuutta. Mutta ei edes käsittääkseni mitään tukia voi saada ellei ole nostanut opintolainaa (toimeentulo esim.)
[/quote]
Opiskelija kuitenkin saa ilmaisen koulutuksen, hänelle itseasiassa jopa maksetaan opiskelusta opintotuen muodossa! Eli miksi oletat, että valtiolla/veronmaksajilla olisi velvollisuus kustantaa opiskelijoiden elämää yhtään enempää. Esimerkiksi Islannissa koko opintotuki perustuu lainaan niin kuin lähes kaikkialla muualla.
[quote author="Vierailija" time="17.07.2014 klo 18:42"]
Ihan älytöntä, että opiskelijoiden oletetaan elävän lainalla. Ite ainakin tein töitä jolla rahoitin elämiseni, vaikka siinä sitten menikin vuosi enemmän valmistumisessa. Jatkoin samassa paikassa sit koulun jälkeen (jossa olen edelleenkin), mutta paremmissa tehtävissä.
Tietenkään kaikilla ei ole tätä mahdollisuutta. Mutta ei edes käsittääkseni mitään tukia voi saada ellei ole nostanut opintolainaa (toimeentulo esim.)
[/quote]
Todellakin! Tuohon mun kommenttiin, jossa perustelin miksen oo nostanu opintolainaa, sain alapeukutuksia! Eikö se oo hyvä juttu, ettei tarvi ottaa lainaa? Vai onko ihmiset niin katkeria omista lainoistaan, joita nyt makselevat vuositolkulla pois? Ja ei, ei voi saada toimeentulotukea jos ei oo nostanu opintolainaa.
[quote author="Vierailija" time="17.07.2014 klo 18:49"]Minun opiskeluaikanani ainut opintotukimuoto oli vain opintolaina. Ja silloin opintolainan korot olivat 4,5%. Lainaa otettiin, kun ei vaihtoehtoja juuri ollut. Nykynuoret vain ovat niin arkoja ja tottunnet siihen, että heitä hyysätään!
[/quote] samoin. Kaikki tuttuni opiskelivat lainalla minun nuoruudessa. Ilmaista rahaa tuli niin vähän
[quote author="Vierailija" time="17.07.2014 klo 18:49"]
Minun opiskeluaikanani ainut opintotukimuoto oli vain opintolaina. Ja silloin opintolainan korot olivat 4,5%. Lainaa otettiin, kun ei vaihtoehtoja juuri ollut. Nykynuoret vain ovat niin arkoja ja tottunnet siihen, että heitä hyysätään!
[/quote]
Nykynuoria hyysätään - totta, 400 eurolla, jolla sitten elävät koko kuukauden.
[quote author="Vierailija" time="17.07.2014 klo 18:53"]
[quote author="Vierailija" time="17.07.2014 klo 18:49"]
Minun opiskeluaikanani ainut opintotukimuoto oli vain opintolaina. Ja silloin opintolainan korot olivat 4,5%. Lainaa otettiin, kun ei vaihtoehtoja juuri ollut. Nykynuoret vain ovat niin arkoja ja tottunnet siihen, että heitä hyysätään!
[/quote]
Nykynuoria hyysätään - totta, 400 eurolla, jolla sitten elävät koko kuukauden.
[/quote]
Ota huomioon, että muissa maissa myös yliopiston lukuvuodesta maksetaan sen elämisen lisäksi.
Selvisihän se, miksi kaikkien on otettava lainaa. Koska TEIDÄN on ollut pakko elää velaksi opiskeluaikananne! Viis siitä, miten ajat ovat muuttuneet ja työnsaanti epävarmentunut, velaksi elämään vaan heti nuoruudesta pitäen niin ei ainakaan kulutus pysähdy yhteiskunnassa...
(Vanhempien muuten odotetaan tukevan opiskelevia lapsia.)
Todella halpa laina, voi maksaa pois vain esim 50 euroa kuussa ja auttoi opiskeluaikana paljon.