&hearts MAALISmasut &hearts perjantaina

ja odotusta riittää...

Ultraan on vielä 10 päivää.

Laskettuun aikaan on vielä 200 päivää.

Ja minä olen työtön talonrakentaja, mutta kun tuo talokin valmistuu toivottoman nopeasti :/



Virkkaan nyt jo jotain joka muistuttaa oudosti vauvan peitettä, mutta kun enhän minä aio tehdä ennen ultraa mitään vauvajuttuja. Mikälie rätti tuostakin tulee..... ;) Ehdin varmaan sisustaa uuden talon vielä ihan uusiksi, ennen maaliskuuta :D Onneksi välissä on joulu jne. näyttää nimittäin siltä, etten saa töitä ennen maaliskuuta (ja tuskin sen jälkeenkään). Olen ollut työttömänä vasta muutaman kuukauden.



Miehelläkin on töissä kaikenlaisia uudistuksia, jotka vaativat koulutuksia isommilla paikkakunnilla ja " illanviettoja" uusien työtovereiden seurassa jne. Eipä ne varsinaisesti minua haittaa, mutta kun itsellä ei ole niitä työtovereita, eikä paljon muitakaan " tovereita" . Pitänee kehitellä itselle jokin uusi harrastus, tai mennä vaikka jollekkin kurssille, viimeistään siinä vaiheessa kun viimeinenkin

langanpätkä/kangaspala on ommeltu tai virkattu :D



t.punkeli 11+3(+1)

Tervetuloa uusille maalismasuille joukkoon mukaan, kyllä tänne hyvin mahtuu! =)



Eräs tuttu lähti tänään tässä illalla sairaalaan, synnyttämään (tai mistä sen vielä tietää, mutta siis sen vuoksi lähti).. Heti alkoi ajatukset harhailemaan siihen hetkeen kun itse lähtee sairaalaan ja siihen kun sitten toivottavasti viimein saa sen oman pikkuisen syliin.. Voih, niinkuin joku jo totesikin, odottavan aika on pitkä!



Sunnuntaina pitäisi mennä viikon saikun jälkeen töihin, kiinnostus sata.. Ei vais, eiköhän se siinä mene sitten kun sinne pääsee, ei se sitten enää tunnu miltään.



(.)Mulla on tänään ollut oikein erityisen hyvä päivä. Ei ole edes kummemmin väsyttänyt, olen siivonnut tai oikeestaan järkennyt koko talon ja pessyt monta koneellista pyykkiä, viikkaillut niitä ja muutenkin tehnyt vaikka mitä! Tosi mukava että viimeinkin tuli tälläinen energiapiikki, meidän talo on viimeiset kaksi viikkoa ollut kuin kaatopaikka, kun jos minä en meillä siivoa, niin ei sitten kukaan, miestä kun ei kuulemma lainkaan häiritse sekaisuus.. Toivottavasti olo pysyy nyt oikein hyvänä, ettei vaan joutuisi talo samaan kaaokseen missä se nyt oli.. Masussa ei ole tänään ollut oikein mitään tuntemuksia, ehkäpä sitten taas huomenna.. =)



sohvi84 + vaavi 9+6 (ihan pian täydet 10! =) )

No ei nyt sentään.Uni ei tullut ja kamala nälkä.Mutten voi syödä.Menen kuopuksen kanssa erääseen allergia tutkimukseen klo 8 ja verikokeet vaativat paaston.Ihan hirrrrmuinen nälkä.



Mulla on oireet aika pitkälti hävinnyt.Huonot olot siis.

Masussa tuntuu painoa ja kasvukipuja tulee sekä menee.

Rinnanpäät hyvin arat.



Tänään sitten pyöreä kymppi täynnä!Jes!



Leanna ja sissi rv 10 sekä uinuvat lapsukaiset

Tänään hieman luottavaisempi olo!

Kiitos!

L

täällä ollaan taas, vika vapaapäivä ennen pidempää työrupeamaa..mies palaili töihin jo tänään joten mulla on nyt tätä aikaa :)



En malta olla omanapaisesti hehkuttamatta miten miehenkin ilme vääntyi hassuun hymyyn kun masusta kuului doplerilla selkeä junan puksutus. Aikansa lääkäri sitä etsi mutta löytyi se vihdoin. Kyllä olikin ihana ääni! Mies naureskeli koko päivän, että ei tässä vissiin kannata alkaa vauvanhuonetta laittamaankaan - tehdään suoraan veturitalli!! :)



muuten olo on ollu suht jees, eilen oli jatkopahaolo joka ei meinannu millään luovuttaa, anto sitten kuitenkin periks myöhemmin kun käytiin vierailemassa miehen siskon luona.

Njah, ja sitten mun pissatestistä löyty joku bakteeri, joku joka kuulema on hirmu monella virtsateissä, ja jota ei yleensä oireettomana edes hoideta, mutta raskausaikana on kuulema ollut tapana hoitaa..siispä sain antibiottikuurin viidelle päivälle.

Kävin jo sovittelemassa mammahousujakin h&m:llä, mutta ovat kaikki niin isolle masulle että mun päällä näyttävät hassuille vielä pitkään..täytyy pärjätä muuten.



UUh, just pomo soitti ja pyysi käymään maanantaina henkilökohtasessa työsuorituksen arvioinnissa...pitäisköhän mun siellä kertoa raskaudestakin? Ehkä saisin vähän myötätuntoa, enkä joutuisi lomittamaan kaikkein inhottavimpiin paikkoihin. Tai sitten mä saan suunnilleen potkut samantien, ikävästi muista työhaastattelun vajaan kahden vuoden takaa kun pomo kyseli että " etkai aio raskaaksi pariin vuoteen?" , sillon vastailin vaan ympäripyöreesti, kun eihän sitä saisi edes kysyä!

Antakaapa mielipiteitä, kertoako vaiko eikö!??



Tappert ja Puksu 11+5

Täällä uusi mamma mukaan joukkoon. Olen kyllä jonkin aikaa lueskellut juttujanne, mutta en ennen ultraa ole uskaltanut kirjoitella.



Meille odotellaan pikkukakkosta syntyväksi 20.3. Pikkuinen nähtiin ultrassa tiistaina jolloin viikkoja oli kasassa tasan 10. Perheeseeni kuuluu aviomies ja ihana 1, 4 vuotias taaperoneiti. Asumme Kuopion seudulla ja rakennamme taloa, joka toivottavasti valmistuu jouluksi.



Odotus on sujunut ihan mukavasti. Olen voinut pahoin paljon enemmän kuin esikoisesta, mutta oksentanut en ole kertaakaan. Muita oireita ei juuri olekaan. Ei jouda omaa oloaan tarkkailla niin paljon kuin esikoisen aikaan. Pahoinvointikin varmaan johtuu liian vähästä levosta ja liian pitkistä ateriointiväleistä. Nyt tosin alkaa jo helpottaa.



mallu rv 10+3

No nyt on taas yksi viikko takana ja viikon päästä olisi ultra. Vähän jännittää, kun neuvolassa ei edes yritetty rv 8:lla kuunnella sydänääniä. Eli kaippa tuolla masuss joku on... No miehelle kun tänään aamupalalla huulella heittelin, et tuleekohan sieltä mitään, niin se vaan tokas et tolla yrjöömisellä siellä on kaksoset!!! Ja sit mulle tuli tuskanhiki.... mitäs jos kuuluukin siihen onnellisiin 2-3% jotka ilman hoitojakin saa kaksosia..... argh!



No nämä on näitä ajatuksia mitkä pyörii yötämyöten päässä. Mut ihanaa kun voi täällä päästellä ulos, vaikka voikin saada ohessa hullunleiman! ;)



Mutta nyt maha vaatii sapuskaa, niin lieden ääreen ja hommiin!



rv11

Lääkärineuvolakäynti oli aamulla ja eihän siellä mitään ihmeitä kuten ei yleensäkään. Lääkäri totesi että kohdunsuu ok ja että hieman on rusehtavaa tuhrua edelleen siellä. Välillä on päiviä ettei mitään tule ja sitten taas pyyhkiessä tulee jotain, lähinnä vaaleanrusehtavaa valkovuotoa se on.



Mutta pääasia: sydänäänet löytyivät heti ja voi mikä ihana jyskytys sieltä kuuluikin :-)



Paino oli pudonnut kilon viime kerrasta. No ei ihme kun se kaamea turvotus on ohi eikä enää tarvi syödä koko ajan kun ei okseta.



Mutta joka tapauksessa se turhuilu ahdistaa. Lääkäri sanoi että on hyvin tavallista mutta että yleensä ne tuossa rv 16 paikkeilla viimeistään loppuu. Onneksi mulla on np-ultra maanantaina, se tehdään 3 D laitteella ja osallistuin istukkatutkimukseen ja johonkin muuhun, joten toi neuvolalääkärikin sanoi että jos siellä jotain häikkää on, niin eiköhän maanantaina selviä kun on hyvä ultra ja tutkitaan tarkkaan. Jännittää tosi paljon tuo maanantai, onneksi se on heti aamulla.



Ja viikotkin oli yhden päivän liian vähän neuvolassa laskettu eli 4.3. onkin laskettu aika eikä 5.3. ja viikot on nyt sitten 12+5.



Kun tää tuhru loppuis tai sille tulis joku selitys niin olo helpottuis kovasti....kun tän raskauden on jo arvannut niin moni. Töissä on kyselty jo ja kaikki ystävät jotka olen nähnyt, ovat onnitelleet. Kamalaa jos nyt vielä tapahtuisi jotain :-(

Oon tainnut vähän laiskasti kirjotella tällä viikolla... Ma ja ti oli törkeen huono olo ja migreeniä, nyt menee jo paremmin, mitä nyt selkä vaivaa ja yölliset vessareissut vaan tihenee. Kävin selästä lääkärilläkin ja se oli sitä mieltä, että voisin ottaa myös ibuprofeenia jos parasetamoli ei auta, on näköjään lääkäreilläkin näkemyseroja. No, en ole ottanut mitään lääkettä ja yritän tässä itseparantua! Selkää ei niinkään särje, on kipeä vain tietyissä asennoissa ja tosi jäykkä.



Mallulle tervetuloa joukkoon! On se varmaan erilaista odottaa toista kuin ensimmäistä, lapsen kanssa on niin paljon puuhaa ettei ehdi itseään ja oloaan koko ajan miettiä!



Pitäis vielä yli kaks viikkoa odottaa ultraa ja sitten sitä, että saa kertoa vanhemmilleen ja muille läheisille (jos siis on jotain kerrottavaa!). Kaveri tuossa just ihmetteli, että miten maltamme odottaa vkolle 13, taitaa olla tosi yleistä se yksityisellä käynti. Aateltiin kuitenkin sinnitellä, pitäis yrittää vaan elää ja touhuta normaalisti niin aika kuluis normaalia vauhtia eikä näin matelemalla.



Mukavat viikonloput kaikille!!



Despelote, rv 10+5

kyllä on ihanaa että on perjantai! ehkäpä ehdin jopa ottaa töiden jälkeen pienet nokoset ennen kuin energinen tytärpuoli tulee meille. sit ei paljoa enää nokosia otetakaan...



tänään olo on ollut ihan hyvä. oikeasti alan jo uskoa, että pahoinvointi on osaltani ohitse. pudonneista yhdeksästä kilosta on tullut takaisin vain yksi. se on ihan hyvä juttu.



oikein mukavaa ja rentouttavaa viikonloppua teille kaikille!



ruusunpiikki rv 12+3



ps. kiitos masulille eilisestä kättäri-kommentista

Väitättekö että teillä on jotain parempaa tekemistä kun roikkua mun seurana netissä?! Ei voi olla..



Että tylsääkö? Joo, on.



Kauhistuttaa kun kuulin että anoppi on jo kaivanut aitasta miehen ja miehen siskon vanhoja vauva- vaatteita...jotain rajaa kai kuitenkin tarvis vetää. Että nyt jo se höösäys alkaa.



Arvaattekos että mua pelotta ihan hirmusti se np-ultra. ihan sen takia että jos se sikiö ei olekaan kasvanut normaalisti kun ne viikot heitti niin paljon ekoissa ultrissa. Jos sillä onkin jokin kehityshäiriö...tai jotain. Kovasti yritän itseäni tsempata että se on vaan mittavirhe, mutta silti.

Lääkäri sano toissapäivänä että luultavasti mun oma arvio on lähinpänä (siis sama kun menkkojen mukaan laskettu), kun kerran sydämen syke kuului doplerilla - ilmeisesti sitten ei olis kuulunu jos viikkoja olis ollut vasta 9+jotain. huokaus...toivossa on hyvä elää joo.

Silti on kamala pelko että jotain on pahasti vialla ja sikiö ei vastaa viikkoja ja raskaus joudutaan keskeyttämään tai jotain.

Yritän kovasti ajatella että jos olisi jokin suuri paha kehityshäiriö niin ei olisi päästy edes näille viikoille...



Enkä mä taida uskaltaa työpalaverissakaan maanantaina mitään sanoa, odottelen ensin sen tiistaina olevan ultran ja kerron vasta sitten jos kerrottavaa on.



Mistä ihmeestä nää pelot aina tulee?? ihan kummallista, kun yleensä mä en juuri osaa pelätä, odottelen vaan mitä tulevaisuus tuo tullessaan, kun harvoinhan noihin asioihin suuremmalti voi vaikuttaa.



Mutta...sanokaa nyt joku edes jotain



Tappert ja Puksu 11+5

Haahuilen sivuilla tappaakseni aikaa.Omassa navassa ei uutta!

tsempit sulle Tappert ultraan,koska olikaan?



L+5+sissi rv10

aikaa tappamassa



Ultra on 29pv, eli ens viikon tiistaina...jännään täällä jo nyt vatsa melkein kuralla.



Tappi & Puksu

ja viikkoja sillo jo 10+6.Jänskättää kuuluuko sydämen syke!

Ekaa kertaa meen neuvolaan näin myöhään.Selailin noita vanhoja nla kortteja ja edellisistä eka kerta ollut noin viikolla 9-10.Muttei koskaan kympin jälkeen.

Kai ne ajattelee ettei monisynnyttäjä enää hermoile-joo!



L

taitaa flunssa tulla takaisin ja nyt poskiontelotulehduksen merkeissä. Oikeaa korvaa jomottaa ja kun kumarrun poskissa ja otsassa tuntuu painetta. mies on vielä koko vk-lopun töissä, että se levosta. No jotain positiivista, pahoinvointi on hellittänyt, eilen ja tänään ollut parempi päivä.



Tappert: sinäkö mietit sitä kertomista. Jos aik. on ollut tyly suhtautuninen raskauksiin, niin älä kerro. Eihän niiden tarvi vielä tietää, toisaalta toi sun työs on raskasta, joten ymmärrän että on vaikea moista asiaa päättää. Mä onneks sain kivan kohtelun, kun töissä kerroin, mutta mä olenkin isossa firmassa töissä.



Joku pähkäili housujen kanssa, mä löysin Lindeksiltä farkut, joissa on sellanen trikoinen masuosa, pikkasen se jää vielä löysäksi, mutta musta sen saa piilotettua vielä hyvin paidan alle.



Taas kutsuu vaaka-asento. Hauskaa vk-loppua maaliksille.



-m- rv 12+4

Tässä olin kovasti lukemassa päivän juttuja, kun selän takana rysähti ja päätin sulkea koneen. Sitten sitä ukonilmaa riitti enemmän ja vähemmän tässä ympärillä, joten päätin vain kokata ja antaa koneen olla turvassa. En minä muuten, mutta miehen toive on, että sulkisin tämän öiksi ja ukkosella. Sekä sillon, kun en ole kotona.. :D



Tappiko se yksinäisyydestä kärsii, kun mies taas häipyi..? Noh, kyllähän meitä kavereita täällä piisaa. Tai noh, ainakin Leanna oli paikalla sun tarpeisiin. :) Koitahan nyt vähän rauhoittua sen stressaamisen kanssa, jooko? Mietin, että voisko tuo johtua siitä, että alkaa ikää olla jo niin asiat ottaa eri tavalla kuin nuorempana. Tai omalla kohdallani ainakin tiedän, sillä en todellakaan ajatellut koko kumpaakaan raskautta tällä tavalla, kun nyt. Jotenkin näin epäluuloisesti, epäilevästi, pienessä pelossa koko ajan ja huolissani.. Kun ikää karttuu sitä muuttuu ikäänkuin hieman totisemmaksi eli alkaa myös oppimaan, että asioissa on varjopuoliakin.

Voi herranjee, mitä ihmettä mä höpisen!?? Hiljenen.. Nää on vaan näitä mun ajatuksia ja taatusti kukaan ei ole asioista samaa mieltä kanssani. Enkä mä osaa koskaan asioita ihan sanoa niin miten ois tarkoitus.. :D



Meillä on ens ke eka ultra ja hieman kyllä viime yönä pohdin sitä asiaa, että millaisia tunteita se saattaa herättää ja miten ajatusmaailma tätä raskautta kohtaan muuttuu ja miten minä muutun. Tajusin, että kyllä se vähän jännittää jo, mutta enemmänkin se, että tiedän todellisuuden lyövän aika lujaa vasten kasvoja. Toki tiedän, että olen raskaana, mutta kun ei siitä ole mitään konkreettista näyttöä niin koko tilanne on erittäin epätodellinen. Nyt tilanne muuttuu sikäli, että menen sairaalaan ja äitipolille ja siellä onkin jo jos jonkinlaista rekvisiittaa ja mahdollisesti masullisia mammoja muistuttamassa tilanteestani. Sitten on np-ultra ja sen jälkeen lääkärille aika. Luulen, että kaikki tämä saa vihdoin tajuamaan, että raskaana ollaan ja vahvasti. Onneks mies lähtee mukaan niin tämä shokki tulee sitten yhteisenä, ettei mun tarvitse yrittää miehelle sitten selittää, että miltä tuntuu.. :) Mut että jännittää..



Muuten oma napa on hyvin vaihtelevasti voinut. Tänään otin vesisateen takia parikymmentä metriä juoksuaskelia, ihan kevyttä hölkkää ja sen jälkeen supisti ihan hurjasti, mutta vain kymmenisen sekuntia. Jännä tunne oli, mutta ilmeisesti huomautus, että tollasia pyrähdyksiä ei ole tarpeen tehdä. :D

Ruoka maistuu ja ei maistu. Oksentelen tai en oksentele. Tyhmä olo on suurin piirtein koko ajan, vaikea selittää millainen, ja väsy on ympäri vuorokauden. Tosin asiaan voi vaikuttaa se, että öisin valvon milloin minkäkin syyn takia.



Ainiin, Tappertille piti sanoa vielä se, että todellakin, jos tämä nihkeä henkilö on edelleen siellä johtoportaassa niin älä kerro raskaudestasi vielä.

Minä itse kerroin jo viikolla 5. Ainoastaan siksi, että työni on mitä on ja jos jotain sattuu niin yrittävät hoitaa minut edes jotenkin niin, että huomioivat masuasukin. Pari viikkoa sitten pomo jo katseli vatsaani ja kyseli, että millonkas sitä pitää mulle uudet työhousut hankkia. :) Outoa, miten miehet osaa ottaa tällaisen asian huomioon näinkin kivasti, vaikka sitä aina ajattelee, ettei ne mitään tajua. Kukaan ei ole vielä mitenkään pahasti sanonut tai mulkoillut. Tosin en tiedä tietääkö asiasta muut, kuin johtoporras..



Noh, nyt lakkaan papattamasta ja annan muillekin tilaa.. :)



Papu 11+0

kauheen vaikee asia tuo kerominen työpaikalla onkin...itseasiassa tällähetkellä tuntuu että kaikki asiat on jotenkin kamalan vaikeita kun pitää ajatella kaikenmaailman seuraamuksia.



Ehkä sitä tosiaan on jo vähän vanhempi ja viisaampi - ainakin olevinaan. Mieskin naureskeli yks ilta että on se kiva kun muiden ihmisten seurassa musta kuoriutuu " aikuinen,sivistynyt ja kohteliaasti käyttäytyvä" (heheee) ja sitten kotona kahden (kolmen) ollessa olenkin sitten ihan teini :), jotenkin kahden kesken vaan ei jaksa pingottaa..onneksi ei tarvikaan.



Niistä töistä tosiaan, kertominen voisi helpottaa mun työpaikkoja - siis eivät ehkä laittaisi kaikkein rankimpiin paikkoihin, ainakaan yksinään, niinkuin tähän asti.

En näe tosiaan pomoa kovin usein - siis viimeisten kahden vuoden aikana olen nähnyt hänet koulutuspäivillä ja kai muutaman kerran muuten toimistolla. Pääasiassa listat tekee toimistosihteeri jne..

En tiedä miten tuo pomo sitten tähän suhtautuisi, muistan vaan miten haastattelussa vannotti ettei vaan lapsia tehdä heti kohta--onhan siitä jo pari vuotta :)

Toisaaalta, onko pomolla sitten edes varaa alkaa vittumaiseksi? Liiton se siitä niskaansa saa kuitenkin (mä kun en ihan helpolla anna periksi)..eihän se mua voi erottaakaan.

Kaikkein ongelmallisimmaksi tän tekee se, että isomummu on kertonut joillekin raskaudestani, ja pelkään että tieto kiirii pomon korviin muuta kautta! Siitähän se soppa vasta syntyykin!!



Ei edes oikeesti voi olla näin vaikeeta!!



Tappert ja Puksu 11+5...menee ottamaan piiraan pois uunista

Mitä piirasta sä teit?? Mulle kans..? :) Kamala himo taas kaikkeen mitä ei itsellään ole..

Niin.. noh jos on mahdollista, että asia kiirii pomon korviin muualta niin sitten ehkä parempi kertoa suoraan. Mutta eikös riitä, että kerrot vain tälle työvuorolistahenkilölle..? Kyllä sana kiirii.. :D

Äh, nää on niin kamalan vaikeita asioita, kun kummassakin vaihtoehdossa on ne hyvät ja huonot puolensa..



Meillä oli miehen kanssa vakaa aikomus saada siemen itämään vasta vuoden vaihteen jälkeen ja siksi mietinkin jo keväällä, että Kun sopimukseni on määräaikainen ja Jos pomo tarjoaa vakinaista vuoden vaihteessa niin olisiko hyvä kertoa, että aion yrittää raskaaksi vai pitäisikö olla hiljaa. Noh, tämä ongelma jäi sitten hyvinkin pieneksi. Aiemmin olin varma, että sopimustani jatketaan ja joudun tätä kysymystä pohtimaan, mutta nyt olen varma, että saan sanoa firmalle heiheit tammikuussa ja jäädä ylpeästi työttömäksi kuukauden ajaksi ennen äitiysloma-aikaa. :( Mietin myös, että mitä, jos pomo kysyisi aionko palata töihin milloin..? En voi vastata siihen mitään. Sillä toki haluaisin olla kotona koko 3vuotta, mutta toisaalta, kun ei sitäkään voi tietää, että haluanko töihin aiemmin vai suoko luoja lisää jälkikasvua ja olenkin kotona vielä pidempään..

Heippa kaikille paikalla olijoille! Onpa kivaa kun syksy on kohta ovella! Ilmat muuttuvat siedettävimmiksi (lue viileämmiksi).



TAPPERT; miksi jännäät pomolle kertomista? Siksikö, kun ultraa ei ole vielä ollut? Jos näin on niin voisithan palaverissa pyytää pomon numeron ja sanoa, että sinulla tärkeää asiaa, johon palaat ensi viikolla? Raskauden takiahan kellekään ei voi potkuja antaa. Joten tsemppiä.



Minä olen hirmuisesti viime öinä miettinyt synnytystä (tiedän, pöljää miettiä tässä vaiheessa). Minua on alkanut ihan pelottaa se sairaalaan ehtiminen, ihan tosissaan. Myös se pelottaa, että kuinka kauan vauva pysyy masussa. Toivottavasti nyt edes tuonne rv 36, jonne kuopus. Pelottaa ihan oikeasti tuo. Onko muilla vastaavaa?



Supistelee jo päivittäin, sehän sitä pelkoa tuo juuri konkreettiseksi.



Mutta enpä ehdi taaskaan enempiä, pojat kiukuttelevat!



caius 12+4

Toivottavasti vielä ehtii höpinöihin mukaan, kun täältä on niin ihana saada vertaistukea ja lueskella muiden kuulumisia.



Pieni esittely lienee paikallaan eli pääkaupunkiseudulla asustellaan ja toista odotellaan. Poika syntyi 05/05 eli ikäeroa näille tulee n.1v 10kk. Olen kärsinyt todella kammottavasta pahoinvoinnista vkolta 6 lähtien ja edelleen jatkuu sama tahti. Oksentaminen on sentään vähentynyt kun on niin harjaantunut kai sen pidättämisessä :D Kävimme alkuraskauden ultrassa vkolla 6 jolloin syke jo löytyi, mutta silti odotan malttamattomana np-ultraa joka meillä on viikon päästä, että saa tietää onko kaikki hyvin.



Olen uskaltautunut muutamaan otteeseen käymään täällä lueskelmassa muiden juttuja, mutta nyt päätin uskaltautua jo mukaan keskusteluun.



Vähemmän oksetusrikasta viikonloppua toivoen,

Taya 12+0