Ystävät vai kumppani - kumpi menee edelle uudessa parisuhteessa?
Jos olet juuri löytänyt kumppanin, jonka kanssa voisit alkaa vakiintua, mutta ystäväsi eivät tule hänen kanssaan toimeen, mitä sinun pitäisi tehdä? Joutuuko silloin valitsemaan ystävien ja uuden kumppanin välillä?
Kommentit (24)
Jos sekä minä, kumppanini että ystäväni ovat kaikki fiksuja ja sivistyneitä ihmisiä, niin mitään tuollaista ongelmaa ei pääse syntymään, eikä ole tarvetta laittaa ketään kenenkään edelle. Eli kannattaa valita ne ystävänsä ja kumppaninsa huolellisesti.
Molempien kanssa tasapainoileminen on helvetin vaikeaa. Omasta kokemuksestani valitsisin ystävät. Jos kumppani tuottaa vaikeuksia jo alussa niinkin tärkeässä asiassa, niin vaikeudet tulevat vielä pahenemaan. Ihminen ei vain alussa halua usko ihastuksestaan mitään pahaa.
No eikös tuollaisessa tilanteessa sitten tavata ystäviä ja kumppania eri aikaan? Tosin kai oma suntautuminen riippuu siitäkin, miksi eivät tule toimeen. Jos ei vaan henkilökemiat natsaa, niin minkäs aille mahtaa. Jotenkin omituinen ajatus, että valitsisi kumppanin sen perusteella, kenestä ystävät tykkäävät - ihan teinien touhulta kuulostaa.
Oma rakas menee edelle. Voi sitten hankkia ajan kanssa paremmat uudet ystävät.
On olemassa huonoja miehiä, toisaalta on olemassa oikeasti huonoja ystäviä, jotka eivät halua ketään uutta ihmistä kilpailemaan heidän ajastaan.
Miehesi voi olla hyvä ja ystäväsi huonoja tai toisinpäin.
Ei kannata hylätä ystäviä, voi olla yksinäistä sitten eron tullessa.
No kyllä se varmasti pistäisi vähän miettimään onko miehessä jotain vikaa, jota en huomaa, jos _kaikki_ ystäväni häntä karsastaisivat. Vaikea sanoa kumman valitsisin, mutta varmasti ainakin yrittäisin vaan pitää heidät erillään.
Vierailija kirjoitti:
No kyllä se varmasti pistäisi vähän miettimään onko miehessä jotain vikaa, jota en huomaa, jos _kaikki_ ystäväni häntä karsastaisivat. Vaikea sanoa kumman valitsisin, mutta varmasti ainakin yrittäisin vaan pitää heidät erillään.
Joskus "ystävät" karsastaa kaikkea mitä ystävä tekee.
Vierailija kirjoitti:
No kyllä se varmasti pistäisi vähän miettimään onko miehessä jotain vikaa, jota en huomaa, jos _kaikki_ ystäväni häntä karsastaisivat. Vaikea sanoa kumman valitsisin, mutta varmasti ainakin yrittäisin vaan pitää heidät erillään.
Jos kysymyksessä on ystäväporukka, saattaa johtavaa mielipidettä miehestä luoda kanalauman johtaja. Jos nokkimisjärjestyksessä alempi pariutuu niin eihän se nyt käy. Edellinen kuvaus ei toki sovi tervepäisiin kaveriporukoihin.
Vielä huolestuttavampaa on jos uusi miesystäväsi haluaa eristää sinut ystävistäsi. Siinä tapauksessa juokse ja lujaa.
Minä jatkoin 3 vuotta sitten suhdetta, josta ystäväperhe oli sitä mieltä, että löytyy sopivampia. En kuunnellut, koska tämä 3 lapsen isä oli ihana.
Nyt sairastuin syöpään. Erottiin, koska mies oli vainonnut minua koko kevään. Oli hyvin raskasta olla samaan aikaan lapsettomuushoidoissa. Erosimme 3 viikkoa sitten, koska mies vaan raivosi. Olisi hslunnut jatkaa.
Nyt löysi uuden ja se uusi lähetti minulle maanisen viestin, jossa toivoi kuolemaani.
Viulisti P. Aivan.sairas tyyppi.
Vierailija kirjoitti:
Minä jatkoin 3 vuotta sitten suhdetta, josta ystäväperhe oli sitä mieltä, että löytyy sopivampia. En kuunnellut, koska tämä 3 lapsen isä oli ihana.
Nyt sairastuin syöpään. Erottiin, koska mies oli vainonnut minua koko kevään. Oli hyvin raskasta olla samaan aikaan lapsettomuushoidoissa. Erosimme 3 viikkoa sitten, koska mies vaan raivosi. Olisi hslunnut jatkaa.
Nyt löysi uuden ja se uusi lähetti minulle maanisen viestin, jossa toivoi kuolemaani.
Viulisti P. Aivan.sairas tyyppi.
Hui kauheeta! Kaverit tietää joskus paremmin.
Ystävät voi olla myös huonoja. Ne voi joutua vaihtamaan joskus parempiin et elämä alkaa sujua.
Kumppani tietysti. En mä ystävien kanssa seurustele.
Näin nyt omasta kokemuksesta sanoisin, että jos ystävät eivät pidä uudesta seurustelukumppanista, niin pitäisin tuntosarvet pystyssä.
Ihastuneena voi olla vaikea nähdä niitä asioita, jotka muut näkevät.
Tietysti kumppani, mutta ei se ystävyyttä mitenkään katkaise. Ei sen kumppanin ja ystävän tarvitse olla tekemisissä ja tulla toimeen.
No aluksi sitä vakuutellaan itselle ja muille, että tapaillaan kavereita ja ystäviä aina välillä. Lähes välittömästi kun suhde on vähän vakiintunut, vastakkaisen sukupuolen kaverit pitää jättää uuden seurustelukumppanin mielenrauhan turvaamiseksi.
Vierailija kirjoitti:
Ei kannata hylätä ystäviä, voi olla yksinäistä sitten eron tullessa.
Ja yksinhän ei osata olla.
Riippuu vähän mikä on syy. Kyllä niitä ystäviä kannattaa kuunnella, jos esimerkiksi varoittavat jostain.
No siinähän hänen kanssaan swurustelet eikä ystäväsi. Miettisin kyllä että miksi eivät tule toimeen, onko miehessä jotain mätää?