Sijoittaminen tuntuu nykyisin olevan niin tuottoisaa, ettei työn tekemisessä ole paljon mitään järkeä jos vain on riittävän kokoinen pääoma laittaa sijoituksiin?
Mielestäni tässäkin piilee pidemmän päälle kannustinloukku. Jos esim. henkilö perii riittävän summan, niin työn tekemiseltä voi hävitä motivaatio täysin. Ellei nyt sitten satu oikein erityisesti tykkäämään muuten vain työstään. Mutta veikkaan, ettei tällaisia ihmisiä ole kuin joku 15% työvoimasta korkeintaan.
Kommentit (36)
nou shit, mutta ainakin ennen kun oli paljon lapsia palasteltiin useampaan osaan eli montaa sukupolvea niillä ei idlailtu. Tietyt perheyhtiöt maksavat hyviä osinkoja juuri siitä syystä että se perijöiden suurin tulonlähde.
- Sanoi sijoittaja ennen pörssiromahdusta.
Enää noin 15 vuotta, niin pitäisi olla 1.2 ME sijoitussalkku. Sitten pärjään ilman työntekoa, koska 40kE vuodessa riittää elämiseen.
Vierailija kirjoitti:
Enää noin 15 vuotta, niin pitäisi olla 1.2 ME sijoitussalkku. Sitten pärjään ilman työntekoa, koska 40kE vuodessa riittää elämiseen.
No mitäs ajattelit sille pääomalle tehdä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Enää noin 15 vuotta, niin pitäisi olla 1.2 ME sijoitussalkku. Sitten pärjään ilman työntekoa, koska 40kE vuodessa riittää elämiseen.
No mitäs ajattelit sille pääomalle tehdä?
Se menee aikanaan lapsille.
Vaatii kysymättä vähintään sen 400-500.000 sijoitusvarallisuuden ja paljon myös hyvää tuuria sijoituksissa jotta moisella tulee toimeen. Eikä tuolla määrällä vielä elä mitenkään leveästi vaan nimenomaan "tulee toimeen".
Mä toivon, että tilanne on juuri tämä. Itse yritän kasata salkkua, jolla kitkutan vaatimatonta elämää työn ja sosiaaliturvan toisella puolen. Hirvittää, aina on pelkona markkinaromahdus. Että jos turvaverkot ei ole vahvat, niin ei tämä konsti ainakaan stressitön ole. Koko ajan joutuu olemaan varpaillaan. Nyt huolena inflaatiopelot, jotka romauttanevat USA:n markkinat hetkeksi heinä-elokuun vaihteessa.
Vierailija kirjoitti:
Vaatii kysymättä vähintään sen 400-500.000 sijoitusvarallisuuden ja paljon myös hyvää tuuria sijoituksissa jotta moisella tulee toimeen. Eikä tuolla määrällä vielä elä mitenkään leveästi vaan nimenomaan "tulee toimeen".
Itse lasken vain 4% tuoton varaan eli pakko olla yli miljoonan salkku, että elää sillä.
Vierailija kirjoitti:
Vaatii kysymättä vähintään sen 400-500.000 sijoitusvarallisuuden ja paljon myös hyvää tuuria sijoituksissa jotta moisella tulee toimeen. Eikä tuolla määrällä vielä elä mitenkään leveästi vaan nimenomaan "tulee toimeen".
Tuossahan se onkin se paradoksi, että niille jää joille riittää "toimeentuleminen". Sitten jos rahaa haluaa käyttää enemmän, sitä on yllättäen vähemmän jolloin pitää tehdä työtä jotta saa aina lisää kulutetun tilalle. Kehäilmiö.
Huvitti tuo kysymys, mitä meinaa eräskin tehdä pääomalle? Jos sen tuhlaa, ei ole niitä korkoja joilla elellä, vaikea konsepti ilmeisesti. Sitten kun korot poistuu ja pääomakin on syöty, ihmetellään taas mitäs nyt :D
Pääomaa voi syödä vähän kerrallaan siten että kuollessa se on jo lähellä nollaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaatii kysymättä vähintään sen 400-500.000 sijoitusvarallisuuden ja paljon myös hyvää tuuria sijoituksissa jotta moisella tulee toimeen. Eikä tuolla määrällä vielä elä mitenkään leveästi vaan nimenomaan "tulee toimeen".
Tuossahan se onkin se paradoksi, että niille jää joille riittää "toimeentuleminen". Sitten jos rahaa haluaa käyttää enemmän, sitä on yllättäen vähemmän jolloin pitää tehdä työtä jotta saa aina lisää kulutetun tilalle. Kehäilmiö.
Huvitti tuo kysymys, mitä meinaa eräskin tehdä pääomalle? Jos sen tuhlaa, ei ole niitä korkoja joilla elellä, vaikea konsepti ilmeisesti. Sitten kun korot poistuu ja pääomakin on syöty, ihmetellään taas mitäs nyt :D
Käytännössä sen pääoman käyttämättä jättäminen on se työ jolla tienaa elantonsa, jos niin haluaa sen ajatella. Ja varmasti monelle työstä kävisikin, mitä on ihmisiä seuraillut.
Sijoittaminen on työtä siinä kuin muukin paperinpyörittäminen. Ilman sijoittajia ei ole yrityksiäeikä yrityksissä työpaikkoja.
Vierailija kirjoitti:
Vaatii kysymättä vähintään sen 400-500.000 sijoitusvarallisuuden ja paljon myös hyvää tuuria sijoituksissa jotta moisella tulee toimeen. Eikä tuolla määrällä vielä elä mitenkään leveästi vaan nimenomaan "tulee toimeen".
Onneksi omalla alalla on täysin turha toivoa, että työstä maksettaisiin läheskään noin paljon. Eli juu, jos 'tulisi toimeen' sijoituksilla, todellakin valitsisin sen, mieluummin kuin saman kitkuttelun yrittäjänä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaatii kysymättä vähintään sen 400-500.000 sijoitusvarallisuuden ja paljon myös hyvää tuuria sijoituksissa jotta moisella tulee toimeen. Eikä tuolla määrällä vielä elä mitenkään leveästi vaan nimenomaan "tulee toimeen".
Tuossahan se onkin se paradoksi, että niille jää joille riittää "toimeentuleminen". Sitten jos rahaa haluaa käyttää enemmän, sitä on yllättäen vähemmän jolloin pitää tehdä työtä jotta saa aina lisää kulutetun tilalle. Kehäilmiö.
Huvitti tuo kysymys, mitä meinaa eräskin tehdä pääomalle? Jos sen tuhlaa, ei ole niitä korkoja joilla elellä, vaikea konsepti ilmeisesti. Sitten kun korot poistuu ja pääomakin on syöty, ihmetellään taas mitäs nyt :D
Jos on esim. 75-vuotias ja esim. miljoona euroa pääomaa, niin tarvitseeko pääoma pitää enää täysin koskemattomana? Vai onko oletus, että elää yli 100-vuotiaaksi?
Vierailija kirjoitti:
Sijoittaminen on työtä siinä kuin muukin paperinpyörittäminen. Ilman sijoittajia ei ole yrityksiäeikä yrityksissä työpaikkoja.
Sijoittamisen hoitamisen voi täysin ulkoistaa kyllä toisille. Eli käytännössä ei ole välttämätöntä itse tehdä yhtään mitään. Mutta joillekin sijoittaminen on myös harrastus.
Vierailija kirjoitti:
Pääomaa voi syödä vähän kerrallaan siten että kuollessa se on jo lähellä nollaa.
Niin, mutta kannattaako se jos sillä voi tienata lisää ilmaista rahaa käyttämisen sijaan? Toki tässä merkitsee, elääkö vain oman sukupolven tai muutaman vuosikymmenen suunnitelman aikajänteellä.
Vierailija kirjoitti:
Pääomaa voi syödä vähän kerrallaan siten että kuollessa se on jo lähellä nollaa.
Jostain luin, että pääomaa voi järsiä 4 % vuodessa pois, niin pääoman määrä pysyy koko lailla samana kun kasvu kompensoi sen pois otetun.
Jossain taas joku sanoi, että pääomaa voi ottaa vekka 4 % kuussa, ja pääoma edelleen säilyy.
Vierailija kirjoitti:
Vaatii kysymättä vähintään sen 400-500.000 sijoitusvarallisuuden ja paljon myös hyvää tuuria sijoituksissa jotta moisella tulee toimeen. Eikä tuolla määrällä vielä elä mitenkään leveästi vaan nimenomaan "tulee toimeen".
Juuri näin. Olen laskenut, että n. miljoonalla pärjään itsekseni. Osinkotuotto olisi n. 40 000 ja tietysti miinus verot. Asunto pitää olla maksettu, niin sitten voisi olla aika huoleton. Ja tuo pääoma jää lapsille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaatii kysymättä vähintään sen 400-500.000 sijoitusvarallisuuden ja paljon myös hyvää tuuria sijoituksissa jotta moisella tulee toimeen. Eikä tuolla määrällä vielä elä mitenkään leveästi vaan nimenomaan "tulee toimeen".
Tuossahan se onkin se paradoksi, että niille jää joille riittää "toimeentuleminen". Sitten jos rahaa haluaa käyttää enemmän, sitä on yllättäen vähemmän jolloin pitää tehdä työtä jotta saa aina lisää kulutetun tilalle. Kehäilmiö.
Huvitti tuo kysymys, mitä meinaa eräskin tehdä pääomalle? Jos sen tuhlaa, ei ole niitä korkoja joilla elellä, vaikea konsepti ilmeisesti. Sitten kun korot poistuu ja pääomakin on syöty, ihmetellään taas mitäs nyt :D
Jos on esim. 75-vuotias ja esim. miljoona euroa pääomaa, niin tarvitseeko pääoma pitää enää täysin koskemattomana? Vai onko oletus, että elää yli 100-vuotiaaksi?
Varmaan riippuu, miten paljon on tarvetta rahalle. Kaikille kuluttaminen kuluttamisen vuoksi ei tuo mitään lisäarvoa elämään. Tämä usein korostuu silloin kun voi valita, eli voi tehdä kummin vain, mikä nyt kiinnostaa.
Näin on. Tunnen henkilökohtaisesti monta ihmistä, jotka ovat jääneet pois työelämästä rikastuttuaan sijoituksilla. Toisaalta tässä maassa on niin paljon köyhiä työttömiä, että taatusti löytyy uusia työntekijöitä näiden tilalle. Yksi tosin oli ns. alansa asiantuntija, eli hänen työpanoksensa ennenaikainen poistuminen saattoi jopa vähän työnantajaa harmittaa.