Mitä olette tehneet kuolinpesien päiväkirjoille?

[quote author="Vierailija" time="15.07.2014 klo 14:11"]

[quote author="Vierailija" time="15.07.2014 klo 13:48"]siskoni kuoli 31v yllättäen liikenneonnettomuudessa. hänen kotoaan löytyi kaksikin päiväkirjaa, jotka vanhempani lukivat. minusta he tekivät ehdottomasti väärin! niistä kuulemma löytyi paljon asioita joita siskoni ei ollut meille kenellekään kertonut, en edes halunnut tietää niistä. minusta vainajan muistoa tulee kunnioittaa niin, että hänellä on oikeus viedä salaisuutensa mukanaan hautaan. itse olisin ne lukematta polttanut.

[/quote] Vsnhempas teki ihan oikein :DDD Mitäs kirjotti päiväkirjaa jos on niin salaista. AINA on se riski ettö joku pääsee niihin käsiksi. Teinien hommaa, aika outoa että kolmekymppinen vielä kirjotti päiväkirjaa :DDD

[/quote]   mikähän sun pointtis on huudella älyttömyyksiä? ihminen voi kirjoittaa päiväkirjaa vaikka 90v jos siltä tuntuu. oli ilmeisesti ainakin siskolleni tapa purkaa ilot ja surut joista ei halunnut kenellekään kertoa. tee säkin niin, pura paha olos päiväkirjaan äläkä tänne palstalle.

Säästetty. Tein oman kandityöni isoäitini tätien päiväkirjojen pohjalta so. ne olivat autenttinen materiaali 1800-luvun lopun kaupunkilaistyttöjen elämästä. Jonain päivänä lasteni lapsenlapset saattavat olla kiinnostuneita siitä, millaista eläää elin ja mitä tunsin.

Mä olen kirjoittanut viidennellä luokalla esim. itsemurhatoiveitani ja koko elämäni ajan hyvin herkkiä asioita. Olisiko sitten lapseni tai vanhempieni kiva lukea niitä ja kokea lisää tuskaa.

Ennen vanhaan päiväkirjoihin kirjoitettiin eri asioita kuin nykyään.

[quote author="Vierailija" time="15.07.2014 klo 14:38"]

Mua haittaa, jos kuoltuani päiväkirjojani luetaan. Päiväkirja on henkilökohtainen. Elämäkerta on eri asia, jos haluaa jälkipolvien tietävän jotain, niin sitten voi sellaisen tehdä.

[/quote]

No, minä pidän päiväkirjaa. Päiväkirja on muotona helppo, elämänkerta ei - ja puran siinä sellaisia tunteita ja tilanteita, joita ei elämänkertaan tulisi kirjoittaneeksi. Motiiveja kirjoittaa päiväkirjoja on monenlaisia, ei päiväkirjat kaikille ole mitään tiukan salaista ja intiimiä!

13/19

[quote author="Vierailija" time="15.07.2014 klo 14:41"]

Säästetty. Tein oman kandityöni isoäitini tätien päiväkirjojen pohjalta so. ne olivat autenttinen materiaali 1800-luvun lopun kaupunkilaistyttöjen elämästä. Jonain päivänä lasteni lapsenlapset saattavat olla kiinnostuneita siitä, millaista eläää elin ja mitä tunsin.

[/quote]

Hei, oletko sama henkilö, joka täällä kyseli ihmisiltä neuvoja näkökulman valintaan, mutta ei suostunut millään paljastamaan, mikä on oppiaine, mihin se gradu liittyy?

En ole kenenkään päiväkirjaa lukenut, mutta kun aikoinaan mies sisaruksineen puretti sukutilan, keräsimme talteen heidän isänsä, isän sisarusten (siis miehen tätien ja setien) sekä isoisän käymää kirjeenvaihtoa. Todella mielenkiintoisia kirjeitä, isoisä oli lähtenyt perheineen evakkoon Karjalasta ja kirjeenvaihto oli aikuisten lasten kanssa vilkasta. Mukana oli aika järkyttäviäkin kirjeitä, mm. yhden sedän kuolemasta tulleet ilmoitukset ja sedän oma kirje juuri Kannaksen suurhyökkäystä edeltävältä päivältä kesäkuussa 1944 (pari päivää ennen kuin hän sai surmansa, pyyteli kirjeessä anteeksi äidiltään aiheuttamiaan suruja!).

Minusta sellainen on todella aarre ja arvokasta omaisille. Mikä jottei ihan samoin jotkin päiväkirjat.

Joten jos joku ei halua, että päiväkirjaa jälkeen jääneet omaiset lukevat, se kannattaa kirjoittaa siihen kirjan alkuun. Minä ainakin kunnioittaisin toivetta. Mutta jos sellaista toivetta ei ole, niin toki lukisin - koska haluaisin ymmärtää vainajan persoonaa ja menneisyyden tapahtumia paremmin.