Miksi niin monella kiitorata?
Mietin sellaista, että tässä on tänä helteisenä kesänä ollut pariinkin otteeseen sellainen tilanne, ettei enää kukaan ole jaksanut kaveriporukassa pitää saunoessa ja uidessa uikkareita, vaan homma on mennyt miehillä ja naisilla nakuilun puolelle.
Havaintojeni perusteella lähes kaikilla alasti näkemilläni naisilla on ollut alapäässä pieni ja trimmattu karvoitus. Eli siis melkein kaikki on haluttu ajella pois, mutta ei ole sitten kuitenkaan ajeltu, vaan on jätetty pieni tupsu ylös. Tämä siis kolmekymppisillä, en tiedä miten vanhemmilla tai nuoremmilla. Täysin paljasta alapäätä en ole nähnyt varmaan kertaakaan, vaan tuntuu, että kaikilla on vähän karvaa. Mutta vain vähän. Mitään karvakolmioita ei ole ollut kenelläkään.
Miksi näin? Eikö olisi helpompaa ajella kaikki pois, kun on kuitenkin ajelemaan lähdetty?
Kommentit (29)
Soon sexy. Mikä tahansa lyhyeksi leikattu karvadesing siinä häpykummulla on magee miehellä ja naisella
Leveämmän ja selvästi näkyvän kiitoradan jotenkin vielä ymmärrän, mutta sellaiset tyyliin rivi trimmattua karvaa tai puolikkaan postimerkin kokoinen "tupsu" menee näin miehenä ohi, että mikä idea? Halutaan jotenkin todistaa itselleen, ettei ole poslari?
Kuka sheivaa nykyään kun voi käydä sokeroinnissa ottamassa brassin?! Itse en menisi millään sheivaamaan alakertaa, kun sokeroinnissa saa kaiken pois ja uusi karva on ohutta ja kasvaa vaan sinne tänne. Ei tarvitse sietää mitään piparisänkeä.
Vierailija kirjoitti:
Kuka sheivaa nykyään kun voi käydä sokeroinnissa ottamassa brassin?! Itse en menisi millään sheivaamaan alakertaa, kun sokeroinnissa saa kaiken pois ja uusi karva on ohutta ja kasvaa vaan sinne tänne. Ei tarvitse sietää mitään piparisänkeä.
No mulla jos karvat vie juurineen niin kolmen viikon päästä on parin millin sänki. Eikä sitten muuten inastakaan harvempana tai mitenkään vain siellä täällä. Kalliiksi kävisi sokeroinnit.
En mä kyllä toisaalta sheivaakaan, koska silloin se sänki alkaa puskea jo melkein seuraavana aamuna, ja kun vaimo ei yhtään sitä siedä, niin eipä jaksa nyhrätäkään ihan niin tiheään. Siistiminen milloin mihinkin mittaan saa riittää, ja varren pinsetöinti sileäksi.
Vierailija kirjoitti:
Kuka sheivaa nykyään kun voi käydä sokeroinnissa ottamassa brassin?! Itse en menisi millään sheivaamaan alakertaa, kun sokeroinnissa saa kaiken pois ja uusi karva on ohutta ja kasvaa vaan sinne tänne. Ei tarvitse sietää mitään piparisänkeä.
Oon kaks kertaa käynyt brassissa, varsinkin viime kerta oli ihan ok kokemus. Molemmissa viiden viikon väli, huomenna tulis taas viis viikkoa. On sen verran pitkä matka tonne isolle kirkolle että en hetkeen aikaan taida käydä uudestaan. Ehkä lähempänä kesää sit. Höylällä kieltämättä jos ajelee niin sitä saa tehdä joka päivä. Brassiin jälkeen sänki tuntuu kolmen viikon päästä ja 5-6 viikkoa niin on jo sen verran pitkä karva että sokeri tarttuu. Karva mikä nyt kasvaa niin on todella hentoa ja harvaa, oikeastaan vain siellä täällä kasvaa. Mut tätähän tavoittelinkin niin olen tyytyväinen. Saakohan riittävän monella sokeroinnilla kasvun loppumaan kokonaan?
Vierailija kirjoitti:
Miehenä tykkään olla paljas. Vaikka naiset ei siitä tykkääkää, tosin ikää siitä,oo jääny kiinni ettei sais
Minä tykkäisin. Mukavampaa antaa suuhoitoa.
Ja visuaalisesti nannaa, katselen mielelläni kun k ulli menee rakoon.
Mulla itsellä on posliini, ja kunnon sisäset huulet.
Jos on kovin tuuhea puska niin suuseksi ei oo niin kivaa. Paljon kivempaa kun on kiitorata tai lyhyt sänki. Esteettisesti kiitorata kaunein mutta suuseksissä taitaa kauttaaltaan sängeksi ajeltu olla paras. Tuntuu kasvoja vasten kivalta ja tuoksuu:-)
Kun alotin sheivaamaan alle nelikymppisenä, jätin ensin kiitoradan. Muutaman vuoden päästä vedin kaikki pois ja sillä tiellä ollaan edelleen. Tykkään sileästä itse.
Kymmenisen vuotta sitten pomoni kutsui minut, silloin noin kolmekymppisen nuoren miehen mökilleen grillaamaan. Oli tarkoitus puhua eräästä edessä olevasta työmaasta, että otetaanko haaste. Niin puhuttiinkin, ja pistettiin samalla sauna lämpiämään. Yhtä kiva kuin hämmentäväkin oli pomon nuoren rouvan mukaan tulo saunomaan. Hänellä oli sähäkkä trimmaus, häpyaukon ympärille oli jätetty napakka tuuhea karvareunus. Ei sitä voinut olla vilkuilematta, pelätä ajatuksen karkaamista, ettei nolaisi itseään jo pelkästä mieleen tulevasta, että herranen aika, kuinka onkaan pomon naisella herkullisesti vilkkuva naimatupsu. Ehkä minua silläkin tavalla intiimisti niin sanotusti sitoutettiin tulevaan projektiin.