Kumpi oli rajumpaa arkea Suomessa 1950-luvun arki vai arki nykyään?
Ja perustelut miksi. Oma väite: arki tänä päivänä on rajumpaa kuin arki 1950-luvulla.
Kommentit (52)
50-luku tietenkin, voi jeesus sentään.
Jopa Pekka Puupäissä on sisäistetty sen ajan karu, väkivaltainen yhteiskunta vaikka ovat huumoria. Talonmies riehuu ohikulkijoille sun muille kuin vesikauhuinen rakki.
Vierailija kirjoitti:
50-luvun arki. Koneet helpottaa nykyään.
Tosin stressi ja vaatimukset on nykyään todella kovat. Niistä voitaisiin luopuakin.
Eli väität, että tämän päivän stressin ja vaatimusten kovuus ei silti tee arjesta rajumpaa kuin 50-luvulla?
Siihen aikaan fokusta vaativia asioita oli erittäin vähän vs. nykyään. Olihan se varmasti rankkaa vaikkapa maanviljelijöille saada sen ajan työvälineillä ruokaa pöytään, mutta elämä koostui kuitenkin varsin suppeasta määrästä hoidettavia asioita.
No kumpikohan. Sodasta toipuva yhteiskunta ja ihmiset, köyhyys ja puhumattomuuden kulttuuri. Ihan varmasti 50-luku karumpaa.
50-luvulla pystyi elämään yhden ihmisen palkalla. Vaikkei ollut kodinhoitoa helpottavia koneita niin niihin oli 8+ tuntia enemmän aikaa tehdä.
Vierailija kirjoitti:
No kumpikohan. Sodasta toipuva yhteiskunta ja ihmiset, köyhyys ja puhumattomuuden kulttuuri. Ihan varmasti 50-luku karumpaa.
Juuri näin! Jotenkin ihmetyttää, miten tietämättömiä jotkut ovat, kuten ap.
Vierailija kirjoitti:
50-luvulla pystyi elämään yhden ihmisen palkalla. Vaikkei ollut kodinhoitoa helpottavia koneita niin niihin oli 8+ tuntia enemmän aikaa tehdä.
Ja nyt pystyy elämään ilman palkkaa.
Kun ei ole tietoa paremmasta, ei osaa stressata ja kaivata sitä parempaa.
Vierailija kirjoitti:
50-luku tietenkin, voi jeesus sentään.
Jopa Pekka Puupäissä on sisäistetty sen ajan karu, väkivaltainen yhteiskunta vaikka ovat huumoria. Talonmies riehuu ohikulkijoille sun muille kuin vesikauhuinen rakki.
Se oli sen aikaista suomalaisvastaista propagandaa että talonmies olisi jotenkin ikävä tms.
Puistovahdit ja talonmiehet takaisin, parempi vaihtoehto kuin nykyinen jossa eläkeläiset joutuvat välttelemään keskustoja ja puistoja joissa vaanii ties mitä feissarihuijaria sun muuta ikävää.
Mutta kyllä se arki silloin oli ikävämpää suurelle osalle kansaa. Osalle kivempaa koska oli vielä omia palvelijoita.
Nyt ovat ehkä palaamassa siihen samaan, koska enää ei ole vasemmistopuolueita, työttömiä laittavat palkattakin jo töihin, silloin vielä sentäs oli töitä kelle vain tarjolla kunhan isoon kaupunkiin muutti. Aikoinani eläkeläisten kanssa jutellut, työt oli usein varsin rankkoja silloin mutta ruokaa niillä sai ja asunnonkin maksettua lopulta vaikkei olisi rahaa perinyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
50-luvun arki. Koneet helpottaa nykyään.
Tosin stressi ja vaatimukset on nykyään todella kovat. Niistä voitaisiin luopuakin.
Eli väität, että tämän päivän stressin ja vaatimusten kovuus ei silti tee arjesta rajumpaa kuin 50-luvulla?
Mikä stressi? Sekö, ettei tarpeeksi koeaikaa roikkua puhelimella?
Voihan velliperseet, jotka kehtaavat ulista tämän päivän olevan rankempaa, kuin 50- luvun sodanjälkeiset jälleenrakennusvupdet.
Kehottaisin ottamaan asioista selvää jututtamalla jotain silloin elänyttä sukulaista.
Vai perustuuko nämä luulot joihinkin idyllisiin Suomifilmeihin?
Nykyaika on henkisesti vaativaa. 50-luku oli raskasta fyysisesti. Hygienia oli myös heikompaa tuolloin. Kuvitelkaa niitä hajuja, kun ihmiset polttivat tupakkaa ja kokonaan peseydyttiin vain saunassa kerran viikossa. Sairaudenhoito oli huomattavasti takapajuisempaa kuin nykyään ja mitä sukulaisilta olen kuullut, niin esim. kuukautiskipuihin ei ollut kunnollisia lääkkeitä. Jotain konjakkia ja kuumavesipullo vain. Synnytyksissä ei kunnollista kivunlievitystä. Monissa taloissa oli ulkovessat, kaupungissakin.
1950 -luvulla Suomessa oli voimassa irtolaislait. Työttömät ja perheettömät voitiin siis koska tahansa pidättää ja laittaa työlaitoksiin. Avioliiton ulkopuolella syntyviä lapsia katsottiin pahasti syrjien. Isättömien lasten äidit saatettiin pakkosterilisoida ja lapset huostaanottaa.
Vierailija kirjoitti:
Nykyaika on henkisesti vaativaa. 50-luku oli raskasta fyysisesti. Hygienia oli myös heikompaa tuolloin. Kuvitelkaa niitä hajuja, kun ihmiset polttivat tupakkaa ja kokonaan peseydyttiin vain saunassa kerran viikossa. Sairaudenhoito oli huomattavasti takapajuisempaa kuin nykyään ja mitä sukulaisilta olen kuullut, niin esim. kuukautiskipuihin ei ollut kunnollisia lääkkeitä. Jotain konjakkia ja kuumavesipullo vain. Synnytyksissä ei kunnollista kivunlievitystä. Monissa taloissa oli ulkovessat, kaupungissakin.
Lisään. 50-luvulla ei ollut kahvinkeitintä, vedenkeitintä eikä mikroaaltouunia ainakaan tavallisissa perheissä. Pyykinpesusta en tiedä, paljonko pestiin käsin ja paljonko koneella.
Mä oon näköjään taas oppositiossa. Peilaan käsitykseni isovanhempieni ja vanhempieni kokemuksiin, itse synnyin -62. Vaarini kotiutui sodasta upseerina ja sai heti arvostetun aseman poliisivoimissa. Toimi esim nimismiehenä ja rikosylikomissarina, eli valtion virkamies. Isoäiti oli koko ikänsä kotirouva. Vaarin palkalla elättivät myös 2 lasta ja heidän opiskelunsa. Tätini kouluttautui sairaanhoitajaksi ja isäni lennoston hävittäjäkouluttajaksi. Tänä päivänä mikään noista ei olisi mahdollista. Mielestäni elämä 50- luvulla oli auvoista ja helppoa, tähän päivään verrattuna. Rikollisuus oli nurkkakuntaista, huumeet lähes tuntematon käsite. Kotipolttoista ja salakuljettajia kytättiin, terrorismista ei kukaan ollut kuullutkaan.
Vierailija kirjoitti:
Voihan velliperseet, jotka kehtaavat ulista tämän päivän olevan rankempaa, kuin 50- luvun sodanjälkeiset jälleenrakennusvupdet.
Kehottaisin ottamaan asioista selvää jututtamalla jotain silloin elänyttä sukulaista.
Vai perustuuko nämä luulot joihinkin idyllisiin Suomifilmeihin?
Kerro toki muutama konkreettinen esimerkki, kun olet selvästi jututtanut näitä jälleenrakennusvuosien henkilöitä.
Vierailija kirjoitti:
50-luvulla pystyi elämään yhden ihmisen palkalla. Vaikkei ollut kodinhoitoa helpottavia koneita niin niihin oli 8+ tuntia enemmän aikaa tehdä.
Miten niin oli enemmän aikaa?
Työaika on lyhentynyt, esim. lauantait oli työpäiviä, lomia ei ollut niin paljon kuin nykyään.
Miehenä oli mukavampaa, ku ei ollu vielä feminismiä ja tinderiä.
Perusperttinäki pysty saamaan perheen, eikä tarvinu katella naisia pääministereinä eikä presidentteinä.
50-luvun arki. Koneet helpottaa nykyään.
Tosin stressi ja vaatimukset on nykyään todella kovat. Niistä voitaisiin luopuakin.