MARRASTEN to--> pino

Eipä ole aikoihin ollut aikaa kirjotella. Ja sitten vielä unohin salasanani ja kone kiukutteli, niin ei edes kirjautumaan päässyt!



Ihan ensiksi: Anni oppi tänään ryömimään! Meni vähän matkaa eteenpäin työntämällä peppua ylös ja vetämällä käsillä. Hassun näköistä! Toivottavasti ei ollut vahinko...



Päikkäreille nukahtaminen on nykyään yhtä tuskaa. Meinaa hermo ittellä mennä kun mikään ei kelpaa ja väsyneenä sitten kiukutellaan... tai paremminkin huudetaan kurkku suorana rattaissa sen jälkeen kun on jo nukahdettu. Jollain konstilla saa ittensä vielä puoliunesta hereille ja itku ja parku alkaa. Nytkin nukkuu sisällä kun en jaksanut itkemistä kuunnella ulkona, sieppasin neitin kainaloon ja sänkyyn nukkumaan. Siinäkin jatko vielä niin kauan että sai tissin suuhun. Rupee tämä mamma olemaan taas vaihteeksi aika puhki, kun yöt pyöritään ja hyöritään ja kitistään välillä ja päivälläkään ei nukuta kunnolla. Noh, tää on näitä päiviä kun on paska/huono äiti fiilis.



Mistäs vielä. Synttäreille en vielä ole sen enempää jaksanut ajatusta uhrata, kuin että ne järkkään. Ja varmaan kaksin kappalein...



Mun viimenen mammalomapäivä oli jo 12.8. Töihin pitäs mennä vuoden vaihteessa, mutta kun en haluais. Haluaisin hoitaa Annin kotona, mutta kun se ei ole taloudellisesti mahdollista. Anni on muutenkin niin herkkä lapsi, että huuto tulee olemaan kova ekoina hoitopäivinä. Hoitopaikka pitäs hakee tän kuun loppuun mennessä, mutta jotenkin sen hakemuksen täyttäminen on jäänyt. Kun joutuu tekemään vastoin omaa periaatettaan (siis hoitaa lasta kotona), niin on tosi vaikea tehdä asian eteen mitään.



Noh, tulihan valitusta vaihteeksi!



Anni heräs, hipsimpäs piristämään mieltäni pikkuisen auringonpaisteen viereen!



T: Väsynyt Hertta ja Aurinkoinen Anni

noema, meillä lisä tulee automaattisesti kelan hommelian kanssa, mutta esikolle piti hakea erikseen. Vissiin parasta, että soittelet ja kysyt =)



taaperokärryä meillä ei ole, ajattelin ostaa. tutuilla on ja ihan hyvin kärryn kanssa pärjänneet.



yökkiruokaa eipä taida pertulla olla, ei nyt mieleen ainakaan putkahda.



jospa meidänkin pojalla vihdoin niitä hampaita ois tulossa, kun yöllä semmosta marinaa pinniksen pohjalta kuuluu ja oikein levoton yö takana.

suppoja kävin apteekista hakeen ja semmoisen yöksi meinaan laittaa.



päikytkin lyhkäsiä olleet ja väsynyt ja itkuinen pienen hetken päästä.



sapiinalla hyvä aloitus kilojen pudotuksessa =)



äitykälle onnitteluja yhteisestä taipaleesta =)

meilläkin 6 vuotta yhdessä oloa tuli elokuussa täyteen ja kaksi muksua.



Hilpeää viikonloppua!





Hilda

Äkkii yritän jotai rustail, ettette unohda meitä. Poika nukkuu rattaissa pihalla :) Ihme, ei se helpol niihi nukahda ja varsinki jos ne ei liiku!



Migreenistä ollu juttuu... Itelläni moinen vaiva kans :( Viimeks oksentelin yöstä asti kunnes hain päivystyksestä pahoinvointi napin ja sain nenää sitä lääkettä. Ja äkkii yritän nytteki rustail ku on migreenin alkua ja kohta ei enää voi muuta ku mönkii peiton alle pimeesee hiljaisuutee :(



Taapero kärri: Saatii sellane lainaan toiselta mamma-kerholaiselta ja koska siin on ne kiristettävät pyörät ni se ei mee liian lujaa. Miro ainaki paanottaa sen kaa iha kympil pisi kämppää vaikkei isi ehtiny ees kiristää niit pyörii. Se on meil ollu nyt kolmisen viikkoo ja hyvin se sillä on koko aika menny.



Me ollaa iha vaa äiti ja isi. (Tosin täl murteel ne on äite ja isi tai äit ja uko). Miro useimmiten huutaa " äithe" tai jotai... Mun vanhemmat on mamu ja pappa, miehen vanhemmat mummi ja pappa.



Inhotusällötys-sapuskaa meil on mustikkasose. Ja jäätelöö syödessä pitää puistella ja irvistellä kun se on nii kylmää :)



Ja eräänlainen pikku-apulainen on mullaki siivouksissa mukana. Tiskikoneen tyhjennys ois mieluisaa mut yritän tehä sen ku Miro nukkuu tai jotai. Imuriin nojaten pääsee äitin perässä kävellen ja sen voi sammuttaa kun ei enää taho et äiti siivoo. Pyykit meil tulee rumpu kuivina, mut niitä voi auttaa laskuttamaan ja imurin putkeen on kiva puhaltaa :) Niinku ois joku alppitorvi tai jotai...



Nyt mun pitää men huilaa hetkeks ja toivoo ettei tää menis oksentamiseks :( Paranemisii muille migreeniläisille!



Palailen... -Jonsku-

Vihdoinkin pääsee rentoutumaan kun Jesse James on vihdoin sängyssä ja melkein jo unessa. Villin pojan on kyllä haikara meille tuonut, huh sentään. Vaan eipähän päivistä ainakaan vauhtia puutu. Sitä se taitaa olla kyllä meillä kaikilla, enemmän tai vähemmän. Hyvänä esimerkkinä Vilman taannoinen vauvakino. :-)



Kiitoksia kaikille tsemppauksista öiden suhteen, toivotaan että ne Noeman lähettämät taikasäteet tepsivät. :-) Ainakin Jesse nukkui tänään päikkärinsä oikein kivasti, ekat unoset kestivät 2,5h ja toiset puoli tuntia. Kitinää on kyllä saanut kuunnella aika paljon tänään ja kovin sylinkipeä tuo poitsu on myös ollut eli kyllä ne hampaat on vähän mieltä rassanneet. Sormet on myös jatkuvasti suussa ja kuola lentää. Syöttäminen on ollut tosi mukavaa kun sormet menee aina lusikallisen perään ellei ehdi estää. Sotkua-sotkua-sotkua.



Hertalle myös jaksamista ja parempaa mieltä! Tiedän tunteen kun pinna kiristyy ja sitten tulee kurja olo. Sen tiedostaa kuitenkin ettei vauva tahallaan kiusaa kitinöillään ja nukkumattomuuksillaan, mutta kyllähän sitä ärtynyt olo silti tulee jos ei saa kunnolla levähtää ja joutuu vaan huutoja kuuntelemaan vaikka miten yrittäisi toista lohduttaa. Ei me äiditkään mitään yli-ihmisiä sentään olla, vaikka aika lähelle toki. ;-)



Pitää varmaan lähteä etsimään murkinaa kun alkaa sormet jo kummasti tärräämään, verensokeri kaiketi aika alhaalla. En oo muistanut / ehtinyt syödäkään lounaan jälkeen mitään. Mies on ollut koko päivän Vierumäellä golfkisoissa joten yksinään on pitänyt pärjätä (taas nostan hattua Äitykälle ja muille joiden mies on paljon pois!). On se kyllä hassua että pojalle kyllä muistaa varmasti syöttää ne viisi ateriaa päivässä mutta itseään ei tajua ruokkia ennen kuin kroppa muistuttaa että ruokaa tänne ja sassiin. :-)

Samaista kitinää ja sylitystä täälläkin päin.

Ja korviaan hieroo...hampaathan vaikuttaa korviinkin, toki tulehduskin kävi mielessä...mutta mutta jospa ei kuitenkaan olisi, kun yleensäsilloin erilainen tapaus, pertulla kun niitä useampi takana päin.

Supon voimin meni poikanen unille.

Katsellaan huomenna tilannetta uudelleen.

On se vaan niin epävarma olo itellä, jos vähänkään jotain pientä sairastelua ym. Ja kun nämä taaperoiset eivät vielä itse voi vaivoistaan kertoa sanoin.



Halitusjaksuja kaikille väsyneille ja niitä huonoäitifiilareita tulee, mutta onneksi menevät ohikin. Ja väsyneenä kyllä kaikki tuntuu kurjalta ja tuntuu menevän huonosti ja pinnakin yleensä piukalla, koittaa äidit levätä!!

Kyllä me aikamoisia ihmeitä olemme!!! =)

Ja hienoja asioita saamme aikaiseksi!!!! =)



Makoisia ja sikeitä unia loistokkaat mammat ja suloisen söötit taaperot!!!



Hilda, joka huomenna suunnistaa markkinoille =)

tuli jostain mieleen se nalle luppakorvan tunnusmusiikki, se on niin ihana :)



voi en nyt muista juuri mitään mistä oli juttua, kun niin nopeasti vilkuilin pinon läpi.



Sen muistan, että Anni oli oppinut ryömimään :) Onnea onnea Hertan suuntaan. Siitä se lähtee!!



Ja migreenistä kärsii vissiin useampikin, pöh. se on kurjaa. Pääkivut hus ja pois!



Sitten omaa napaa. Mulla on ollut tänään tosi huono päivä. Kovasti vain itkettänyt ja surkeudessa olen pyörinyt, ja mieskin on tuntunut ihan pökiöltä. Nyt ajattelin kun poika on nukkumassa repäistä oikeen, ja lähteä pikkupikkulenkille. Siis minä, latinaksi laiskimus suurimus!! Jospa tulis vaikka innostus ja kävis joskus toistekin. Kunto saisi kohota ja ehkä se ulkoilu ja reippailu tekis hyvää mielenkin voinnille.



Lenkkitossut jalkaan ja ..... *viuh*



gerda

Älä ole paha mieli, tule hyvä mieli!! Toivottavasti pieni happihyppely piristi! Mä lähdin myös kävelylle luettuani sun viestin, annoit mulle niin sanotusti potkun persuksille. Kiitos siitä! :-)



Nyt nukkumaan. Lähdetään sukuloimaan viikonlopuksi, joten olisi ihan hyvä kerätä vähän voimia. Makoisia unia marrasmussukoille!