Välillä on vaan niin paha olla..
Niinku nyt. Itku tuli. Kiva päivä ollu takana mut jostain syystä mieliala maassa. Väsyttää. Välillä vaan tuntuu että ei jaksa. Kesä parhaimmillaan eikä jaksais muuta ku maata yksin kotona, ja se ärsyttää. En oo ennen ollut tällainen, ainakaan näin vahvasti kuin nykyään. En tiedä enää mikä auttais.
Kommentit (20)
Käy ulkona kävelemässä/pyöräilemässä/uimassa ja nautiskele auringonpaisteesta.
Anna itsellesi aikaa - ilman sosiaalisia velvoitteita. Jos koet olosi voipuneeksi, älä työnny ehdoin tahdoin ulos vain koska hellepäivä. Onko jotain mikä askarruttaa mielessäsi - voi olla aikaa ajatella jotain.
Vierailija kirjoitti:
Anna itsellesi aikaa - ilman sosiaalisia velvoitteita. Jos koet olosi voipuneeksi, älä työnny ehdoin tahdoin ulos vain koska hellepäivä. Onko jotain mikä askarruttaa mielessäsi - voi olla aikaa ajatella jotain.
Oon välillä niin ristiriitaisissa tunteissa. Tunnen ajoittain yksinäisyyttä, mutta silti tuntuu etten jaksa muita ihmisiä. Olen tällä viikolla nähnyt kavereita ja se on ollut kivaa. Nyt tuntuu ettei jaksaisi ketään. Harmittaa, koska mua on pyydetty viikonlopuksi mökille mutta tuntuu etten jaksa lähteä ja luulen että pahoitan sillä muiden mielen. Ja toki harmittaa itseä ettei jaksa olla sosiaalinen kun nyt olisi kunnon mökki kelit.
Älä vaadi itseltäsi että koko ajan pitäisi olla menossa ja aktiivinen. Jos et jaksa muuta kuin maata kotona illan, sitten teet niin! Se on ihan ok! Älä syyllisty tunteistasi! Ne on vaan tunteita, niitä tulee ja menee. Se on ihan ok! Osta vaikka herkkuja, löhöä ja nautiskele ihan omissa oloissasi kun siltä tuntuu. Laita vaikka puhelin kiinni niin et tule häirityksi.w
Halit täältä, itselläni masennus ja mielialat heittelevät tosi paljon. Oon nyt kesän aikana joutunut soittamaan kriisipuhelimiin useampana yönä, kun oon miettinyt asioita ja tuntunut, että pian sekoan. Ei ole ketään muuta, kelle jutella. Joskus kävin chateissa, mutta en ole vuosiin jaksanut sitä pinnallista höpöttelyä, tulee vaan huonompi olo
Kuulostaa introvertiltä. Itse olen ja en voi sopia montaa tapaamista samalle viikolle. Tai ainakin pitää olla yksi, mielellään kaksi välipäivää välissä että saan vaan olla.
Ja just jonkun mökkiviikonlopun jälkeen sosiaalinen kiintiö on täynnä ja olen ihan poikki.
Ehkä aivan vielä ei kannata mennä kavereiden kanssa - jos yrität sisäistää ajatuksen, että sinun ei ole pakko viettää aikaasi kenenkään kanssa? Ei velvollisuudesta.
Ja jos he ovat kavereitasi, he hyväksyvät sinut omana itsenäsi. Jos päätät mennä mukana, viikonloppu voi tuoda muutakin ajateltavaa. Älä kuitenkaan anna muiden painostaa sinua mihinkään mitä et tahdo tehdä. Jos menet kavereiden kanssa mutta haluat viettää rauhallista aikaa, se on myös muille ok. Voit käydä mökillä kävelyllä, maata nurmikolla, lukea vanhoja lehtiä... muut hyväksyvät jos ovat järkeviä.
Sinä vaikutat järkevältä. Älä huolehdi turhia.
Voi olla sosiaalista pelkoa että pahoittaisit muiden mielen. En kuitenkaan usko, että he muistavat sitä enää viikonkaan päästä. On ok, jos otat rauhallisesti vaan. Mökkikelejä tulee, eikä ne rakennuksetkaan sieltä karkaa.
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa introvertiltä. Itse olen ja en voi sopia montaa tapaamista samalle viikolle. Tai ainakin pitää olla yksi, mielellään kaksi välipäivää välissä että saan vaan olla.
Ja just jonkun mökkiviikonlopun jälkeen sosiaalinen kiintiö on täynnä ja olen ihan poikki.
Olen introvertti ja kuormitun sosiaalisista tilanteista, niistä toipuminen vie aina aikansa... Tuo kuulostaa niin tutulta. Tämmöistäkö tämä sitten aina tulee olemaan.. Ei taida olla keinoja sitä helpottamaan kun on tällainen. Ap
Tunnista se luonteenpiirteenäsi. Panosta ystäviin silloin, kun sen aika on. Ei joka hetki itseäsi uuvuttaen, se ei ole kestävää.
Ja tää on ok, introverttiyttä on ollut historiasta lähtien.
Tee itsellesi mieluisia asioita. Pidä huolta siitä, että syöt säännöllisesti ja juot tarpeeksi. Lähde välillä kämpästä kävelylle. Ulkoilu ja liikunta tasoittavat mielialaa. Jos joku asia tuntuu mietityttävän paljon niin etsi joku sopiva henkilö jonka kanssa puhua siitä. Tehokas keino rauhoittaa ajatuksia on pitkä hidas uloshengitys. Se rauhoittaa parasympaattista hermostoa ja saa olon rennommaksi.
Mene lenkille ja juokse ainakin 10 km. Toista tämä 30 päivänä peräkkäin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa introvertiltä. Itse olen ja en voi sopia montaa tapaamista samalle viikolle. Tai ainakin pitää olla yksi, mielellään kaksi välipäivää välissä että saan vaan olla.
Ja just jonkun mökkiviikonlopun jälkeen sosiaalinen kiintiö on täynnä ja olen ihan poikki.
Olen introvertti ja kuormitun sosiaalisista tilanteista, niistä toipuminen vie aina aikansa... Tuo kuulostaa niin tutulta. Tämmöistäkö tämä sitten aina tulee olemaan.. Ei taida olla keinoja sitä helpottamaan kun on tällainen. Ap
Kuten joku mainitsi niin tärkeetä on kuunnella itseään ja tehdä mieluisia asioita. Ja muistaa tauottaa menojaan ja tekemisiään.
Mökillä vaikka soutelemaan/tiskaamaan/kokkaamaan/lämmittämään saunaa niin saat ladattua akkuja samalla. Tsemppiä 👍
Vierailija kirjoitti:
Tunnista se luonteenpiirteenäsi. Panosta ystäviin silloin, kun sen aika on. Ei joka hetki itseäsi uuvuttaen, se ei ole kestävää.
Ja tää on ok, introverttiyttä on ollut historiasta lähtien.
Niinpä. En kyllä jaksaisi olla pitkään sosiaalinen ilman omaa aikaa, minkä tiedän tarvitsevani. Ehkä tulee kannettua turhaa syyllisyyttä siitä. Ap.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa introvertiltä. Itse olen ja en voi sopia montaa tapaamista samalle viikolle. Tai ainakin pitää olla yksi, mielellään kaksi välipäivää välissä että saan vaan olla.
Ja just jonkun mökkiviikonlopun jälkeen sosiaalinen kiintiö on täynnä ja olen ihan poikki.
Olen introvertti ja kuormitun sosiaalisista tilanteista, niistä toipuminen vie aina aikansa... Tuo kuulostaa niin tutulta. Tämmöistäkö tämä sitten aina tulee olemaan.. Ei taida olla keinoja sitä helpottamaan kun on tällainen. Ap
Kuten joku mainitsi niin tärkeetä on kuunnella itseään ja tehdä mieluisia asioita. Ja muistaa tauottaa menojaan ja tekemisiään.
Mökillä vaikka soutelemaan/tiskaamaan/kokkaamaan/lämmittämään saunaa niin saat ladattua akkuja samalla. Tsemppiä 👍
Kiitos! Näinhän se juuri on, itseään pitäisi kuunnella enemmän eikä miettiä mitä muut ajattelee tai aiheutanko toiminnallani pettymyksen. Ehkä vielä itse joutuu työstämään tuota armollisuutta itseä kohtaan kun tuntuu että oon niin vaativa itselleni. "Mun pitäisi jaksaa ja olla yhtä reipas ja sosiaalinen kuin muiden"... Ap
Minä olen samanlainen. Kivan päivän jälkeen olen yleensä todella väsynyt. Etenkin, jos siihen päivään liittyy paljon sosiaalista kuormitusta. Silloin pitää oikeasti vain olla ja levätä. Lomalla ja muullakaan vapaa-ajalla ei ole mikään pakko koko ajan jaksaa ja jaksaa. On ihan täysi oikeus olla välillä väsynyt, etenkin illalla.
Vierailija kirjoitti:
Minä olen samanlainen. Kivan päivän jälkeen olen yleensä todella väsynyt. Etenkin, jos siihen päivään liittyy paljon sosiaalista kuormitusta. Silloin pitää oikeasti vain olla ja levätä. Lomalla ja muullakaan vapaa-ajalla ei ole mikään pakko koko ajan jaksaa ja jaksaa. On ihan täysi oikeus olla välillä väsynyt, etenkin illalla.
Lohduttavaa kuulla että löytyy muita samanlaisia, etten ole ainoa "outo"..
Kiitos kaikille vastauksista ja tsempeistä tähän saakka, ne on auttaneet.
Sitä myös mietin, että ymmärtääkö läheiset sinun oman ajan tarpeen vai tarvitseeko selitellä tai perustella jos ei jaksa olla sosiaalinen? Musta tuntuu että mun läheiset ei ehkä ymmärrä miksi oon tällainen, pitävät varmaan enemmän erikoisena tapauksena.. Ap
Luin juuri yhden kirjan, jossa kerrottiin ihmisen henkisen kasvun edellytyksen olevan, että oppii sietämään pahaa oloa ja vastoinkäymisiä. Se oli uutta, mutta kolahti omaankin mieleeni. Tästä syystä riippuvuuksista esimerkiksi alkoholin liikakäytöstä kärsivän on vaikea kasvaa henkisesti. Päin vaikeuksia ja pahaa oloa, niin alkaa omassa sisimmässä tapahtua ķummia.
Mikä ap:n vointi tänään? Voimahali täältä
Kysy kaveria ulos