Ylioppilastutkinnon täydentäminen yli 20 v. myöhemmin. Kokemuksia, ajatuksia?
Aion hakea ensi keväänä opiskelemaan uutta alaa, jonne on ei-ensikertalaisille vähän paikkoja. Tämän vuoden pisterajoja katsellessani huomasin, että jos saisin vanhojen arvosanojeni lisäksi ylioppilastutkintoon kaksi reaaliainetta suht hyvillä arvosanoilla, pääsisin todennäköisesti todistusvalinnassa sisään. Muuten taas olen pääasiassa pääsykokeen varassa, koska vanhamuotoisesta reaalista ei saa pisteitä. Ajattelin sitten mennä kirjoittamaan kaksi reaaliainetta ensi keväänä. Syksyn kokeisiin ei voi enää ilmoittautua.
Löytyykö ketään muuta, joka olisi tehnyt saman? Menikö hyvin, ja miten valmistauduitte? Ajattelin yrittää hankkia kirjat pääasiassa kirjastosta, ja paikata muulla tavalla niitä osia, mitä sieltä ei löydy.
Kommentit (32)
Ajattelin filosofiaa ja yhteiskuntaoppia, koska olen opiskellut jonkin verran filosofian kursseja yliopistolla, ja opiskellut myös yhteiskuntatieteitä. Pitää silti selvittää tarkempia kurssisisältöjä.
Reaaleja en uskaltaisi lähteä tekemään, koska yo kokeissa pitäisi olla hallussa niin laajasti ko aine. Lukiossa oli vielä tuoreessa muistissa kuitenkin suurin osa jutuista. Lisäksi yhteiskuntaoppi on muuttunut aika paljon 20v aikana. Filosofiassa ehkä menestyy sillä, että on myöhemmin käynyt kursseja tai sitten ei. Tuurista kiinni paljon. Reaaleista historia ja terveystieto olisivat sellaisia mitä uskaltaisin yrittää.
Muutoin lähtisin korottamaan kielten arvosanoja (käytän töissä paljon englantia, ruotsia ja saksaa), sillä kielitaito kehittyy koko ajan eikä unohdu samalla tavalla kuin reaalit tai matematiikka.
Kannattaa nyt vielä tarkistaa, että voitko edes päästä todistusvalinnalla sisään, jos olet ei-ensikertalainen. Esim. lääkikseen ei voi, en tiedä miten muilla aloilla menee.
Kannattaa myös tutustua sähköiseen YO-kokeeseen ja käytännön asioihin. Jos näihin ei valmistaudu, niin voi mennä sormi suuhun koetilanteessa, jos ei osaa esim. käyttää taulukko-ohjelmia jne. Sähköinen koe on huomattavasti monipuolisempi kuin aiempi paperilla tehty. Korotukset on aika haastavia tehdä, mutta hyvällä valmistautumisella voi onnistuakin. Korottajia on runsaasti joka vuosi, mutta itse korotus ei ole mikään automaatio, vaan vaatii työtä ja motivaatiota.
Ihan hyvä idea. Reaalit voi olla vähän hankalia, mutta tiedän aikuisia, jotka ovat uusineet esim. kemian onnistuneesti. Siinä on kuitenkin moni asia pysynyt vuosikymmenet ihan samana...
Muuten olen samaa mieltä jonkun ylempänä kirjoittaneen kanssa, että jos kieliä on varaa parantaa, niistä tulee taatusti helpoiten parannukset. Esim. ruotsin laudatur ei ole temppu eikä mikään, itsekin varmaan saisin sen räpellettyä kasaan, enkun laudatur olisi varma. Vaatimustaso on noissa kielten kokeissa kuitenkin hyvin kohtuullinen aikuiselle ihmiselle, joka on joutunut kiertämään vähän muutakin kuin tahkoa.
Kävin täydentämässä, sain laudaturin ja syksyllä alkaa opiskelut. Suosittelen.
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa nyt vielä tarkistaa, että voitko edes päästä todistusvalinnalla sisään, jos olet ei-ensikertalainen. Esim. lääkikseen ei voi, en tiedä miten muilla aloilla menee.
Voi päästä, nimenomaan tarkistin tämän. Kyseessä on sosiaalityö. Siellä on myös ei-ensikertalaisille kiintiö todistusvalinnassa, ainakin ensisijaisessa hakukohteessani. -Ap
Vierailija kirjoitti:
Kävin täydentämässä, sain laudaturin ja syksyllä alkaa opiskelut. Suosittelen.
Kiva kuulla, ja onnea! -Ap
Tai sitten luet vaan siihen pääsykokeeseen niin hyvin, että pääset sisään. Melkeinpä sama vaiva.
Kieliä ehdottaneille: on varmaan totta, että niitä on helpoin korottaa, mutta minulla on jo yhden pitkän laudatur, ja toisesta ei saa pisteitä. -Ap
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa nyt vielä tarkistaa, että voitko edes päästä todistusvalinnalla sisään, jos olet ei-ensikertalainen. Esim. lääkikseen ei voi, en tiedä miten muilla aloilla menee.
Lähes kaikille aloille pääsee toiskertalainenkin todistuksella.
Lääkis, oikis, kauppis ja psyka ovat suunnilleen ainoat poikkeukset.
Joillekin aloille ei ylioppilas edes voi hakea pääsykokeella, se on vain amiksille. Näitä aloja on ainakin matikka, fysiikka, kemia ja taloustiede.
Vierailija kirjoitti:
Tai sitten luet vaan siihen pääsykokeeseen niin hyvin, että pääset sisään. Melkeinpä sama vaiva.
Eipä ole. Lukiokirjat ovat paljon helpompaa tekstiä kuin pääsykoeartikkelit. Esseessä voi myös paikkailla ohuempaa osaamista jossain kohtaa tietämällä enemmän toisesta alueesta. Pikkutarkoissa monivalinnoissa ei auta.
Vierailija kirjoitti:
Reaaleja en uskaltaisi lähteä tekemään, koska yo kokeissa pitäisi olla hallussa niin laajasti ko aine. Lukiossa oli vielä tuoreessa muistissa kuitenkin suurin osa jutuista. Lisäksi yhteiskuntaoppi on muuttunut aika paljon 20v aikana. Filosofiassa ehkä menestyy sillä, että on myöhemmin käynyt kursseja tai sitten ei. Tuurista kiinni paljon. Reaaleista historia ja terveystieto olisivat sellaisia mitä uskaltaisin yrittää.
Historiaa olen miettinyt yhteiskuntaopin vaihtoehtona, ja se oli myös vahvuuksiani lukiossa. Mietin vaan sitä, että yhteiskuntaopissa elämän aikana kertynyt yleistieto voisi auttaa enemmän, ja toiseksi historiasta oli ainakin minun aikanani enemmän kursseja, joten luettavaa tai kerrattavaa on enemmän. Toisaalta historiasta saisi vähän enemmän pisteitä, ja ehkä siitäkin on jotain tarttunut päähän lukion jälkeenkin, joten pitää miettiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa nyt vielä tarkistaa, että voitko edes päästä todistusvalinnalla sisään, jos olet ei-ensikertalainen. Esim. lääkikseen ei voi, en tiedä miten muilla aloilla menee.
Voi päästä, nimenomaan tarkistin tämän. Kyseessä on sosiaalityö. Siellä on myös ei-ensikertalaisille kiintiö todistusvalinnassa, ainakin ensisijaisessa hakukohteessani. -Ap
Ei välttämättä ole ensi vuonna. Kuulostaa muutenkin aika harvinaisuudelta, että ei-ensikertalaisille on todistusvalinta.
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa myös tutustua sähköiseen YO-kokeeseen ja käytännön asioihin. Jos näihin ei valmistaudu, niin voi mennä sormi suuhun koetilanteessa, jos ei osaa esim. käyttää taulukko-ohjelmia jne. Sähköinen koe on huomattavasti monipuolisempi kuin aiempi paperilla tehty. Korotukset on aika haastavia tehdä, mutta hyvällä valmistautumisella voi onnistuakin. Korottajia on runsaasti joka vuosi, mutta itse korotus ei ole mikään automaatio, vaan vaatii työtä ja motivaatiota.
Täytyy tosiaan ottaa selvää nykyisestä yo-kokeesta tarkemmin. Mutta käytännön asioista selviää aina, jos on valmistautunut, ja on myös motivaatiota tehdä töitä onnistumisen eteen.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tai sitten luet vaan siihen pääsykokeeseen niin hyvin, että pääset sisään. Melkeinpä sama vaiva.
Eipä ole. Lukiokirjat ovat paljon helpompaa tekstiä kuin pääsykoeartikkelit. Esseessä voi myös paikkailla ohuempaa osaamista jossain kohtaa tietämällä enemmän toisesta alueesta. Pikkutarkoissa monivalinnoissa ei auta.
Näin minäkin ajattelisin. Lisäksi haluan maksimoida mahdollisuudet päästä ykköskohteeseeni.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa nyt vielä tarkistaa, että voitko edes päästä todistusvalinnalla sisään, jos olet ei-ensikertalainen. Esim. lääkikseen ei voi, en tiedä miten muilla aloilla menee.
Voi päästä, nimenomaan tarkistin tämän. Kyseessä on sosiaalityö. Siellä on myös ei-ensikertalaisille kiintiö todistusvalinnassa, ainakin ensisijaisessa hakukohteessani. -Ap
Ei välttämättä ole ensi vuonna. Kuulostaa muutenkin aika harvinaisuudelta, että ei-ensikertalaisille on todistusvalinta.
Päinvastoin. Todistusvalinta toiskertalaisilta on rajattu pois vain hakupainealoilta. Eli isolta osalta hakijoita, mutta pienestä osasta koulutuksia.
Toiskertalaisilla vain tuppaa olemaan selkeästi korkeammat pisterajat kuin ensikertalaisilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa myös tutustua sähköiseen YO-kokeeseen ja käytännön asioihin. Jos näihin ei valmistaudu, niin voi mennä sormi suuhun koetilanteessa, jos ei osaa esim. käyttää taulukko-ohjelmia jne. Sähköinen koe on huomattavasti monipuolisempi kuin aiempi paperilla tehty. Korotukset on aika haastavia tehdä, mutta hyvällä valmistautumisella voi onnistuakin. Korottajia on runsaasti joka vuosi, mutta itse korotus ei ole mikään automaatio, vaan vaatii työtä ja motivaatiota.
Täytyy tosiaan ottaa selvää nykyisestä yo-kokeesta tarkemmin. Mutta käytännön asioista selviää aina, jos on valmistautunut, ja on myös motivaatiota tehdä töitä onnistumisen eteen.
Ap
Ylen abitreenit-sivuilla voi treenata edellisten vuosien kokeilla.
https://yle.fi/aihe/abitreenit
Olen päässyt kaksi kertaa kahteen eri yliopistoon (eri vuosina) pääsykokeiden kautta eka yrittämällä sisään. Minulla on keskiverto todistus ylioppilaskirjoituksista. Yksi vaihtoehto on, että pyrit pääsykokeiden kautta.
No varmasti joku terveystieto voi pitkälti mennä ihan elämänkokemuksellakin hyvin ym.