Kaupunkiarkkitehtuurista tietävät! Miksi Jätkäsaaresta tai Kalasatamasta ei tehty tällaisiä?
Viihtyisiä, pientalojen reunustamia rantabulevardeja ja vehreitä puistomaisia katuja?
https://www.charleston-sc.gov/ImageRepository/Document?documentID=23032
https://lh3.googleusercontent.com/proxy/ADkieHpJKoN392Z1TbKhxaGT8tlZRC2…
Kommentit (27)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksei Jätkäsaareen rakennettu ranta-alueilla Kartanokosken tyylistä aluetta rantabulevardeineen ja kukkaistutuksineen ja pidetty ne vuokrakolossit siellä keskemmällä saarta piilossa?
ap
Suomalaiset arkkitehdit halveksivat yli kaiken Kartanokosken tyyliä, siis sellaista joka on ihmisten mielestä kaunista.
Miksihän? Ihmisethän niissä asunnoissa lopulta asuvat. En ole pitkään aikaan enää nähnyt kaunista uutta taloa. Joka paikkaan on vain ahdettu keittiö olohuoneen seinälle. Meillä on 62,5 m2 kaksio, jossa kunnollisen kokoinen olohuone, nakuuhuone ja keittiö. Kaikkiin on ovet, mikä helpottaa etätyöskentelyä. Myös kylpyhuone on kunnollisen kokoinen.
Kalasatamassa on jokunen pientalo/rivari, kasvillisuutta voisi kyllä olla enemmän. Jätkäsaareenkin oli muistaakseni suunnitteilla joku sellainen town house -tyylinen.
Vierailija kirjoitti:
Mahdollisimman paljon pieniä asuntoja pienelle alueelle. Rakennusfirmat tahkoavat voittoja kaupungin poliittisten päättäjien avustuksella. Vai kuka niistä kaavoituksista päättää?
Lahdessa hoksattiin joskus 80-luvulla, että meillä on täällä ihan rannassa Vesijärvi. Kaupunki kaavoitti Ankkurin ja Ruoriniemen alueet, piti tulla avarien bulevardien äärelle kerrostaloja, joissa kaikissa asunnoissa oli avara terassi järvelle, todellinen unelma-alue.
Sitten rakennusyhtiö tuumasi, että liian kallista tuollainen, enemmän taloja, enemmän kerrosneliöitä, enemmän rahaa. Ja sitten unohdettiin se alkuperäinen asemakaava ja tehtiin tavisslummi.
Sama Ranta-Kartanossa samassa kaupungissa. Viranhaltija tekee asemakaavan, se hyväksytään ja sitten tulee rakennusyhtiö, joka toteaa, että ei kannata, haluamme lisää kerroksia ja talot tiheämmin. Niinpä uudestakin alueesta tulee slummi.
No mutta, eikös mörttiinä kehunut, että jätkäsaari on paras.
Sit se muutti sieltä pois, toiseen ahtaaseen koppiin.
Kun se on vaikuttaja.
🖕
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mahdollisimman paljon pieniä asuntoja pienelle alueelle. Rakennusfirmat tahkoavat voittoja kaupungin poliittisten päättäjien avustuksella. Vai kuka niistä kaavoituksista päättää?
Lahdessa hoksattiin joskus 80-luvulla, että meillä on täällä ihan rannassa Vesijärvi. Kaupunki kaavoitti Ankkurin ja Ruoriniemen alueet, piti tulla avarien bulevardien äärelle kerrostaloja, joissa kaikissa asunnoissa oli avara terassi järvelle, todellinen unelma-alue.
Sitten rakennusyhtiö tuumasi, että liian kallista tuollainen, enemmän taloja, enemmän kerrosneliöitä, enemmän rahaa. Ja sitten unohdettiin se alkuperäinen asemakaava ja tehtiin tavisslummi.
Sama Ranta-Kartanossa samassa kaupungissa. Viranhaltija tekee asemakaavan, se hyväksytään ja sitten tulee rakennusyhtiö, joka toteaa, että ei kannata, haluamme lisää kerroksia ja talot tiheämmin. Niinpä uudestakin alueesta tulee slummi.
Ihan käsittämätöntä tällainen. Kaupunki käskee ja raksaurpot tekee just niin kuin määrätään. Niin sen pitäisi olla!
Surullista tässä on myös se, että rakennusfirma/sijoitusfirma saa voitot, samalla kun epäviihtyisä ympäristö luo rikollisuutta, ilkivaltaa jne.
Jonka seuraukset joutuvat maksamaan ne noihin taloihin muuttaneet ihmiset.
Eli asunnot ovat loppujen lopuksi paljon kalliimpia asujille kuin ovat alun perin maksaneet. Saati sitten muillekin veronmaksajille.
Tutkimuksissa on havaittu, että esimerkiksi keskuspuiston kaltainen alue vähentää jopa eriarvoisuutta ihmisten välillä, huolimatta heidän taloudellisesta tilanteestaan. Sekä pienituloiset, että varakkaat voivat paremmin, = vähemmän terveydenhuoltokuluja, kun on luontoa ympärillä. Kaikki voittaisivat.
Ainiin, paitsi nuo firmat ja niiden voitelemat kunnallispoliitikot.
Mahdollisimman paljon pieniä asuntoja pienelle alueelle. Rakennusfirmat tahkoavat voittoja kaupungin poliittisten päättäjien avustuksella. Vai kuka niistä kaavoituksista päättää?