Erilaisten luonteiden yhteenaopivuus

Minulla ja miehelläni on ongelma. Meillä on täysin erilainen tapa käsitellä vaikeita asioita. Mies vetäytyy ja keksii hulluna puuhaa ja muuta ajateltavaa, kun minä taas haluaisin vain puhua ja puhua ja puhua, jotta saisin vaikeat ja mieltä painavat asiat käsiteltyä. Tällä hetkellä asia on ratkaistu niin, että mies saa puuhailla omiaan ja itse puran sydäntäni ystävilleni, mutta silti kaipaisin myös mieheni tukea joissain asioissa. Olen asiasta yrittänyt hänen kanssaan keskustella, mutta hän aina vain pakenee omiin puuhiinsa.

Hiljattain lapsemme sai pienen epilepsia kohtauksen ja nyt odotellaan aikaa pään magneettikuvaukseen. Koen olevani täysin yksin, kun mies ei halua keskustella tai edes kuunnella jos otan puheeksi kuinka huolestunut olen.

Mitä te tekisitte tilanteessani?