Niin väsynyt kaikkeen.

Töissä imetään kaikki mehut. Teen käytännössä kahta työtä, osa-aikaisena työntekijänä ja sen lisäksi yrittäjänä. Töissä joutuu jatkuvasti venymään joka suuntaan. Asiakkaiden kanssa joudun tappelemaan laskuista, kun osa on sitä mieltä että toisia voidaan käyttää hyväksi häikäilemättömästi, teetättää käytännössä ilmaista työtä.

Mies ei hoida omaa osuuttaan perhe-elämästä. Kodin pyörittäminen ja lasten asiat ovat jääneet enimmäkseen minun vastuulleni. Mies ei halua tätä asiaa nähdä, jos haluaisi, muutosta olisi tässä vuosien varrella jo tapahtunut. Mikään ei tähän auta, kaikki on kokeiltu.

Lapsella todettiin juuri eräs diagnoosi, joka aiheuttaa aika paljon haasteita paitsi nyt, myös tulevaisuudessa.

Lisäksi on monenlaisia haasteita lähisuvun kanssa… En tiedä, jotnekin elämästä on vaan kadonnut ilo aika lailla kokonaan. Varmaan olen uupunut tai masentunut, mutta pystyn kuitenkin hoitamaan kaikki asiat ja nauttimaankin hetkittäin esim nyt kesästä.

Onko tämä nyt vaan ihan normaalia elämää vai pitäiskö huolestua?