Minulla on vihanhallintaongelma

Vierailija kirjoitti:

minä vaan kysyn kirjoitti:

Miksi et hae apua ongelmaasi?

Niin mistä? Pitäisi saada oikeutta niin tämä loppuisi. Ei auta, että sanoo vain rauhoitu. 

- Ap

Miksi et varaisi aikaa tilanteen arvioiniin,, vaikka aluksi terveyskeskuksen lääkäriltä ja kävisit keskustelemassa sinun ahdistuksesta, tunteenpurkauksista, vihasta, ravosta, elämän epäoikeudenmukaisuudesta, vastoinkäymisistä, jne?

Sehän meni hienosti tämä keskustelu.

Kaksi ongelmaista sättii ja haistattelee toisilleen.

Tyypillistä av-kamaa.

Minullakin on ongelma, olen vakavasti masentunut ja olen huomannut tuntevani tarvetta kirjoittaa ihmisistä rumasti. Ja kirjoitankin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla on ihan samoja taustoja, mutten ole ollenkaan vihainen. Jännä juttu.

Liittyy varmaan johonkin muuhun kuin niihin kokemuksiin.

Hei, haista paiska.

- Ap

En haista. Sä voisit katsoa peiliin, vai haluatko vielä ekstra-annoksen kiusaamista jotta saat lisäsyitä uhriutua ja käyttäytyä kuin ihmisperse?

Sinne tulee tuijoteltua joka päivä ja vihaan itseäni. Et sä mua pysty täällä vauvapalstalla kiusaamaan, yritä kovemmin. Yritä ymmärtää se, että en halua tuntea sitä vihaa. En valitse tuntea vihaa, mutta sitä on todella vaikea hallita, todella vaikea. 

Tuo ei muuten ollut kiusaamista, vaan fakta.

Tässä ketjussa on sulle monta hyvää vinkkiä. Mikäli väkivalta näyttää silti ainoalta vaihtoehdolta, syö myrkkykapseli ja hyppää mereen.

Jokaisella on vaikeuksia ja jokaisen pitää ne vaikeudet voittaa. Siihen saa myös apua.

Viittasin siihen, kun kysyit haluatko vielä eksta-annoksen kiusaamista. Mistä helvetistä sitä apua muka saa? 

- Ap

Lue nyt aluksi vaikka noita muiden antamia vastauksia.

Paskahoususta ei tykkää kukaan, ja toisaalta paskahousuisuus ei ole syntymäominaisuus eikä välttämättä edes asia, jota tietoisesti ymmärtää toteuttavansa.

Mikäli olet tosissasi, pystyt kyllä pääsemään tuosta yli. Vilpittömästi tsemppiä täältä.

Joudut tekemään kasvatustyön, mikä jäi vanhemmiltasi tekemättä. Tämäkin voi tuntua epäreilulta ja suututtaa. Hyväksy tunteesi, mutta samaan aikaan rakasta sitä pientä lasta itsessäsi. Ota häntä kädestä ja ohjaa eteenpäin kohti nuoruutta ja aikuisuutta. Olette arvokkaita molemmat.

minä vaan kysyn kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

minä vaan kysyn kirjoitti:

Miksi et hae apua ongelmaasi?

Niin mistä? Pitäisi saada oikeutta niin tämä loppuisi. Ei auta, että sanoo vain rauhoitu. 

- Ap

Miksi et varaisi aikaa tilanteen arvioiniin,, vaikka aluksi terveyskeskuksen lääkäriltä ja kävisit keskustelemassa sinun ahdistuksesta, tunteenpurkauksista, vihasta, ravosta, elämän epäoikeudenmukaisuudesta, vastoinkäymisistä, jne?

Koska eivät ihmiset ymmärrä eivätkä edes halua ymmärtää. Eikä se näyttäisi hyvältä papereissa.

- Ap

Aha, olet minun vastakohta. Käsittelen tunteeni paremmin kuin 99% ihmisistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla on ihan samoja taustoja, mutten ole ollenkaan vihainen. Jännä juttu.

Liittyy varmaan johonkin muuhun kuin niihin kokemuksiin.

Hei, haista paiska.

- Ap

En haista. Sä voisit katsoa peiliin, vai haluatko vielä ekstra-annoksen kiusaamista jotta saat lisäsyitä uhriutua ja käyttäytyä kuin ihmisperse?

Sinne tulee tuijoteltua joka päivä ja vihaan itseäni. Et sä mua pysty täällä vauvapalstalla kiusaamaan, yritä kovemmin. Yritä ymmärtää se, että en halua tuntea sitä vihaa. En valitse tuntea vihaa, mutta sitä on todella vaikea hallita, todella vaikea. 

Tuo ei muuten ollut kiusaamista, vaan fakta.

Tässä ketjussa on sulle monta hyvää vinkkiä. Mikäli väkivalta näyttää silti ainoalta vaihtoehdolta, syö myrkkykapseli ja hyppää mereen.

Jokaisella on vaikeuksia ja jokaisen pitää ne vaikeudet voittaa. Siihen saa myös apua.

Tuo tekstisi on joko silkkaa kiusaamista tai tyhmyyttä.

Ap, tutustu neurofeedback-hoitoon. Etuotsalohkosi on nyt epänormaalissa toiminnassa, koska olet joutunut oppimaan ohittamaan sen selvitäksesi. Siellä kuitenkin tapahtuu harkinta ja tietoinen reagointi.

Vierailija kirjoitti:

Sehän meni hienosti tämä keskustelu.

Kaksi ongelmaista sättii ja haistattelee toisilleen.

Tyypillistä av-kamaa.

Minullakin on ongelma, olen vakavasti masentunut ja olen huomannut tuntevani tarvetta kirjoittaa ihmisistä rumasti. Ja kirjoitankin.

😂

Mä en nykyään edes jaksa yrittää olla asiallinen. Kaupassakin kiroilen itsekseni enkä edes välitä enää. Saan kohta jonkun kylähullun maineen. En haluaisi kohdella ketään huonosti, mutta jotenkin ei jaksa enää. En minä vain välitä enää. Oikeastaan mistään. 

- Ap

Mielestäni ap sinulla on toivoa. Vastailet yllättävän rauhallisesti täälläkin sellaisille, jotka selvästi yrittävät vain loukata ja ärsyttää sinua. Itse en pystyisi olemaan noille tietoisen ilkeille noin rauhallinen. Eli sanoisin, että toivoa on. Minun silmin käyttäydyt todella hyvin. Eli anna itsellesi vähän arvostustakin. Ja voisiko olla, että ongelma on sittenkin siinä? Pidät itseäsi huonompana kuin oletkaan ja se suututtaa ja tekee elämästä toivottoman tuntuisen.

Vierailija kirjoitti:

minä vaan kysyn kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

minä vaan kysyn kirjoitti:

Miksi et hae apua ongelmaasi?

Niin mistä? Pitäisi saada oikeutta niin tämä loppuisi. Ei auta, että sanoo vain rauhoitu. 

- Ap

Miksi et varaisi aikaa tilanteen arvioiniin,, vaikka aluksi terveyskeskuksen lääkäriltä ja kävisit keskustelemassa sinun ahdistuksesta, tunteenpurkauksista, vihasta, ravosta, elämän epäoikeudenmukaisuudesta, vastoinkäymisistä, jne?

Koska eivät ihmiset ymmärrä eivätkä edes halua ymmärtää. Eikä se näyttäisi hyvältä papereissa.

- Ap

Miksi haluat jatkaa raskasta elämääsi, kun yhtä hyvin voisit keventää omia tuntojasi hakemalla apua?

Mene

Lääkärille.

Varaa

Aika

Jo

Tänään.

Mm. tuohon viestiä ylemmäs kirjoittaneella on vihanhallintaongelma. Veikkaan myös kehitysvammaa.

Tuo johtuu geeneistä. Lääkitys ainoa konsti. Kokemusperäiset syyt käyttäytymiselle ovat suurimmaksi osaksi huuhaata, jollei sitten ole kasvanut ihan apinoiden planeetalla.

Masennusta luullaan usein joksikin nyyhkytystaudiksi ja sellaisena se fiktiossa melkein aina esitetäänkin, mutta aika usein se ottaa myös raivon muodon. Etenkin meidän rääkättyjen kohdalla. PTSD:ssä sama homma. Sanot että avun hakeminen ei näytä hyvältä papereissa, mutta ei sun papruja pääse kuka vaan kattomaan. Ei ees Kela. Ei tartte yhtään kellekkään kertoa onko diagnoosi ja mikä se on jossei huvita. En sano etteikö se kertominen vois ikinä kostautua, mutta itellä ei oo vielä ainakaan tullut sitä tilannetta eteen. Hoidot voi dropata halutessaan koska vaan ihan mistä syystä vaan.

Mulla ollut sekä hyvää ja huonoa tuuria ammattiavun kanssa. Eniten hajottaa prosessin hitaus. Eniten hyötyä oli Kelan tukemasta kuntoutuspsykoterapiasta mihin sain ite valkata terapeuttini. Hänen kanssa puhuin paljon raivostani ja siitä mistä se kumpuaa, ja koen saaneeni raivoni paremmin haltuun vaikkei kukaan voikaan valitettavasti ottaa multa pois sitä rääkätyksi tulemisen kokemusta. Nyt oon alottanut masennuksen hoitamisen rTMS-hoidoissa. Kuumotti vähän että mitä siitä tulee, mut toistaiseksi ei ainakaan mitään sivuoireita ja tehoomisen merkit ilmassa.

Aivan kaikki keinot kannattaa kokeilla siinä kohtaa kun kärsiminen ja voimattomuus jo määrittelee elämää. Ei nimittäin oo paljoa menetettävää jäljellä. Kaikkee hyvää sulle tän elämäsi sonnan kanssa, AP.

Mulkkuja ihmisiä pitääkin vetää dunkkuun, kunhan vain varmistat ensin, että ovat oikeasti mulkkuja etkä vain kuvittele ylimääräisiä ja vainoharhaile.

Tunneälyyn perustuvassa johtamisessa omien tunteiden tunnistaminen avainasemassa:

https://ensiapuryhmatoiminta.weebly.com/ryhmauml--ja-johtamisteorioita…

Viha on eksistentiaalinen ongelma, joskus siihen ei ole muuta vaihtoehtoa kuin muuttaa kauas pois tai sitten alkaa huijaamaan itseään - mikä taas ei ole koskaan kestävä ratkaisu.

Minun pitkään koulukiusattu poika saa nyt yläloulussa vihanhallintakoulutusta asiaan perehtyneeltä koulun henkilöltä.  Opellaan erilaisia tapoja hillitä itseään kun joku ärsyttää sanoillaan.  Poika on kokenut tämän hyväksi ja edistystä on tapahtunut.